Hoitajat ja omaiset tekivät sata uutta valitusta, ja Valviran mukaan hoivakoteja saatetaan vielä sulkea – Näin hoivakriisi on edennyt

Valvira epäilee, että Kristiinankaupungin ja Alavuden tapaukset eivät jää viimeisiksi.

vanhustenhoito
vanhukselle juotetaan maitoa
AOP

Vanhustenhuollon kanteluita tulvii valvovalle viranomaiselle. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) on saanut pöydälleen kolmessa viikossa yli sata uutta ilmoitusta epäkohdista.

Määrä on valtava. Keskimäärin Valvira saa noin 400 epäkohtailmoitusta vuodessa.

– Nämä eivät ole mitään sellaisia, että on ollut pahanmakuista ruokaa, vaan ihan vakavia epäkohtia. Vähän samantyyppisiä ongelmia, mitä on ollut näissä keskeyttämispäätöksen saaneissa hoivakodeissa, ylitarkastaja Elina Uusitalo sanoo.

Ilmoituksia tulee jatkuvasti lisää Valviran eri osastoille, eikä kokonaismäärää ole ehditty edes laskea, kertoo sosiaalihuollon valvontaosaston ryhmäpäällikkö Eine Heikkinen.

Vaikka seassa on esimerkiksi vammaispalveluita ja lastensuojelua koskevia kanteluita, Heikkisen mukaan ehdoton valtaosa kaikista Valviraan tulleista ilmoituksista koskee vanhustenhuoltoa. Näistä kanteluista enemmistö liittyy yksityisiin hoivakoteihin.

Valviraan tulleet ilmoitukset kertovat samoista ongelmista, joita julkisuudessa on viime aikoina käsitelty: töitä tehdään liian pienellä henkilökunnalla, eikä hoivayksikön johto välttämättä ole ajan tasalla.

Ylelle lähetetyistä lukuisista viesteistä käy ilmi, että moni ei ole osannut tai jaksannut kannella, vaikka on kohdannut epäkohtia. Moni myös sanoo yrittäneensä puhua hoivayhtiölle, kunnalle tai jopa valvovalle viranomaiselle, mutta kokee, ettei ole tullut kuulluksi.

Julkinen keskustelu hoivakotien ongelmista on saanut nyt monet toimimaan. Silti epäkohdista uskalletaan edelleen harvoin kertoa omalla nimellä.

Näin hoivakotikeskustelu on edennyt

Yksityisiin hoivakoteihin liittyvä keskustelu pyörähti käyntiin, kun Valvira päätti tammikuun loppupuolella keskeyttää toiminnan Esperi Caren hoivakodissa Kristiinankaupungissa lukuisten epäkohtien vuoksi.

Ylen A-studio julkaisi sulkemisen jälkeen useita selvityksiä, jotka kertoivat ongelmien olevan laajoja ja koskettavan suurimpia hoivayhtiöitä: Esperiä, Attendoa ja Mehiläistä. Selvitettävinä olivat näiden kolmen yhtiön tehostetun palveluasumisen yksiköistä tehdyt aluehallintovirastojen valvontapäätökset vuosilta 2016–2018.

Selvitys keskitettiin suurimpiin yhtiöihin, koska ne ovat laajentuneet viime vuosien aikana voimakkaasti. Yksityisiä hoivayksiköitä on jo enemmän kuin julkisia. Lisäksi valvovilta viranomaisilta tulleiden viestien mukaan ongelmat näyttivät korostuvan yksityispuolella.

Tämä ei tarkoita sitä, että ongelmia ei olisi julkissektorilla. Asiaa on selvittänyt muun muassa Iltalehti (siirryt toiseen palveluun).

Ongelmien taustalla on se tosiseikka, että lukuisissa hoivakodeissa on liian vähän henkilökuntaa töissä. Hoitajille on myös sälytetty runsaasti tehtäviä, jotka eivät heille kuuluisi, kuten esimerkiksi ruokahuoltoa ja siivousta.

Työntekijöiden mukaan yhtiöt ovat jo myös painostaneet hoitajia vaikenemaan ongelmista.

Sittemmin Valvira ilmoitti tutkivansa lukuisia tapauksia, joissa vanhuksen epäillään menehtyneen laiminlyöntien seurauksena.

Viikko sitten Attendon tilanne muuttui entistä tukalammaksi, kun Länsi-Suomen aluehallintovirasto keskeytti yhtiön hoivakodin toiminnan Alavudella. Hoivakodissa on yhden kuukauden aikana sattunut peräti kuusi kuolintapausta. Kuolintapausten syitä selvitellään.

Attendo on syöksynyt Tukholman pörssissä. Neljäsosa yhtiön arvosta on kadonnut negatiivisen julkisuuden myötä.

Yle on uutisoinut myös ongelmista, joita hoivakodeilla on lääkäripalveluiden kanssa.

Tällä hetkellä poliisi pohtii, pitäisikö hoivakotien tapahtumista käynnistää valtakunnallisia rikostutkintoja. Rikosilmoituksia on tehty ainakin Esperistä.

