Kelan terapioiden kilpailutus vihastutti vammaiset – jopa 5 000 vammaista joutuu itse etsimään uuden fysioterapeutin

Vaikeasti liikunta- ja toimintarjoitteisille terapeutin vaihto voi olla vaikeaa ja jopa liian rankkaa.

kuntoutuspalvelut
Opettaja Jenni Koskinen pyörätuolissa opettajanpöydän takana
38-vuotias Jenni Koskinen työskentee luokanopettajana Lappeen koulussa Lappeenrannassa.Elli Sormunen / Yle

Jenni Koskinen antaa käsillään vauhtia pyörätuolilleen ja lipuu opettajanpöydän taakse. Luokkahuone on tyhjä oppilaista, mutta reput tuolien selkänojilla kielivät siitä, että viitosluokassa riittää vauhtia.

Viereisen luokan opettaja on tänään pois. Siksi Koskisen hoidettavana on tänään kaksi luokkaa.

Kun Jenni Koskinen oli 10-vuotias, hän sai tietää sairastavansa harvinaista ja vakavaa lihassairautta.

– Minulla on semmoinen erittäin harvinainen lihasdystrofia. Diagnoosi on LGMD2J-muoto eli etenevä perinnöllinen lihassairaus.

Parikymppiseksi asti Koskinen pystyi kävelemään. Sitten apuvälineeksi tuli kävelykeppi. Nyt hän on käyttänyt vajaat kymmenen vuotta pyörätuolia.

Hoidon loppu

Vuodesta 2005 lähtien Jenni Koskinen on käynyt kuntoutuksessa Lappeenrannassa samassa paikassa. Fysioterapeutti Mikko Tynkkynen on toiminut hänen terapeuttinaan yhtäjaksoisesti kahdeksan vuotta.

– Kuntoutuksen pääpaino on ollut siinä, että Jenni pystyy jatkamaan työssään opettajana sairaudestaan huolimatta, kertoo fysioterapeutti Mikko Tynkkynen.

Pitkä hoitosuhde kuitenkin loppui vuodenvaihteessa Kelan kilpailutuksen myötä.

Kela kilpailutti vaikeasti vammaisten kuntoutuksia antavat yritykset vuoden 2018 lopulla. Kela ei puhu enää vaikeasti vammaisten kuntoutuksesta, vaan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioista. Kilpailutuksessa painoarvot olivat 80 prosenttia terapian hinnassa ja 20 prosenttia hoidon laadussa.

– Kustannusten säästö ei ollut ensisijainen tavoite, kiistää Kelan etuuspäällikkö Tuula Ahlgren kuntoutuspalvelujen ryhmästä.

Kelan mukaan kilpailutuksen tavoitteet olivat fysioterapeuttien oikea määrä suhteessa hoidettaviin sekä laadullisesti oikeanlaisen terapian löytyminen. Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saa Suomessa kaikkiaan 16 200 ihmistä

Koskisen sairaus on harvinainen. Hän on itse löytänyt Facebookin kautta yhden ihmisen Suomesta, jolla on sama sairaus. Fysioterapeutti on oppinut paljon harvinaisesta sairaudesta Koskista kuntouttaessaan.

– Olen hyvin perillä siitä, mitä sairaus tarkoittaa Jennin elämässä, miten se vaikuttaa hänen elämäänsä ja rajoittaa hänen toimintojaan, kertoo Tynkkynen.

Pyörätuolissa istuu nainen
Jenni Koskisen kulkupeli on ollut pyörätuoli vajaat kymmenen vuotta.Elli Sormunen / Yle

Jopa 5 000 vaikeavammaista joutuu vaihtamaan terapeuttia

Kelan kilpailutuksen ulkopuolelle jäi 400 fysioterapiayritystä, kerrotaan Sote Palveluntuottajat ry:sta. Tuore, kuukausi sitten perustettu yhdistys kokoaa yhteen sosiaali- ja terveysalan yrittäjiä ympäri Suomen. Yhdistys teki kyselyn fysioterapiayrityksille alkuvuoden aikana. Se valmistui helmikuun puolessa välissä. Kyselyyn vastasi 72 fysioterapiayritystä.

