Jo Commodorea 80-luvulla hakannut pelinikkari haluaa ihmisten näkevän taiteen peleissä: "Pukusuunnittelijan palkkaus pelifirmaan on hieno alku"

Jaakko Kemppainen on Suomen ensimmäinen peliläänintaiteilija.

pelit
Pelitaiteen läänintaiteilija Jaakko Kemppainen.
Johannes Wiehn

– Commodore 64, tasavallan tietokone. Se on ehkä se varsinainen lähtökohta tässä minun pelihistoriassani, Jaakko Kemppainen kertoo.

1980-luvulla jättisuosion saavuttaneella kotitietokoneella Kemppainen tahkosi kavereiden ja sukulaisten luona aina, kun se vain oli mahdollista.

Kemppaisella on pitkä ammattilaistausta pelisuunnittelijana. Pelialan ensimmäisen työsopimuksen Kemppainen allekirjoitti jo vuonna 2002.

– Olen ollut aallonharjalla menossa uusien juttujen kanssa. Aina pitää kokeilla, mitä löytyy.

Nyt Kemppainen on Suomen ensimmäinen pelitaiteen läänintaiteilija. Läänintaiteilijat ovat Taiteen edistämiskeskuksen palkkaamia henkilöitä, jotka edistävät oman taiteenalansa tunnettuutta ja harjoittamista määrätyllä alueella Suomessa.

Eri taiteenalojen osaajat ja pelintekijät yhteen

Pelitaiteessa yhdistyy monta perinteistä taiteenalaa, graafisesta suunnittelusta käsikirjoittamiseen ja säveltämiseen.

– Haaveeni on nostaa peleissä olevaa taidetta näkyviin suurelle yleisölle, mutta myös lisätä vuorovaikutusta eri taiteenaloilla työskentelevien ja pelintekijöiden kanssa. Esimerkiksi peliyhtiö Remedystä oli juuri juttua, kuinka he ovat palkanneet pukusuunnittelijan pelejään varten. Se on hieno alku, Kemppainen sanoo.

Heli Salomaa, Control, Remedy
Heli Salomaan Controliin suunnittelemia vaatteita. Jussi Mankkinen / Yle

Kemppainen pohtii myös pelien mahdollisuuksia viestintäkanavana.

– Haluaisin nähdä pelit välineenä, joilla pystytään viestimään yhteiskunnallisia asioita. Esimerkiksi dokumentaarisissa peleissä ihminen asetetaan tilanteeseen, jossa pitää tehdä vaikeita päätöksiä, mitkä yleensä syntyvät yhteiskunnassa politiikan syövereissä.

Viiden vuoden mittaisen pestinsä alussa oleva Kemppainen pyrkii olemaan avoin myös muiden kuin digitaalisten pelien suhteen.

– Kiinnostavaa kuplintaa löytyy myös esimerkiksi roolipeleissä ja live-roolipeleissä.

Ensimmäinen lajissaan

Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) palkkalistoilla ei ole aikaisemmin ollut pelitaiteen läänintaiteilijaa.

Esimerkiksi graffiteilla, koruilla ja valotaiteella sellainen on jo ollut.

Idea pelitaiteelle omistautuneesta läänintaiteilijasta syntyi, kun Taikessa haluttiin selvittää, mikä olisi nykyajan nuorison vastine aiempien sukupolvien graffitiharrastukselle.

Julkisille paikoille maalattavat graffitit ovat kulkeneet pitkän matkan nuorison paheksutuista töhryistä valtavirran tunnustamaksi taidemuodoksi, joka kelpaa vaikka Helsingin taidemuseon näyttelyyn.

Taiken selvityksissä todettiin, että nuoria kiinnostavat tällä hetkellä pelillisyys ja virtuaalitodellisuus.

Vaikka lapset ja nuoret ovat videopelien tärkeä kohderyhmä, läänintaiteilijan tarkoitus olisi tukea ennen kaikkea pelialan ammattilaisia ja tehdä pelitaidetta tutuksi pelejä harrastamattomalle yleisölle.

– Toivottavasti saamme monipuolistettua ihmisten kokemusta ja näkemystä siitä, mitä pelit voivat olla, Kemppainen sanoo.

Pari viikkoa uudessa työssään olleen Kemppaisen toivotaan edistävän pelialan ammattilaisten asemaa Kaakkois-Suomessa, Hämeessä ja Uudellamaalla. Hän työskentelee Kouvolassa.

Pelialan läänintaiteilijaksi haki 24 ihmistä.