Kaksoistutkinto olisi opiskelijalle "erinomainen vaihtoehto" – nyt sen suosion kuitenkin pelätään romahtavan

Ylioppilastutkintoon pitää tulevaisuudessa kirjoittaa vähintään viisi ainetta. Muutos voi näkyä kaksoistutkinnon suosiossa.

toisen asteen koulutus
Leipuri-kondiittoriksi opiskeleva Aili Akkanen kiittelee Espoon Omniassa lukiokurssien aikataulujen sopineen hyvin yhteen ammatilliste opintojen kanssa.
Leipuri-kondiittoriksi opiskeleva Aili Akkanen kiittelee Espoon Omniassa lukiokurssien aikataulujen sopineen hyvin yhteen ammatillisten opintojen kanssa. Pekka Koli

Aamupäivällä ammatillisia opintoja, ja iltapäivä puolestaan kuluu lukio-opintojen tunneilla. Tällaiset päivät ovat tuttuja Aili Akkaselle, joka opiskelee kaksoistutkintoa Espoon ammatillisessa oppilaitoksessa Omniassa.

– Itselle tämä ei ole tuntunut raskaalta, meidän koululla opinnot on tosi kivasti järjestetty. Ammattiopintojen puolelta ei tule niin paljon läksyjä, joten pystyn hyvin keskittymään myös lukiopuoleen ja siihen, mitä siellä pitää tehdä, Akkanen sanoo.

Akkanen opiskelee leipuri-kondiittoriksi. Hän ei halunnut valita pelkkää lukiota, mutta tiesi selviävänsä myös enemmän lukemista vaativasta opiskelusta. Mahdollisuus saada ammatti ja samalla käydä lukio-opintoja tuntui siksi hyvältä vaihtoehdolta.

Akkasen kaltaisia opiskelijoita saisi olla enemmänkin, pohtii lukio- ja opettajankoulutuksen vastuualueen johtaja Tiina Silander opetusministeriöstä.

Nyt kaksoistutkinnon on valinnut viitisen prosenttia ammatillisen puolen opiskelijoista, eli pari tuhatta opiskelijaa vuosittain. Silander kehuu kaksoistutkinnon antavan sen käyvälle hyvät lähtökohdat niin töihin kuin jatko-opintoihin.

– Kahden tutkinnon suorittaminen on erinomainen vaihtoehto. Laaja yleissivistys ja ammatillinen tutkinto antaa erinomaisen pohjan opiskelijalle lähteä joko heti korkeakouluopintoihin tai ensin työelämään ja myöhemmin korkeakouluopintoihin, Silander sanoo.

Enemmistö kirjoittaa jo nyt ainakin viisi ainetta

Kaksoistutkinto on madaltanut raja-aitaa jatkaa ammatillisista opinnoista varsinkin yliopisto-opintoihin. Useimmat sen valitsevat lukevat lukion kurssit neljästä oppiaineesta ja osallistuvat näiden aineiden ylioppilaskirjoituksiin. Tyypilliset kirjoitettavat aineet ovat olleet äidinkieli, ruotsi, englanti ja matematiikka.

Lähivuosina voimaan tulee ylioppilastutkinnon uudistus, joka koskee kirjoituksensa keväällä 2022 aloittavia. Kirjoitettavien aineiden minimimäärä nousee nykyisestä neljästä aineesta viiteen.

Näihin viiteen kokeeseen on sisällytettävä äidinkielen ja kirjallisuuden koe sekä kolme koetta ryhmästä, johon kuuluvat matematiikan, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen ja reaaliaineen koe.

Perinteisen lukion opiskelijoille muutos ei yleensä ole ongelma, sillä yli 80 prosenttia ylioppilastutkintoon osallistujista kirjoittaa nytkin vähintään viisi ainetta. Siihen kannustavat vahvasti myös korkeakoulujen pääsyvaatimukset.

Ministeriö: Seuraamme, miten uudistus näkyy

Yksi iso vain neljä ainetta kirjoittavien ryhmä ovat kaksoistutkintoa käyvät opiskelijat. Ammattiin opiskelevien liitto pelkää, että kaksoistutkinnon valitsevien määrä lähtee lähivuosina laskuun, kun tutkinnon työmäärä kasvaa entisestään.

– Työmäärä kasvaa ja on jatkuvasti suurempia paineita valmistua nopeasti. Voisin veikata, että uudistus romahduttaa kaksoistutkinnon suosion, sanoo ammattiin opiskelevien liiton SAKKI ry:n puheen­joh­ta­ja Elias Tenkanen.

