"Menkää Pariisiin, lähtekää Roomaan, mie maksan" – Veli Aine keräsi Tornioon ainutlaatuisen taidekokoelman

Olisi ollut mukava tuntea torniolainen liikemies ja humanisti Veli Aine, joka vaikuttaa olleen ihmisenä ja taiteen keräilijänä melkoinen persoona.

taidemuseot
Heikki Niemisen rintakuvat Veli ja Eila Aineesta. Aineen kuvataidesäätiön kokoelmat.
Heikki Niemisen rintakuvat Veli ja Eila Aineesta.Antti Heikinmatti / Yle

Veli Aine oli torniolainen liikemies, autokauppias ja kaupunginhotellin omistaja. Hän oli myös intohimoinen taiteen ystävä ja keräilijä. Jos mies eläisi, hän täyttäisi sunnuntaina 17. helmikuuta 100 vuotta.

Veli Aineen ja puolisonsa Eilan vuosikymmeniä jatkunut taiteen keräily johti ensin kuvataidesäätiön ja sitten taidemuseon syntymiseen yhteistyössä Tornion kaupungin kanssa vuonna 1986.

Veli Aine osti ensimmäisen taideteoksensa, Santeri Salokiven etsauksen Aurajoelta jo 1930-luvulla isältään saamilla taskurahoilla. Tästä kehittyi taideharrastus, joka lopulta laajeni merkittäväksi kokoelmaksi.

Aineen kuvataidesäätiö perustettiin vuonna 1974 ja viisi vuotta myöhemmin Aineen pariskunta lahjoitti säätiölle 1048 taideteosta.

Taidemuseon arkistotallenteessa Veli Aine kertoo museon perustamisen alkutuumailuista:

"Oli sitten kaupunginjohtaja Strömberg ja hän heitti kysymyksen, että jos kaupunki rakentaa tilat, niin annatko sinä töitä. Minä sanoin, että vaikka kaikki!"

Museon pääosin suomalaisen taiteen kokoelmaan kuuluu tätä nykyä yli 3500 teosta. Niistä osa on kuvataidesäätiön ja osa Tornion kaupungin omistamia.

Yksityiskohta Arvid Liljelundin teoksesta Tornion kirkon interiööri. Aineen taidemuseon kokoelmat
Yksityiskohta Arvid Liljelundin teoksesta Tornion kirkon interiööri.Antti Heikinmatti / Yle

Taidetta hotellivieraille

Veli Aine rupesi isännöimään isänsä Iikan perustamaa kaupunginhotellia vuonna 1971. Tuolloin hän toi satoja taideteoksia myös hotellin seinille ja odotti yleisön reaktiota.

Ja yleisöhän piti.

"Mielestäni miellyttävästi yllättävää oli se, että yleisö suhtautui erittäin positiivisesti. Ja varsinkin sen jälkeen kaupunkilaiset alkoivat arvostaa, kun Outokummun vieraat alkoivat puhua, että mitenkä täällä on tällaista arvotaidetta, että tämähän on aivan mahtavaa, että kenenkä töitä täällä on. Onko täällä joku näyttely?"

Vielä tänäkin päivänä osa torniolaisista muistaa hotellissa näkemänsä taulut, joita oli rakennuksen eri tiloissa kolmisensataa.

"Ei kylläkään mitään erikoista arvotaidetta, mutta kohtalaisen hyvää tänäkin päivänä siellä on, etupäässä kuitenkin pohjoissuomalaista taidetta."

Kain Tapperin veistos Ukkospilvi, Aineen Kuvataidesäätiön kokoelma.
Kain Tapperin veistos Ukkospilvi.Antti Heikinmatti / Yle

"Osta sitä mistä pidät"

Veli Aine muistetaan keräilijänä, joka hankki taidetta omalla maulla ja omien intohimojensa mukaan.

Itse hän on sanonut, että taidetta ei koskaan pitäisi hankkia nimien mukaan, vaan sitä mistä itse pitää. Niin hän myös opasti heitä, jotka häneltä kysyivät neuvoa taideostoihin: "Osta sitä mistä pidät."

Veli Aine itse piti kaikesta kauniista, kuten naisista.

Haastattelussa vuonna 1989 hän kertoo pitävänsä ennen kaikkea naistaiteilijoista samoin kuin naisfiguureista. Hän kertoo, että kun hän on löytänyt naisen selkää kuvaavan työn, se on aina hankittu.

Esko Tirrosen maalaus Striptease. Aineen Kuvataidesäätiön kokoelma. Etualalla Essi Renvallin veistos Nuori nainen ja Aimo Tukiaisen veistos Peseytyvä.
Taustalla Esko Tirrosen maalaus Striptease. Etualalla Essi Renvallin veistos Nuori nainen ja Aimo Tukiaisen veistos Peseytyvä. Antti Heikinmatti / Yle

Nimekkäiltä ja myös hieman tuntemattomaksi jääneiltä taiteilijoilta tehtyjä hankintoja ei siivittänyt laskelmointi, mutta sitäkin enemmän ystävyyssuhteet.

