Tieliikenteen harvinaisuudet: upouudet hybridirekat ja Pohjoismaiden ensimmäinen 3-akselinen LNG-rekka vähentävät päästöjä

Kuljetusala hakee vaihtoehtoja dieselille päästöleikkauksien vuoksi.

raskas liikenne
Hybriditukkirekka.
Hybriditukkirekka.Simo Pitkänen / Yle

Pihtiputaalla Keski-Suomessa kuljetusyrittäjällä on käytössä upouusi hybriditukkirekka. Suomessa kehitetyt ja valmistetut hybridirekat ovat uusinta uutta. Niitä on liikenteessä vasta neljä kappaletta, tukkirekkoja niistä on kaksi.

– Minäkin olen ollut sellaisessa kylässä, missä pitää laittaa happinaamari päälle, että voi hengittää, perustelee hybriditukkirekan valintaa yrittäjä Heikki Kananen HKK Kuljetus Oy:stä.

Kanasen mielestä pienikin yrittäjä voi kantaa kortensa kekoon luonnon säästämiseksi.

Suomessa kehitetyssä hybridirekassa kondensaattorit latautuvat alamäessä ja jarrutusenergialla. Polttoainetta säästyy ja päästöt vähenevät, arvioi Kananen kolmen viikon kokemusta uudesta rekasta.

– Tosi hieno kokemus. Nyt ei tarvita isoa polttomoottoria ja sähköllä saadaan avustettua tiukoissa paikoissa esimerkiksi metsäautoteillä, missä voimaa tarvitaan.

Kanasen hybridistä saadaan kiskottua 900 hevosvoimaa. Polttomoottori tuottaa 620 hv kun se tavallisissa rekoissa on jopa noin 750 hv.

Hybriditukkirekka.
Hybriditukkirekkoja on kaksi kappaletta.Simo Pitkänen / Yle

Hybridirekkojen hankintahinta on noin 45 000 euroa tavanomaista rekkaa kalliimpi, mutta säästö tulee pienemmästä kulutuksesta, kertoo Kananen. Uuden tukkirekan hankintahinta varusteineen on noin puoli miljoonaa euroa.

Metsäteollisuus tukee yrittäjiä uuden vähempipäästöisen kaluston hankinnassa, sanoo Stora Enson hankintajohtaja Antti Suvinen. Stora Enso on yhtiönä sitoutunut tiputtamaan hiilijalanjäljen kolmannekseen vuoteen 2030 mennessä.

– Tietysti jokainen yrittäjä tekee itse investointipäätöksen, mutta yhtiön strategian mukaisesti tuemme ja kannustamme heitä investointeihin, sanoo Suvinen.

Euroopan komission tekemän päätöksen mukaan raskaan liikenteen on leikattava hiilidioksidipäästöjään 15 prosenttia vuoteen 2025 ja 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Suomi on sitoutunut siihen, että kaikki hiilipäästöt puolitetaan vuoteen 2030 (siirryt toiseen palveluun) (Talouselämä) mennessä. Hiilineutraalisuuteen pyritään vuoteen 2045 mennessä.

Myös maakaasu tekee tuloaan raskaaseen liikenteeseen

Oululaisella Vähälä Yhtiöillä on käytössään Pohjoismaiden ensimmäinen 3-akselinen täysin nesteytetyllä maakaasulla eli LNG:llä kulkeva rekka. Se kuljettaa elintarvikkeita Helsingin ja Jyväskylän välillä.

– Sillä me pääsemme huomattavasti pienempiin päästöihin kuin ikinä dieselkäyttöisellä ajoneuvolla, sanoo Vähälä Yhtiöiden hankintapäällikkö Ari Karjalainen.

Vähälä Yhtiöt vertailee uuden ajoneuvon kulutusta ja kustannuksia tavanomaisiin rekkoihin samanlaisissa olosuhteissa ja liikenteessä.

– Tämä ajoneuvo on myöskin taloudellinen ja täysin kilpailukykyinen dieselkäyttöisiin verrattuna, arvioi Karjalainen.