Yhdistys arvioi, että jopa 5 000 vaikeasti vammaista henkilöä on joutunut vaihtamaan fysioterapeuttia. Kela puolestaan arvioi, että palveluntuottaja vaihtuu 3 500 ihmisellä.

Fysioterapeutti Tynkkynen muistuttaa, että monella kuntoutujalla on voimavarat vähissä.

– Kuntoutujat ovat huolissaan, miten heidän nyt käy. He kokevat, ettei heidän ääni tule kuuluviin. Saati se, että kuinka moni jaksaa pitää ääntä. Monella kuntoutujalla on tunne, että heitä ei kohdella oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti, pohtii Mikko Tynkkynen.

Jenni Koskinen selittää pyörätuolissa tilannettaan
Jenni Koskinen pitää kuntoutusta elintärkeänä, että voi toimia työssään opettajana.Elli Sormunen / Yle

Terapeutin vaihto ei ole pikku juttu

Fysioterapeutin vaihtaminen ei ole pikku juttu. Etenevää lihassairautta sairastava Koskinen ei ole alkanut vielä edes etsiä uutta terapeuttia.

– Se alkaa ihan alusta. Tyyliin hyvää päivää ja nimi ja siitä lähetään liikkeelle. Lisäksi henkilökohtaiset asiat pitää avata uudelle terapeutille, eikä se ole ihan helppoa.

Mahdollisten palvelutarjoajien nettisivuja Koskinen on kuitenkin katsonut. Vaativaa lääkinnällistä terapiaa tarjosi esimerkiksi Lappeenrannassa aiemmin 6–7 yritystä, kilpailutuksen jälkeen vain kaksi.

– Haluan miesterapeutin, koska minä tarvitsen paljon apua siirtymisissä. Tiedän, että minun nostelu on rankkaa hommaa. Yhtään miesterapeuttia ei ole tarjolla, sanoo Koskinen.

Vaikka Koskinen toimii luokanopettajana, hän tarvitsee silti paljon muiden ihmisten apua arjessaan. Töissä ja kotona hänellä on henkilökohtainen avustaja, ja kotihoito käy hänen luonaan kolme kertaa päivässä.

– En pysty edes sängyssä kääntymään. Tarvitsen toisen ihmisen avun siihen.

Pääpaino terapian hinnassa

Sote palvelutuottajien yhdistyksen tekemässä kyselyssä paljastui, että 66 prosenttia yrittäjistä on tehnyt oikaisupyynnnön Kelalle kilpailutuksen hylkypäätöksestä.

Kilpailutuksen pääpaino oli hinnassa. Hintaerot yrityksillä olivat varsin maltillisia.

Esimerkiksi Lappeenrannassa kilpailutukseen osallistuneiden yritysten hintahaitari oli 61–68 euron välillä. Kelan vaativan lääkinnällisen terapian toimijaksi pääsi Lappeenrannassa, jos hinta oli maksimissaan 66 euroa.

Fysiokaari joutui ulos hinnoittelemalla terapiansa 68 euron hintaiseksi. Tuolla hinnalla saa kolmen vartin terapia-ajan.

– Tiputtiin pois Kelan palvelutuottajien piiristä. Nyt ollaan tehty Kelalle hankintaan liittyvä oikaisuvaatimus, mutta siitä tuli hylkäävä päätös, kertoo fysioterapeutti Mikko Tynkkynen Fysiokaaresta.

Kela on hylännyt suurimman osan yrittäjien oikaisupyynnöt.

Periaatteellinen taistelu

Jenni Koskinen haluaa periaatteesta taistella, että saisi jatkaa samalla terapeutilla. Yksi vaihtoehto on ollut suorahankintasopimus, jonka Kela tekee yksittäisissä tapauksissa. Harkinnanvaraisen suorahankintapäätöksen myötä asiakas voi jatkaa kuntoutusta kilpailutuksen ulkopuolelle jääneessä yrityksessä.

