Ison festarin turvallisuussuunnitelmaa laaditaan ainakin puoli vuotta – turvallisuuspaketti ostetaan yhä useammin alan yrityksiltä

Isot festivaalit huolehtivat yhdessä seurojen kanssa aiemmin tapahtumien turvallisuudesta. Provinssi päätti aloittaa yhteistyön turvapalveluyrityksen kanssa 2015.

festivaalit
järjestyksenvalvoja konsertissa.
Toni Pitkänen / Yle

Festarituotannossa mukana olevat ihmiset esimerkiksi Securitas Eventsiltä, Tukesilta, Fullsteamilta, Qstockista ja Ilosaarirockista demosivat MARS-musiikkitapahtumassa Seinäjoella kuvitteellisen festarin esiin tuomia ongelmia. Festarisimulaation käsikirjoituksesta vastasi turvallisuuspäällikkö Ari Solja Securitas Eventsiltä – yrityksestä, joka hoitaa nykyisin myös Provinssin turvallisuusjärjestelyjä.

Provinssin turvallisuudesta ovat huolehtineet aiemmin pääasiassa seurat, mutta vuonna 2015 festivaali päätti ostaa palvelun suoraan turvapalveluyritykseltä.

Turvallisuuspäällikkö Ari Solja Securitas Eventsistä veti festarisimulaatiota MARS-musiikkitapahtumassa Seinäjoen Rytmikorjaamolla.
Turvallisuuspäällikkö Ari Solja Securitas Eventsistä veti festarisimulaatiota MARS-musiikkitapahtumassa Seinäjoen Rytmikorjaamolla.Mirva Ekman / Yle

– Syy tähän oli se, että jos me haluamme parhaat asiantuntijat tekemään tätä tärkeää tonttia festivaaleilla, on ostopalvelu siihen paras vaihtoehto, kertoo Provinssin festivaalijohtaja Sami Rumpunen.

Sääilmiöt ja järjestyshäiriöt suurimmat uhat

Turvallisuussuunnitelman tekeminen isolle festivaalille on työlästä ja vie aikaa puolesta vuodesta vuoteen.

– Suurin työmäärä ennakkoon on aluesuunnittelussa, kävijöiden logistiikassa ja palvelujen sijoittumisessa, eli tätä mietitään enemmänkin kävijän näkövinkkelistä, turvallisuuspäällikkö Ari Solja sanoo.

Musiikin talvifestivaali MARS:in toinen päivä käynnistyi Seinäjoen Rytmikorjaamolla festarisimulaatiolla.
Musiikin talvifestivaali MARS:in toinen päivä käynnistyi Seinäjoen Rytmikorjaamolla festarisimulaatiolla.Mirva Ekman / Yle

Turvallisuudentunne syntyy usein festivaalilla järjestyksenvalvojien määrästä ja läsnäolosta, mutta monia tapahtumia valvotaan nykyään myös kameroin. Soljan mukaan kyse ei ole kuitenkaan suoranaisesti valvonnasta vaan siitä, että turvallisuusjohto voi reagoida eri tilanteisiin kameroiden avulla nopeammin.

Turvallisuussuunnitelmassa otetaan myös huomioon monia uhkia, kuten sääilmiöt ja järjestyshäiriöt. Toissavuonna monilla festivaaleilla reagoitiin kohonneeseen terroriuhkaan muun muassa lisäämällä kulkureiteille betoniesteitä sekä ylipäänsä valvontaa. Soljan mukaan terroriuhka ei kuitenkaan juuri näy tällä hetkellä turvallisuussuunnittelussa, vaikka tilannetta maailmalla ja Suomessa tarkasti seurataankin.

Poliisin resursseja kaivattaisiin välillä lisää

Vaikka turvallisuuspuolta hoitaa useissa isoissa tapahtumissa yksityinen turvapalveluyritys, tarvitaan tapahtumissa vetoapua myös poliisilta. Poliisien resurssit vaihtelevat eri paikkakunnilla.

– Pienemmillä paikkakunnilla suuri haaste on se, että kun paikallisia resursseja ei ole, jää se käytännön työ pitkälti yksityisen turvallisuuspalvelutoimijan harteille, Ari Solja kuvaa.

Usein lieveilmiöt sijoittuvat tapahtumissa itse festivaalialueen ulkopuolelle. Näin tilanne on Sami Rumpusen mukaan Provinssissakin. Hänen mielestään kyse ei ole niinkään poliisien määrästä vaan laadusta, eli siitä, miten hyvin asioita toteutetaan ja suunnitellaan yhdessä poliisin kanssa.

Provinssin festivaalijohtaja Sami Rumpunen osallistui myös festarisimulaatioon Seinäjoen Rytmikorjaamolla.
Provinssin festivaalijohtaja Sami Rumpunen osallistui myös festarisimulaatioon Seinäjoen Rytmikorjaamolla.Mirva Ekman / Yle

– Tietysti, kun mennään festivaalialueen ulkopuolelle, niin me toivomme mahdollisimman paljon resursseja myös poliisilta edesauttamaan asukkaiden ja festarikävijöiden turvallista saapumista ja eloa siinä festivaalialueen läheisyydessä, muotoilee Rumpunen.