Lintuhoitajan jipolla voit auttaa nälkiintynyttä pöllöä: kieritä lihanpalaa lemmikkieläimen karvoihin ja vie pala tarjolle iltahämärässä

Pöllöjä on nähty talojen pihoilla vaanimassa lintulaudan alla hääriviä jyrsijöitä. Ihmisasutuksen lähelle pyrkiminen on merkki vakavasta ravinnon puutteesta.

pöllölinnut
Viirupöllö katsoo kameraa kohti.
Päijät-Hämeessä talojen pihapiireihin on tullut viirupöllöjä.Niko Mannonen / Yle

Heinolan lintutarhalle on tullut eri puolilta Suomea useita puheluja pihapiirissä havaituista pöllöistä. Pöllö saattaa istua hiljaa vaikkapa matontamppaustelineellä.

Lintutarhan hoitajan Olli Vuoren mukaan pihassa on useimmiten lintujenruokintapaikka. Esimerkiksi viirupöllö kyttää jyrsijöitä, jotka syövät lintulaudan alle varisseita jyviä.

Ravinnon puute ajaa pöllöt ihmisasutuksen luokse. Vuori arvelee, että paksu lumikerros saattaa vaikeuttaa myyriä syövien pöllöjen saalistusta.

– Pöllöillä on huono ruokatilanne: eivät ne muuten tule kaupunkeihin.

Metsämyyrä lintujen talviruokinnalla.
Onnekas pöllö nappaa metsämyyrän lintujen ruokintapaikalta. Risto Salovaara / Yle

Myyräkannat ovat Luonnonvarakeskuksen mukaan laajoilla alueilla kasvussa, joskin myyrien määrässä on paikallista vaihtelua, eivätkä kannat ole nousemassa erityisen suuriksi.

Tänä vuonna Heinolan lintutarhalle ei ole vielä tullut hoitoon heikkokuntoisia pöllöjä. Jos huhuilija otetaan hoitoon, se pitää usein ensin nesteyttää ja pakkoruokkia.

Pöllö, joka antaa ihmisen ottaa sen kiinni, on yleensä jo hyvin kuivunut ja huonokuntoinen.

Ruokaa lihatiskiltä

Olli Vuoren mukaan ihminen voi yrittää ruokkia pihapiiriin tullutta heikkokuntoista pöllöä vaikkapa sianlihalla tai -sydämellä. Pöllö ei ole haaskansyöjä, joten pelkkä lihamötkäle lintulaudan luona ei innosta sitä, vaan ruokinnassa tarvitaan oveluutta.

– Olemme neuvoneet ihmisiä leikkaamaan pikkusormen pituisen ja paksuisen palan lihaa ja pyörittelemään sitä lemmikin karvoissa. Silloin se muistuttaa vähän myyrää ja se voi laukaista pöllön saalistuksen, kokenut lintuhoitaja selittää

Siihen voi laittaa löysällä lenkillä kiinni siimanpätkän, josta voi nykäistä, että lihanpala liikkuu.

Heinolan lintutarhan hoitaja Olli Vuori

Pakkasilla karvainen ruokapala kannattaa viedä tyrkylle vasta hämärän tullen. Pöllö nielee saaliinsa kokonaisena, joten jäätynyt lihakökkäre on sille hankala, ja oikea myyräsaaliskin on lämmin.

Ateria kannattaa asettaa niin, että pöllö näkee sen helposti. Aidon saaliin vaikutelmaa voi vielä tehostaa liikuttelemalla lihaa.

– Siihen voi laittaa löysällä lenkillä kiinni siimanpätkän, josta voi nykäistä, että lihanpala liikkuu, Vuori ohjeistaa.

Suhina haittaa saalistusta

Päijät-Hämeessä pitkään pöllöjä tutkinut Hannu Pietiäinen Helsingin yliopistosta ei usko, että pelkkä lumikerros selittäisi pöllöjen nälkää. Hän arvioi, ettei myyriä ole riittävästi pöllöjen tarpeisiin, mutta myös vaihtoehtoista ravintoa on huonosti saatavilla.

Esimerkiksi marjoja syöviä lintuja ei näy metsissä.

– Rastaat ja kenties tilhet saattavat olla viirupöllöille hyvinkin tärkeitä vaihtoehtoisia saaliita, yliopistonlehtori Pietiäinen pohtii.

Tilhi pihlajan oksalla.
Tilhikin voi kelvata viirupöllölle, jos myyriä ei riitä.Juha Laaksonen / Yle

Myös metsäkanalinnut, kuten pyyt, ovat vähissä. Syöminen on voinut olla huonolla tolalla jo talven tullessa.

– Vesimyyrät saattavat olla tärkeitä syksyllä. Pöllötkin varustautuvat talveen syömällä itsensä hyvään kuntoon, pöllötutkija jatkaa.

Koska pöllöt metsästävät kuulonsa avulla, tiuhat öiset lumisateet ovat Pietiäisen mukaan voineet häiritä petojen jyrsijäjahtia.

– Jos lumisateeseen liittyy tuuli, siitä tulee kaikenlaista ripinää ja rapinaa.

Pöllöt voivat jo aloitella näihin aikoihin pesintää, mutta jos ruokaa on vähän saatavilla, ne saattavat jättää pesinnän välistä. Pöllöjen pesinnän onnistumisesta saadaan tarkempaa tietoa myöhemmin keväällä.<

Lue lisää:

Huono myyrävuosi ajaa nääntyneitä pöllöjä pihoihin – "Pelkäsin, että jos se vie vaikka kissan"

Pöllöjen huhuilua kuuluu nyt niin metsissä kuin taajamissakin