Iso hanke tutkii, miten liito-orava ja maanomistaja pärjäisivät samassa metsässä – edut eivät aina ole kovin kaukana toisistaan

Sekametsä on tietyissä tapauksissa yhden puulajin metsikköä parempi sekä liito-oravalle että puun tuotolle.

liito-orava
Puita.
Kalle Niskala / Yle

Lähellä merta Kokkolan Trullevissa liito-oravan kelpaa. Sekametsä koostuu pääasiassa vanhasta kuusimetsästä, mutta seassa on nuorta lehtipuuta. Se sopii suojellulle eläimelle.

– Meillä on paljon tietoa siitä, että Trullevissa on liito-oravan lisääntymis-, pesä- ja ruokailupaikkoja ja reviirejä. Tämä ympäristö kelpaa, sanoo kaupungin metsätalousinsinööri Ahti Räinä.

Liito-oravan jätöksiä lumella.
Ulosteet hangella sen kertovat: täällä elää liito-oravia.Kalle Niskala / Yle

Pelkkä keidas ei Trullevikaan ole: jo toisella puolen tietä kasvaa yksipuolinen kuusikko. Se on metsätyyppi, jollaisesta pitäisi nyt päästä eroon. Kokkola lähti mukaan Liito-orava-LIFE-hankkeeseen (siirryt toiseen palveluun) ja toivoo sen poikivan malleja, joilla tällaisia kuusikoita voidaan muuttaa sekametsiksi.

Hankkeessa halutaan löytää sopuisa rinnakkaiselo metsätalouden ja liito-oravan välille. Niin että maanomistaja pystyy hyödyntämään metsäänsä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisestikin kestävällä tavalla ja samalla liito-oravan suojeluvelvoite toteutuisi.

Maanomistajan ja eläimen intressit eivät aina olekaan kovin kaukana toisistaan, sanoo Räinä:

– Sekametsärakenne olisi parempi myös metsän terveyden, kasvun ja tuottokyvyn takia, ei pelkästään liito-oravan. Riippuu toki kasvupaikasta, mutta tietty sekametsä on yhden puulajin metsikköä parempi vaihtoehto tuotollekin.

Ahti Räinä metsässä.
Ahti Räinä näkee, että sekametsästä hyötyvät sekä liito-orava että metsänomistaja.Kalle Niskala / Yle

Maanomistajat ja metsänkäsittelyssä mukana olevat ovat nykyään aiempaa suuremmin vastuussa siitä, että suojellun liito-oravan reviirit ja lisääntymisalueen säilyvät. LIFE-hankkeella haetaan malleja, joilla suojelutaso vähintään säilytetään, mielellään parannetaankin.

Kokkolan ympäristössä liito-oravia on metsätalousinsinööri Ahti Räinän arvion mukaan nyt toki vähemmän kuin kaukana historiassa, mutta enemmän kuin sata vuotta sitten.

Liito-oravat joutuivat etsimään uusia asuinsijoja kun esimerkiksi Trullevin niemellä hakattiin puuta tervanpolton tarpeisiin ja suuret myrskyt kaatoivat metsää 1900-luvun alkupuolella.

– Siinä mielessä tilanne on lohdullinen, että olemme saaneet liito-oravan tänne takaisin. Nyt yritetään keksiä keinoja, joilla nykyinen tilanne pyritään ainakin säilyttämään – ettei palattaisi huonompaan suuntaan.

Lehtipuusto on esimerkiksi Trullevin yksilajisilta alueilta aikanaan syystä tai toisesta poistunut tai poistettu, ja se haluttaisiin nyt palauttaa.

Kokkolan osalta Liito-orava-LIFE-hanke tarkoittaa toistaiseksi vain odottamista. Metsäkeskus tekee Luonnonsuojeluliiton avustuksella kartoitukset ja metsänkäsittelysuunnitelman kevään aikana. Maanomistajan osuus alkaa, kun asiantuntijoiden laatimaa suunnitelmaa ruvetaan toteuttamaan.

Hanke ei aiheuta kaupungille suoria kustannuksia eikä vaikuta alueen virkistyskäyttöön tai huvila-asutukseen.

Metsää.
Sekametsää Kokkolan Trullevissa.Kalle Niskala / Yle

Liito-orava elää EU:n alueella vain Suomessa ja Virossa. Suurin siihen kohdistuva uhka on sopivan elinympäristön väheneminen ja pirstoutuminen. Suojelun taso on arvioitu epäsuotuisaksi.

Liito-orava-LIFE-hanke kestää vuodet 2018–2024. Siinä on mukana lähes parikymmentä kumppania Suomesta ja Virosta. Budjetti on lähes 9 miljoonaa, rahoitus tulee pääosin Euroopan unionilta.

Hankkeessa etsitään toimintamalleja, joiden avulla liito-orava voidaan huomioida maankäytön suunnittelussa. Liito-orava tarvitsee sekä pesä- ja ruokailupaikkoja että puustoisia kulkuyhteyksiä paikalta toiselle ja myös laajempien alueiden välillä.

Mukana on myös kolme kaupunkiseutua. Espoossa, Jyväskylässä ja Kuopiossa keskitytään yleis- ja asemakaavoitusratkaisuihin ja muutoinkin taajamakohteisiin eli siihen, miten tuollaisilla alueilla voidaan toimia parhaiten.