Hiihtokeskusyhdistyksen nokkamies rinnealueiden ulkopuolella laskettelusta: "Junnut tykkäävät mennä laskemaan metsäreittejä pitkin, vaikka se olisi kiellettyä"

Harri Lindfors kertoo, että hiihtokeskuksissa kerrotaan asiakkaille selvästi opastein ja varoituksin, missä menee raja merkittyjen ja ei-merkittyjen rinteiden välillä.

Himos
Himoksen laskettelukeskus Jämsässä 17. helmikuuta
Himoksen laskettelukeskus Jämsässä 17. helmikuuta.Hannu Rainamo / Lehtikuva

Himoksen laskettelukeskuksen läheisyydessä lauantaina tapahtunut 15-vuotiaan rippikoulupojan hengen vienyt onnettomuus on järkyttänyt ihmisiä ja herättänyt jonkin verran kysymyksiä hiihtokeskusten rinteiden turvallisuudesta.

Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtajan Harri Lindforsin mukaanaihetta huoleen ei ole. Hän pitää suomalaisten hiihtokeskusten rinneturvallisuutta huipputasoisena.

– Suomessa rinneturvallisuuteen on panostettu paljon. Tämän on todennut hiljattain myös Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Totta kai kehitettävää aina on ja sen eteen tehdään töitä, mutta rinneturvallisuus on prioriteettilistalla ykkösenä ainakin kaikilla Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen jäsenkeskuksilla, Lindfors kertoo Ylelle.

Lindfors haluaa painottaa, että Himoksen onnettomuus ei tapahtunut varsinaisesti hiihtokeskuksen rinnealueella, vaan sen ulkopuolella.

Turmassa menehtynyt poika oli lähtenyt merkittyjen rinteiden ulkopuolelle metsään laskemaan muutaman muun kanssa.

– Kun on kyse laskettelusta metsäreittejä pitkin tai niin sanotusta off-piste-laskettelusta esimerkiksi isoimmissa tunturikeskuksissa, niin laskiessa pitää noudattaa erityistä varovaisuutta.

Lindforsin mukaan merkitsemättömissä, kunnostamattomissa rinteissä voi olla useita vaaranpaikkoja. Merkittyjen rinteiden ulkopuolella laskeminen on kuitenkin jokamiehen oikeus, jota hiihtokeskukset eivät voi kieltää. Laskettelualueet ovat lisäksi usein suuria, joten kaikkien rinteiden aitaaminen on vaikeaa.

– Pitää tietää kestääkö lumipeite ja onko siellä kiviä alla. Metsässä laskiessa on aina myös riski esimerkiksi törmätä puihin, kantoihin tai lumen alla oleviin puunrunkoihin. Oma laskettelutaito pitää olla hyvä, jotta hallitsee välineet yllättävissäkin olosuhteissa. Tunturialueella voi olla myös lumivyöryvaara.

Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors.
Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors.Jarmo Honkanen / Yle

Merkitsemättömien rinteiden ulkopuolella laskettelu myös suosittu harrastus, jota kutsutaan vapaalaskuksi.

– Se on kansainvälisesti kasvavin laskettelun alalaji. Se liittyy kaiken kaikkiaan ihmisten ulkoilutrendiin: ihmiset haluavat viettää enemmän aikaa luonnossa, Lindfors sanoo.

Lieveilmiönä hoidettujen rinteiden ulkopuolelle uskaltautuvat myös monet, joilla tarvittavia taitoja ei ole. Välineiden kehitys myös helpottaa vaarallisille reiteille pääsyä, Lindfors kertoo

"Ihminen ei voi ajautua vahingossa sellaiseen paikkaan mihin ei halua mennä"

Lindfors ei osaa arvioida, kuin yleistä hoitamattomilla reiteillä laskettelu on. Hän sanoo, että "niin pitkään kun on suksilla liikuttu, on aina liikuttu muualla kuin merkityillä rinteillä".

– Junnut tykkäävät mennä laskemaan metsäreittejä pitkin, vaikka se olisi kiellettyä.

Lindfors kertoo, että hiihtokeskuksissa kerrotaan asiakkaille selvästi opastein ja varoituksin, missä menee raja merkittyjen ja ei-merkittyjen rinteiden välillä.

– Ihminen ei voi ajautua vahingossa sellaiseen paikkaan mihin ei halua mennä.

Pyhätunturilta laskettemasta tavoitettu Lindfors kertoo, että laskettelukeskuksessa on rinteiden yläpuolella selkeät kyltit kertomassa, että merkittyjen rinteiden ulkopuolella on lumivyöryvaara.

Lisäksi jos merkityissä rinteissä on vaaranpaikkoja, ne suljetaan tai merkitään huolellisesti.

Vapaalaskua ei voida estää mitenkään

Rinnetoimenjohtaja Tuomo Poukkanen Ylläksen hiihtokeskuksesta sanoo, ettei mikään estä laskijoita toimimasta oman pään mukaan.

– On täysin mahdotonta estää sitä mitenkään. Voidaan valistaa ja varoittaa, mutta laskeminen rinteiden ulkopuolella on omalla vastuulla, Poukkanen sanoo.

Hänen mukaansa Ylläksen turvallisuusohjeet ovat hyvin laskijoiden saatavilla ja nähtävillä hiihtokeskuksissa, lipunmyynnissä, nettisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Lisäksi rinteisiin on pystytetty kylttejä.

Poukkanen kertoo, että Ylläksellä on järjestetty koulutusta vapaalaskijoille. Lisäksi henkilökuntaa on koulutettu toimimaan tarvittaessa pelastuslaitoksen apuna.

Kypärän ja selkäpanssarin käyttö yleistynyt

Lindfors muistuttaa muutamasta tärkeästä perusvinkistä: lämpötila vaikuttaa lumen koostumukseen, ja lämpötila saattaa muuttua nopeastikin.

– Jos olet eilen hypännyt hyppyristä, lumi voi olla tänään aivan erilainen. Varusteet kannattaa tarkastaa etukäteen ja säätää kohdilleen. Yleinen virhe on, että monot ovat liian isot, mikä lisää loukkaantumisriskiä.

Perusneuvo on Linforsin mukaan se, että vauhti on sopiva omaan taitotasoon nähden, kokenut kiertää aloittelijan ja ylhäältä tuleva väistää aina.

– Positiivista turvallisuuskehityksessä on, että kypärän ja selkäpanssarien käyttö on yleistynyt. Kypärää käyttää tilastojen mukaan jo 93 prosenttia suomalaisista, hän sanoo.

Lue lisää:

Himoksella lasketellessa kuollut 15-vuotias oli rippileiriläinen Paraisilta – kuoli jyrkillä, metsäisillä rinteillä

Kohtalokas horjahdus hyppyrissä, lasku puuta päin – viime vuosina useampia kuolemaan johtaneita turmia

Menehtyneen rippileiriläisen seurakunnan kirkkoherra: "Tämä on todella järkyttävä tapaus"