Sakki ry:n puheenjohtaja Elias Tenkanen.
Mårten Lampén / Yle

Ammatillisten opintojen pohjalta voi hakea jatko-opintoihin samoin kuin lukio-opintojenkin. Tenkasen mukaan ammatillisen puolen leikkaukset ovat kuitenkin heikentäneet yleissivistävää opetusta, ja sitä kautta sen antamia eväitä hakea jatko-opintoihin.

Ministeriö aikoo seurata, miten ylioppilastutkinnon uudistus vaikuttaa. Myös eduskunta velvoitti tähän uudistuksen hyväksyessään.

– Kahden tutkinnon suorittajia on meillä Suomessa kohtuullinen määrä. Haluamme pitää kiinni siitä, että jatkossakin kahden tutkinnon suorittaminen on sellainen mahdollisuus, johon nuoret haluavat tarttua, Silander korostaa.

Uudistus tuo myös joustoa kirjoituksiin

Ministeriön Silander muistuttaa myös tutkintoon tulevan nykyiseen verrattuna lisää joustavuutta. Niillä halutaan rohkaista kahden tutkinnon suorittajia ja aikuisten lukion oppimäärän tekeviä viemään ylioppilastutkinnon loppuun.

– Jatkossa esimerkiksi ei tarvitse valita ennakkoon ja sitovasti, mitkä kokeet ovat pakollisia ja mitkä niin sanottuja ylimääräisiä. Täytyy muistaa, että jatkossakin tutkinnon valinnaisuus säilyy. Kymmenessä reaaliaineessa on valinnanvaraa, ja kokelas voi valita mieluisimpia ja itselleen parhaita aineita kirjoitettavaksi, Silander sanoo.

Lisäksi hyväksytyn kokeen voi uusia niin monta kertaa kuin haluaa. Hylätyn kokeen voi uusia kolmesti tutkinnon suorittamisen aikana. Tämä muutos tulee voimaan jo tämän vuoden syksyllä (siirryt toiseen palveluun).

Liiton epäily: Ammattioppilaitokset eivät laita lisärahaa lukiokursseihin

Kaksoistutkintojen lukiokurssien järjestelyissä käytännöt vaihtelevat. Paikoin ammatillinen oppilaitos on ottanut kurssit järjestettäväkseen samoin kuin yleissivistävien aineiden tunnit. Opetuksen voi järjestää myös aikuis- tai etälukio, ja ammatillinen oppilaitos tarjoaa siihen esimerkiksi työpajoja, joissa opettaja on apuna.

Ammattiin opiskelevien Tenkanen epäilee, etteivät leikkausten kohteena olleet ammattioppilaitokset halua käyttää enempää rahaa yleissivistäviin opintoihin. Jos lisääntyvien lukiotuntien järjestämiseen pitäisi käyttää enemmän rahaa, voi kiusauksena olla lopettaa koko vaihtoehto.

– Käytän itse vertauksena, että hitsaajan pitää osata hitsata, mutta se nyt ei välttämättä haittaa, jos hän ei osaa niin hyvin vaikka ruotsia. Jatko-opintoihin hakeutumista ajatellenhan tämä ei pidä paikkaansa, Tenkanen toteaa.

Yhteishaku alkaa tänään

Leipuri-kondiittoriksi Espoossa opiskeleva Akkanen uskoo, että viiden aineen lukiokurssien opiskelu olisi häneltä sujunut. Hän sanoo paljon riippuvan siitä, miten toimivasti koulu on opinnot järjestänyt.

– Jos se saadaan sopimaan hyvin lukujärjestykseen en usko, että se haittaisi hirveästi. Toki se lisää hieman päivätunteja mitä pitää lukioon käyttää, mutta kokonaisuudessaan lisäystä ei olisi niin paljoa, etteikö se olisi tehtävissä, Akkanen miettii.

Yhteishaku ensi syksynä alkavaan ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen alkaa tänään tiistaina. Vielä ensi syksynä opintonsa aloittavat voivat noudattaa nykymallisia ylioppilastutkinnon vaatimuksia, joissa neljän aineen kirjoittaminen riittää.

Lue myös:

Edes varma työpaikka ei riitä tuomaan metsäalalle tarpeeksi opiskelijoita – Laura Huovinen, 28, vaihtoi kaupan kassan metsäkoneen puikkoihin

Mikään yhteishaussa valittu vaihtoehto ei sulje myöhempiä urapolkuja pois – Opinnoissa erityistä tukea tarvitsevien haku käynnistyy maaliskuussa

Paula Takion kolumni: Tarvitseeko putkimiehen osata ruotsin kieltä?

Helsingissä lukio- ja ammattiopinnot ovat pian maksuttomia – Opiskelijajärjestöt toivovat muiden ottavan mallia: "Auttaisi koko ikäluokkaa työllistymisessä"

Valitseeko nuori opiskelupaikkansa itse? Ei läheskään aina, sanovat tutkijat