Samaan aikaan poliitikot ovat vääntäneet kättä lähinnä siitä, pitäisikö hoivakotien hoitajamitoitusta nostaa, ja pitäisikö asia kirjata lakiin. Lopulta hallitus päätti käynnistää lain valmistelun.

Hoitajat pelkäävät edelleen

Miksi asioista sitten puhutaan juuri nyt?

Tietyt asiat korostuvat Ylelle tulleissa yhteydenotoissa. Monet hoitajat kokevat, että heitä on painostettu vaikenemiseen, jopa hoiva-alan työpaikasta lähtemisen jälkeen.

Toisaalta omaiset kokevat, että hoivakodin johto tai viranomaiset eivät ole kuulleet heitä riittävästi, vaikka he ovat puhuneet epäkohdista. Monet myös kertovat saaneensa vasta nyt voimia ilmoittaa epäkohdista eteenpäin.

Kristiinankaupunki ja sitä seuranneet paljastukset näyttävät olleen monelle viimeinen pisara. Suru on ajan saatossa muuttunut kiukuksi.

Valvirassa on tehty samanlaisia huomioita.

– On rohkaistuttu, mutta toisaalta ilmoittajat haluavat pysyä anonyymeinä. Siksi ilmoituksia tehdään ihmisryhmissä ja nimettömänä, Elina Uusitalo sanoo.

Moni Yleen yhteyttä ottanut pelkää, että kantelusta koituu ongelmia hoivakodissa asuvalle omaiselle.

Kuolintapauksia on ilmoitettu lisää

Valvira ja aluehallintovirastot yrittävät nyt parhaansa mukaan saada ilmoitustulvaa kirjattua. Ainakaan Valvira ei toistaiseksi ole saanut tehtävään lisäresursseja.

Useassa tapauksessa viranomaisilla on kiire puuttua epäkohtiin.

– Siellä on sellaisia paikkoja, joissa on vakavia puutteita. Niissä ei odoteta virallisia kirjaamisia, vaan toimintaedellytykset pitää arvioida välittömästi, Eine Heikkinen sanoo.

Tapauksia, joissa epäillään hoidon laiminlyönnin johtaneen asukkaan kuolemaan, on myös tullut Valviraan lisää aluehallintovirastojen kautta. Yle uutisoi aiemmin, että tällaisia tapauksia on 13–15. Valvirasta kerrotaan, että vahvistettuja tapauksia on 14, mutta määrä saattaa siis vielä kasvaa.

– Niitä on jonkun verran tullut lisää, mutta niistä ei vielä pysty sanomaan yhtään mitään, Elina Uusitalo kertoo.

Valviralta on tulossa myös poikkeuksellinen valvontapäätös, joka koskee Esperi Caren toimintaa laajemminkin. Tämä ei välttämättä jää ainoaksi laatuaan nyt, kun muidenkin yhtiöiden hoivakodeista on paljastunut runsaasti epäkohtia.

– Näitä on tullut nyt niin paljon isoista palveluntuottajista, että ilman muuta meidän täytyy sitä arvioida, Heikkinen pohtii.

Onko seuraavana vuorossa Attendo?

– Kyllä se on Attendo, joka yhteydenotoissa korostuu, Heikkinen sanoo.

Tämän enempää Valvira ei halua asiaa kommentoida. Valvonta-asiat ovat julkisia vasta, kun ne ovat valmiita ja niistä on tehty päätös.

Kristiinankaupunki ja Alavus tuskin ovat viimeiset

Yksityisten hoivakotien valvontavastuu kuuluu ensisijaisesti kunnalle tai kuntayhtymälle, joka palvelut ostaa. Julki tulleet tiedot ovat paljastaneet kuntien valvonnan puutteet. Valvontaresurssit ja -tavat ovat kirjavia.

– Valvontaa ei ole organisoitu järjestelmällisesti kunnissa. Sieltä on jo oltu yhteydessä, että miten tätä valvontaa pitäisi ryhtyä toteuttamaan, Elina Uusitalo kertoo.

Tarkastuksia hoivakoteihin tehdään Valviran mukaan koko ajan yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa. Ratkaisuita tehdään tarvittaessa nopeasti, jos niille on tarve.

Miltä näyttää, tuleeko Kristiinankaupungin ja Alavuden kaltaisia toiminnan keskeyttämisiä vielä lisää?

– Kyllä minä luulen, että tulee, Eine Heikkinen sanoo.

Lue lisää aiheesta:

Katso täältä missä hoivakodissa on mitäkin ongelmia – Hoivakotien pitäisi itse valvoa toimintaansa, mutta valvontaa ei oteta tosissaan

"Monesti työvuoron jälkeen autoon päästyäni purskahdin itkuun" – Hoitajat kertovat kokemuksistaan hoivakodeissa Ylen kyselyssä

Ovatko kunnat liian löperöitä ja ostavatko aina vain halvinta? 7 kysymystä tunteita kuumentavasta vanhustenhoidon yksityistämisestä

Analyysi: Sängystä putoilevat vanhat ihmiset ansaitsevat parempaa kuin silmänkääntötemppuja – nyt tarvitaan rahaa