Koskinen on hakenut suorahankintapäätöstä jatkaakseen tutulla terapeutilla, mutta Kelan päätös on ollut kielteinen.

– Vetosin siihen, että käyn töissä ja minulla on lukujärjestys tehty luokanopettajana elokuusta toukokuun loppuun. Kuntoutus on iso osa minun elämääni. Käyn siellä kaksi kertaa viikossa.

– Se ei ole mikään pikku jumppa tai pikku kuntosalihetki. Kuntoutus on minulle elintärkeä toimintakykyni ylläpitoon ja työssä jaksamiseen, ynnää luokanopettaja Jenni Koskinen.

Kelan mukaan suorahankinta on mahdollista, jos tarjouskilpailun järjestäminen tai palvelun tarjoajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi.

– Jos minullakaan ei ole lääketieteellistä tai muita erityisperusteita siihen, että Kela ostaisi minun kuntoutuksen suorahankintana, niin kenellä on, ihmettelee harvinaisesta sairaudesta kärsivä Koskinen.

Käsipainoja.
Jopa 5000 liikunta- ja toimintarajoitteista ihmistä joutuu vaihtamaan fysioterapeuttiaan Kelan kilpailutuksen takia.Jenni Joensuu / Yle

Kokonaiskustannukset kasvavat

Koskinen kävi viime vuonna kuntoutuksessa maanantaisin ja torstaisin. Taksi vei hänet suoraan työpäivän jälkeen fysioterapiaan. Uusi terapia voisi tietää sitä, että taksi veisikin hänet välillä kotiin ja tulisi hakemaan uudestaan myöhemmin terapiaan.

Vaikka terapian hinta voisikin olla pari euroa halvempi, tulisi kokonaiskustannuksia lopulta enemmän taksimatkojen takia.

Sote palveluntuottajat ry:n tekemän kyselyn mukaan suurimmalla osalla kuntoutettavista matka pitenee yrityksen vaihtuessa.

Lisäksi moni yrittäjä miettii, miten tulla tulevaisuudessa toimeen ilman Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaita. Fysioterapeuttiyrittäjän Mikko Tynkkysen tuloista kolmannes on tullut näiltä asiakkailta.

– Pitkäkestoiset asiakassuhteet ovat nyt katkolla. Liikevaihtoon se tietää merkittävää lovea, kertoo fysioterapeuttiyrittäjä Mikko Tynkkynen.

Negatiivisuuteen Tynkkynen ei yrittäjänä kuitenkaan vaivu. Hän on ideoinut uusia palveluita, joilla tulovirta lähtisi kasvuun.

Hankintalain soveltaminen on erittäin kinkkistä terveyspalvelujen hankintaan

Jenni Koskinen on kokenut lihassairautensa aikana monta Kelan tekemää kilpailutusta. Viime vuonna tehty kilpailutus sai kuitenkin lauhkean luokanopettajan ärähtämään.

– Tämä oli minun mielestä julma ratkaisu, että ammattiosaamiselle laitettiin painoarvoa vaan 20 prosenttia ja 80 prosenttia rahalle. Se oli se, joka minun hermojani koetteli ja nosti ihokarvat pystyyn, tykittää Koskinen.

Kelalta etuuspäällikkö Tuula Ahlgren myöntää, että hankintalain soveltaminen terveyspalveluihin on hankalaa.

– Kela on ehdottanut siirtymistä rekisteröitymismenettelyyn, mutta rekisteröitymismenettely edellyttäisi lainmuutosta. Hankintalain soveltaminen on erittäin kinkkistä terveyspalvelujen hankintaan, sanoo Ahlgren.

Koskinen ei aio antaa periksi. Hän haluaa jatkaa fysioterapiaa samassa paikassa kuin aiemmin.

– En anna periksi tässä asiassa. Haluan suorahankinnan Kelalta, koska se on olemassa, sanoo sisukas Jenni Koskinen.