Meri Hyvärinen, 21, piirtää huipputarkkoja fanikuvia urheilijoista someen – video: näin syntyy muotokuva hiihtosankari Iivo Niskasesta

Ammatillinen intohimo ja ahkera penkkiurheilu yhdistyvät kuopiolaisen Meri Hyvärisen digitaalisissa muotokuvissa.

kuvataide
tyttö piirtää
Ulriikka Myöhänen / Yle

Kun NBA-tähti Lauri Markkanen peukuttaa kommenteissa tai autourheilija Valtteri Bottas jakaa kuvan seuraajilleen, kuopiolaisen Meri Hyvärisen, 21, rinnassa läikähtää.

Saattaa tuntua monen mielestä pikkujutulta, mutta innokkalle penkkiurheilijalle ele merkitsee paljon.

Pian graafiseksi suunnittelijaksi valmistuva Hyvärinen piirtää tietokoneeseen yhdistetyllä piirtotaulullaan digitaalisia muotokuvia suomalaisista ja ulkomaalaisista huippu-urheilijoista. Kuvat Hyvärinen julkaisee Instagram-tilillään (siirryt toiseen palveluun).

– Yksikin tykkäys tai kommentti merkitsee hirveästi ja motivoi tekemään lisää. Kuva ei jää unohduksiin, vaan sen kohde näkee sen. Se on tosi kiva tunne, Hyvärinen tunnustaa.

Sosiaalisen media on jo pitkään luonut uudenlaista fanikulttuuria, joka tuo idolit ja ihailijat lähemmäksi toisiaan. Taiteilijalle some tarjoaa mahdollisuuden saada omat työnsä esille. Yle kertoi viime vuonna myös Akke Saaresta, joka julkaisee käsin piirtämiään, valokuvamaisen tarkkoja muotokuvia somessa.

Musadiggarista penkkiurheilijaksi

Lapsuudessa Meri Hyvärisen koti täyttyi rock'n'rollista ja rockabillystä. Ne ovat hänen lapsuuden soundtrackejaan. Kun Hyvärinen piirtää vuonna 2019, kaiuttimissa voi soida vaikkapa Melrose tai Francine.

Jo pienenä omaksutusta musiikkimausta kertovat cd-levyistä notkuvat hyllyt lapsuudenkodissa, joka sijaitsee vain kivenheiton päässä Niiralan montusta.

Digitaalinen muotokuva
Ruotsalaisen NHL-tähden Erik Karlssonin muotokuva on alkutekijöissään. Takana on noin yksi työtunti.Ulriikka Myöhänen / Yle

Urheiluintoilu ei ole vanhemmilta opittua, sillä Hyvärisen kotijoukot eivät juuri seuraa kaukaloiden ja kenttien tapahtumia. Ehkä juuri siksi pienen tytön kokemusmaailma mullistui, kun sukulainen vei hänet katsomaan ensimmäistä KalPan ottelua.

Hyvärinen kertoo huomanneensa, että oli yhtäkkiä "vähän enemmän innoissaan jääkiekosta kuin kaikki muut". Hyvärisellä itsellään ei ole urheilutaustaa.

– Ei koskaan löytynyt harrastusta, joka täysillä nappaisi. Penkkiurheilu on ollut minun juttuni. Sitä kautta löytyi myös ammatillinen intohimo.

Jääkiekkopiireistä tuli lopulta kuin toinen koti ja kannattajayhteisöstä löytyivät läheisimmät ystävät. Voi sanoa, että vuosien mittaan moni merkittävä asia on tapahtunut jäähallilla.

– Suurinpiirtein kaikki on jollain tavalla kytköksissä KalPaan ja jääkiekkoon. Toivottavasti tulevaisuudessa ammattikin. Koulussa minulle naureskellaan, että "sinulla on aina nuo keltamustat värit, teet aina jotain urheiluaiheista". Se on ollut minulle hyvä tapa yhdistää omat ammatilliset intohimoni, lähes koko elämänsä piirtänyt Hyvärinen pohtii.

Iivon veikeä hymy oli oma lukunsa

Markkanen ja Bottas ovat toistaiseksi harvinaisuuksia Hyvärisen kollaasissa. Vasta viime aikoina Hyvärinen on laajentanut reviiriään lempilajinsa, jääkiekon, ulkopuolelle.

Nainen poseeraa kuvan kanssa
Kuvan saama huomio merkitsee tekijälle mielettömästi. Kun Valtteri Bottas jakoi Meri Hyvärisen tekemän kuvan omalla Instagram-tilillään, Hyvärinen marssi kehystämöön ja hankki muotokuvalle raamit.Ulriikka Myöhänen / Yle

Se on tuonut myös piirtämiseen uutta haastetta. Jääkiekkoilijoita ikuistaessaan Hyvärinen tottui piirtämään kypäriä ja visiirejä. Nopeimmillaan kuva jääkiekkoilijasta syntyy kuudessa tunnissa. Lauri Markkasen yksityiskohtia Hyvärinen viimeisteli jopa 20 tuntia.

