Metsälappalaisia vai peräpohjalaisia? Joukko lappilaisia kokoontui pohtimaan identiteettiään metsälappalaisuutta käsittelevässä työpajassa

Metsälappalaisuus on kiistanalainen käsite. Sodankylään kokoontui sunnuntaina joukko, joka samaistuu metsalappalaisuuteen.

kulttuurit (kulttuurimuodot)
Metsälappalaistyöpajan osallistujia.
Metsälappalaisuutta käsittelevään työpajaan osallistui ihmisiä ympäri Lappia. Eturivissä Hanna Riipi ja Viola Ukkola, takana Veikko Siitonen ja Olavi Kuusisto.Sara Wesslin / Yle

SodankyläYli 30 henkilöä kokoontui sunnuntaina Sodankylään työpajaan, jossa pohdittiin metsälappaisen kulttuurin ominaispiirteitä. Työpajaan olivat tervetulleita vain tilaisuuteen etukäteen ilmoittautuneet henkilöt, jotka kokevat itsensä metsälappalaiseksi. Näin ollen mediallakaan ei ollut lupaa osallistua.

– Metsälappalaisuudessa on tiettyjä herkkyystekijöitä ja siellä voi olla varsin voimakkaita reaktioita. Metsälappalaisuudesta puhuminen vaatii varsin luottamuksellisen tilaisuuden ja ilmapiirin, kertoo Janne Antikainen työpajan järjestäneestä MDI-konsulttiyhtiöstä.

Janne Antikainen johtaa metsälappalaiskultuurin selvityshanketta.
Janne Antikainen MDI-konsulttiyhtiöstä.

Keskustelua metsälappalaisuudesta on käyty vuosia ja se herättää voimakkaita kannanottoja.

Saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmässä on kiistelty lappalaispykälä, jonka mukaan saamelaiseksi voidaan lukea sellainen henkilö, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa. Osan mielestä pykälän merkintä kertoo saamelaisuudesta – toiset taas näkevät, että se on kuvannut elinkeinoa.

Saamelaiskulttuurin professori Veli-Pekka Lehtolan mukaan metsälappalaisuus on terminä alunperin tutkijoiden ja viranhaltijoiden keksimä. Se tarkoitti pohjoisimpien metsäalueiden saamelaisia ympäri Skandinaviaa ja Kuolan niemimaata, joiden jälkeläisiä nykyiset inarin- ja kolttasaamelaiset ovat.

– Tosiasia on, että yksikään historiallinen ryhmä ei ole koskaan kutsunut itseään metsälappalaiseksi tai metsäsaamelaiseksi samalla lailla, kuten saamelaiset ovat aina kutsuneet itseään saamelaisiksi, selventää professori Lehtola.

Saamelaiskäräjälakia pyrittiin vuosien 2017–2018 aikana muuttamaan, mutta lakiehdotus kuitenkin kaatui viime syksynä. Lakiluonnoksen mukaan lappalaispykälä olisi pyyhitty uudesta laista pois. Hieman ennen lakiluonnoken julkaisemista, viime vuoden toukokuussa, valtioneuvoston kanslia myönsi 80 000 euroa metsälappalaisen kulttuurin erityispiirteiden selvittämiseen.

Projektin tarkoituksena on selvittää, onko metsälappalaisuuteen liittyviä kulttuurisia erityispiirteitä olemassa, millaisia ne ovat, minkälaiseksi ihmiset itsensä identifioivat ja minkälainen heidän identiteettinsä on. Asian selvittämiseksi MDI-konsulttiyhtiön vetämä selvitysprojekti järjestää muun muassa työpajoja vuoden 2019 aikana.

Työpajaan osallistunut: "Olen voimaantunut"

Osallistujien kertoman mukaan sunnuntain työpajaan oli tultu ympäri Lappia, kuten Sallasta, Savukoskelta ja Kittilästä, mutta myös Helsingistä saakka. Ikähaitari oli 16 ikävuodesta 70 vuoteen.

– Minusta oli tosi mahtavaa, että meitä oli niin paljon. Olin odottavaisin mielin tämän päivän osalta. Koen, että olen voimaantunut todella paljon tämän työpajan aikana, kertoo Hanna Riipi Sodankylän Sattasesta.

Hanna Riipi Sodankylän Sattasesta.
Hanna Riipi on tyytyväinen, kun työpaja kiinnosti niin monia.Sara Wesslin / Yle

Riipi kertoo, että poronhoito, kalastus ja muut elinkeinot ovat osa hänen elämäänsä.

– Se ja luonnon kiertokulun mukainen eläminen on olemassa meillä sisäsyntyisesti, mutta me emme välttämättä ole osanneet sitä sanoittaa ja pitää sitä niin erityisesti esillä. Työpajassa me teimme sen toisillemme näkyväksi, että meillä on todella rikas kulttuuri, toteaa Riipi.

16-vuotiaan sodankyläläisen Viola Ukkolan mielestä oli mielenkiintoista huomata, että asian kanssa ei tarvitse olla yksin. Hän ei haluaisi hävetä sitä, että tuntee itsensä metsälappalaiseksi. Hän toivoo projektilta vastauksia peruskysymyksiin metsälappalaisuudesta.

– Minusta pääasia on selvittää, millaista metsälappalaisuus on, ja miten se eroaa tai eroaako se muusta saamelaisesta kulttuurista tai suomalaisesta kulttuurista, tai onko se niiden välimuoto, vai onko se toista lähempänä, pohtii Ukkola.

Viola Ukkola osallistui metsälappalaisten ensimmäisen työpajaan Sodankylässä 17.2.2019.
Sodankyläläinen Viola Ukkola toivoo selvitykseltä vastauksia siihen, mitä metsälappalaisuus on.Sara Wesslin / Yle

Metsälappalaisuutta vai peräpohjalaisuutta?

Ensimmäisessä työpajassa puhuttiin perinteistä, vaatteista ja kengistä, mutta lisäksi osallistujat kertoivat kokemuksistaan ja historiasta, sanoo projektin johtaja, konsultti Janne Antikainen.

Saamelaiskulttuurin professori Veli-Pekka Lehtola näkee, että metsälappalaiset elävät kahden kulttuurin välissä. Jotta tulehtunut keskustelu aiheen ympärillä etenisi, hän toivoo, että metsälappalaiset löytäisivät identiteettinsä.

Veli-Pekka Lehtola
Veli-Pekka Lehtolan mukaan metsälappalaisuudesta käyty keskustelu ei ole juurikaan edennyt 30 vuoteen.Anneli Lappalainen / Yle

– Minusta heidän tulisi taistella oma taistelunsa identiteettinsä eteen samalla lailla, kuin saamelaiset ovat tehneet, mutta ei saamelaisia vastaan. Entisaikoina heidän identiteettiään kutsuttiin peräpohjalaisuudeksi. Minusta ne ovat kaksi eri asiaa, mutta jostain syystä identiteetistä on alettu kilpailla saamelaisten kanssa, pohtii Lehtola.

Metsälappalaisuutta selvittävä projekti jatkuu lisäselvityksillä ja uusi työpaja on suunnitelmissa tälle keväälle. Lopuksi MDI-konsulttiyhtiö analysoi avoimen kyselylomakkeen pohjalta, mitä metsälappalaisuuteen kuuluu. Kyselyyn on kaikilla mahdollisuus vastata.