LNG-rekka tankkauspisteellä.
LNG-rekka tankkauspisteellä.Simo Pitkänen / Yle

Myös nesteytetyllä maakaasulla kulkevien rekkojen hankintahinnat ovat noin 20 prosenttia tavanomaisia rekkoja suuremmat, mutta kannattavuutta saadaan parannettua suurilla volyymeilla eli rekat kuljettavat suuria määriä tavaroita.

Myös perävaunujen tekniikassa Vähälä Yhtiöt hakee uusia ratkaisuja.

– Perävaunun kylmätekniikan tarvitsema sähkö otetaan kokonaan perävaunun omasta liike- ja jarrutusenergiasta, jolloin päästöjä ei synny lainkaan, sanoo Karjalainen.

Suomen teillä ensimmäinen täysin LNG:llä kulkeva rekka aloitti kulkemisen vuonna 2014 (siirryt toiseen palveluun) (Tekniikka&Talous).

Suomi takapajula päästöjen vähentämisessä

Suomi on jälkijunassa maakaasurekkojen käytössä niin kuin monessa muussakin kuljetusalan asiassa, sanoo myyntipäällikkö Juhani Havia Vähälä Yhtiöiden auton valmistaneesta Iveco Finland Oy:stä.

– Meillä vasta parin kolmen vuoden aikana on näitä raskaita maakaasuautoja tullut liikenteeseen.

Iveco aloitti uusien raskaiden nesteytetyillä maakaasulla kulkevien autojen valmistuksen viime syksynä. Niillä on kuitenkin Havian mukaan hyvä tulevaisuus kun kuljetusten antajat vaativat yhä useammin hiilijalanjäljen pienentämistä ja nesteytetyn maakaasun jakeluasemia tulee lisää.

– Jo nyt nesteytetyllä maakaasulla voidaan ajaa Suomi päästä päähän, sanoo Havia.

LNG-rekkaa tankataa.
Simo Pitkänen / Yle

Tämä ja ensi vuosi tulevat olemaan suurta muutoksen aikaa kaasuautoissa, sekä isoissa että pienissä, uskoo Havia.

– Elinkaarikustannus on pienempi kuin vastaavalla dieselillä tälläkin hetkellä jo Suomessa, sanoo Havia.

Ivecon lisäksi esimerkiksi Volvo valmistaa kaasukäyttöisiä kuorma-autoja.

Energiayhtiö Gasumin suunnitelmissa (siirryt toiseen palveluun) Pohjoismaihin rakennetaan parin vuoden kuluessa yli 50 nesteytetyn maakaasun jakeluasemaa suurten valtateiden varrelle. Osa niistä tulee Suomeen.

– Tällä hetkellä Suomessa on vain neljä jakeluasemaa, sanoo myyntipäällikkö Juha-Matti Koskinen Gasum Oy:stä.

Päästötavoitteet kovat, mutta eivät mahdottomat

Kuljetusyrittäjiä edustavan SKAL:n arvion mukaan vielä vuonna 2045 yli 80 prosenttia raskaasta liikenteestä ajetaan uusiutuvalla dieselillä.

Perinteisellä fossiilisella maakaasulla hiilidioksidipäästö on noin 80 prosenttia vastaavan dieselin päästöstä, biokaasulla lähes 90 prosenttia vähemmän kuin dieselillä, sanoo myyntipäällikkö Juhani Havia Iveco Oy:stä.

– Mikä kaikkein tärkeintä, tuosta ei tule hiukkaspäästöjä ollenkaan. Dieselissä se vaikuttaa ihmisen elimistöön eniten, sanoo Havia.

Myös kuljetusyrittäjien keskuudessa on havaittavissa jopa pientä innostusta uuden tekniikan tuomista mahdollisuuksista.

Tekniikka on kehittynyt sitä vauhtia, että Vähälä Yhtiöiden hankintapäällikkö Ari Karjalainen ei pidä mahdottomana päästötavoitteiden saavuttamista.

– Kyllä siellä mahdollisuuksia ainakin on, sanoo Karjalainen.