Myös savolaishiihtäjä Iivo Niskasen leveä hymy ja mäkikotka Matti Nykäsen sukset olivat piirtopöydällä oma, uusi lukunsa.

Lapsena ja nuorena Hyvärinen piirsi perinteisellä kynällä perinteiselle paperille. Jo lapsuudessa aiheina olivat urheilijat. Jossakin vaiheessa innostus lopahti. Kului pari vuotta, eikä Hyvärinen piirtänyt kuvan kuvaa.

Moni varmasti joutuu punnitsemaan omia haaveitaan näin keväällä. Nyt jälkikäteen tuntuu, että päätös oli omalla kohdallani ihan ilmiselvä.

Meri Hyvärinen

Graafisen alan opinnot kulttuurialan ammattiopisto Ingmanedussa auttoivat näkemään vanhan harrastuksen uudessa valossa.

– Digitaalisuuden myötä vanha taito ja into ovat löytyneet uudelleen. Tekemiseen löytyi rentous tietokoneella. Ei ole koko ajan paniikkia siitä, että jos tekee yhden virheen, puolet pitää kumittaa pois, Hyvärinen perustelee.

Inspiraatio puskee yöuniinkin

Inspiraatio tuntuu siltä, ettei oikein osaa keskittyä mihinkään muuhun. Niin Hyvärinen luonnehtii hetkeä, jolloin ajatus alkaa itää.

– Se on minulle sellainen asia, joka vie välillä yöunetkin. Odotan vain, että saan kynän käteeni ja koneen eteeni, Hyvärinen havainnollistaa.

Noin kuukausi sitten inspiraatio tuli hiihtäjän muodossa. Meri Hyvärisen tekemältä videolta näet, miten Iivo Niskasen piirteet löysivät paikoilleen. Ensin syntyvät ääriviivat. Sitten pääpiirteet. Seuraavaksi isommat valot ja varjot. Lopuksi pienet yksityiskohdat.

Hyvärinen rakentaa muotokuvansa kerros kerrokselta. Piirtotaulu toimii paperina ja sen oma kynä on kuin perinteinen lyijykynä. Lopputulos näkyy näytöllä Photoshop-ohjelmassa.

Ideansa Hyvärinen ammentaa ajakohtaisista urheilijoista ja tapahtumista, usein somea selaamalla. Joskus ajatus lähtee muovautumaan yksittäisen kuvan pohjalta. Tähän asti Hyvärinen on piirtänyt kuvista, mutta saman voisi tehdä toki elävästäkin mallista.

Toisaalta aktiivisen urheilijan istuttaminen penkkiin tuntikausiksi tuntuu Hyvärisestä erikoiselta ajatukselta.

Vaakakupissa haaveet ja tulevaisuuden vaateet

Toistaiseksi Hyvärinen ei ole ansainnut töillään, vaikka somen kautta pyydetään muotokuvia milloin kenestäkin.

– Kun kysyn, oletko valmis maksamaan siitä, niin yhtäkkiä ei kuulukaan mitään. Se on valitettavaa. Monesti ehkä ajatellaan, että "sinä kuitenkin mielelläsi piirtelet, niin teepä tuo". Kyllä tämä käy ihan työstä välillä, Hyvärinen miettii.

Keväällä Hyvärinen valmistuu graafiseksi suunnittelijaksi. Tie tähän pisteeseen ei ole kuitenkaan ollut mutkaton. Lukion jälkeen Hyvärinen piti välivuotta ja kävi päässään taistelua tulevaisuudesta.

Tyttö piirtää digitaalisesti muotokuvia
Ulriikka Myöhänen / Yle

Puntarin toista päätä keikautti koulutus, jolla tienaisi tulevaisuudessa varmat rahat. Hyvärinen kertoo ajatelleensa, että niillä rahoilla voisi sitten tehdä mitä haluaa. Kun Hyvärinen kaksi vuotta sitten avasi tradenomikoulutuksen pääsykoekirjat, järkytys oli suuri.

– Mietin, miten voin motivoitua opiskelemaan tätä, jos en pysty motivoitumaan edes pääsykokeisiin. Kaikki tuntui niin kaukaiselle.

Vaa'an toisessa kupissa painoivat kuvataiteet ja grafiikka. Sen valitsemalla Hyvärinen saisi jatkuvasti toteuttaa haaveitaan.

– Moni varmasti joutuu punnitsemaan omia haaveitaan näin keväällä. Nyt jälkikäteen tuntuu, että päätös oli omalla kohdallani ihan ilmiselvä. Toiveissa on edelleen työ, jossa pystyisin yhdistämään sekä piirtämisen että urheilun, Hyvärinen kaavailee.