Aineen taidemuseon johtaja Katriina Pietilä-Juntura kertoo muistavansa omilta Tornion kouluajoiltaan tarinoita siitä, kuinka pohjoissuomalaiset taiteilijat tulivat rahapulassa ja taulu kainalossa Veli Aineen työhuoneeseen, joka sijaitsi Tornion kaupunginhotellin yläkerrassa. Ja kauppoja syntyi.

– Olen kuullut myös, että autohankintoja olisi rahoitettu taideteoksilla. Varmaan niinkin on tehty, olihan Veli Aineella lämmin sydän ja hän sanoi, ettei raha ole hyvä muuhun kuin velan maksuun.

Kokoelma, jonka arvo on yksi markka

Veli Aine hankki puolisonsa Eilan kanssa taidetta kotimaasta ja lukuisilta ulkomaanmatkoiltaan.

"Ei niitä monta galleriaa Helsingissä ollutkaan 1940-luvun loppupuolella ja 1950-luvun alussa. Silloin hakeuduttiin taidesalonkiin Backsbackaan ja Hörhammeriin. Siellä oli aina siihen aikaan vaikuttaneiden taiteilijoiden töitä esillä. Ja varsin arvostettujen taiteilijoiden töitä, niin kiinnostus niihin sitten heräsi. Ja aina sitten tuli hankituksi joku työ."

Veli Aine totesi usein, että teokset ovat yleisön iloksi hankittuja. Hän ei välittänyt tehdä taiteella bisnestä.

Edesmennyt kulttuuritoimittaja Kaisu Mikkola kirjoitti jo Aineen taidemuseon vihkiäisluettelossa vuonna 1986: "Sponsorit tulevat ajan virrassa ja sama virta heidät myöhemmin muualle kuljettaa. Mesenaatit jäävät taidehistorian aikakirjoihin samoin kuin taiteilijatkin."

Vasemmalla Helene Scjerfbeckin Muotokuva edestä: Dora Estlander ja oikealla Elin Danielson-Gambogin maalaus Omakuva. Aineen kuvataidesäätiön kokoelmista.
Helene Scjerfbeckin Muotokuva edestä: Dora Estlander ja Elin Danielson-Gambogin Omakuva.Antti Heikinmatti / Yle

– Varmaan Veli Aineelta kysyttiin, koska meiltäkin kysytään edelleen hyvin paljon, että mikä on kokoelman arvo. Ja Veli Aine sitten sanoi, että sen arvo on yksi markka, koska sitä ei tulla koskaan myymään, taidemuseon johtaja Katriina Pietilä-Juntura kertoo.

Nyt Veli Aineen syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi avattava perusnäyttely "Jaettu ilo" viestii taidekeräilijän vilpitöntä halua ilahduttaa taiteella myös muita. Näyttely esittää välähdyksiä Aineen perheen elämästä.

Museonjohtaja Katriina Pietilä-Juntura taustallaan Esko Tirrosen maalaus Striptease Aineen kuvataidesäätiön kokoelmista.
Museonjohtaja Katriina Pietilä-Junturan taustalla Esko Tirrosen maalaus Striptease.Antti Heikinmatti / Yle

Pohjoisen pikkukaupunki ylpeänä esittää

Aineen kokoelma on Pohjois-Suomessa ainutlaatuinen. Kokoelman teoksista vanhimmat ovat 1800-luvun alusta ja uusimmat viime vuosilta.

– Me pystymme tällä kokoelmalla esittämään koko Suomen taidehistorian suuren kertomuksen. En usko, että muut pohjoissuomalaiset taidemuseot pystyvät siihen, sanoo Katriina Pietilä-Juntura.

Veli Aineelle oli tärkeää, että nyt taidemuseoon sijoitettu kokoelma jää Tornioon, vaikka se varmasti olisi mieluusti huolittu myös muualle ja suuremman taideyleisön ulottuville.

Veli Aineen hyvin tuntenut museon johtaja Katriina Pietilä-Juntura on muiden torniolaisten tavoin ylpeä museostaan ja muistelee karismaattista ja rohkeaa taiteen ystävää lämmöllä.

– Veli oli jotenkin kauhean kannustava, hauska ja hän myös aina sanoi, että täytyy nähdä ja lähteä maailmalle. Meille museon työntekijöillekin hän sanoi, että menkää Pariisiin, lähtekää Roomaan, mie maksan.

Lähteet: Aineen taidemuseon arkistotallenne (sitaatit), Biografiakeskus 2011.