Lähihoitajista pulaa Lounais-Suomessa – "Voi olla niin, että yhtään hakijaa ei ole"

Lähihoitajan ammatin houkuttelevuutta vähentävät matalaksi koettu palkka, työn kuormittavuus ja pätkätyöt.

terveydenhuoltohenkilöstö
hoitaja kävelee käytävällä vaunun kanssa
Hoitaja työssään.AOP

TE-toimiston verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun) oli maanantai-iltapäivällä avoinna 180 lähihoitajan työpaikkaa Lounais-Suomessa.

Paikoista alle kolmannes oli vakituisia työpaikkoja, loput määräaikaisia työsuhteita.

TE-toimistosta kerrotaan, että lähihoitajien kysyntä on kasvanut jatkuvasti. Etenkin Varsinais-Suomessa lähihoitajista alkaa jo olla pulaa. Osaan avoimista työpaikoista ei tule yhtään hakemusta.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin Turun pääluottamusmies Jaana Rönnholm tunnistaa tilanteen.

– Viimeisen vuoden, kahden aikana tilanne on heikentynyt. Se näkyy varsinkin määrätyillä aloilla, kuten esimerkiksi kotihoidon puolella. Voi olla niin, että yhtään ainoaa hakijaa ei ole vakituiseen työsuhteeseen. Pari vuotta sitten hakijoita vakituiseen työsuhteeseen oli 40–100, Rönnholm sanoo.

Satakunnassa ongelmia lyhyiden työsuhteiden osalta

Satakunnassa tilanne on vielä toistaiseksi parempi, ainakin pidempiaikaisten työsuhteiden osalta. Palvelupäällikkö Katja Alamäki Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalveluista kertoo, että yhttä työpaikkaa hakee yleensä seitsemästä kahdeksaan henkilöä.

Ammattitaitoisia lähihoitajia voi kuitenkin olla vaikea löytää aloille, joissa potilaat ovat haastavampia. Puolen vuoden sisällä on ollut useampia tilanteita, joissa paikkoja on jouduttu laittamaan uudestaan hakuun.

– Esimerkiksi autismityön tai vaikeavammaisten hoidon osalta voi olla niin, ettei sopivaa työntekijää löydetä ensimmäisellä kerralla, Alamäki kertoo.

Alamäen mukaan myös lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on nykyään vaikeampi löytää tekijöitä. Tästä johtuen Satakunnan sairaanhoitopiirissä on kehitetty varahenkilöstötoimintaa. Sairaanhoitopiiri on saanut tälle vuodelle viisi uutta lähihoitajan paikkaa varahenkilöstöksi.

– Niillä pystymme vastaamaan yksiköiden äkilliseen poissaolotarpeeseen.

Alasta pitäisi saada houkuttelevampi

Eläkevakuuttaja Kevan mukaan joka kolmas lähihoitaja jää kymmenen vuoden sisällä eläkkeelle. Töitä on siis tulevaisuudessa tiedossa entistä enemmän.

Avainasemassa olisi alan houkuttelevuuden lisääminen.

Nyt osa lähihoitajista karkaa muille aloille. TE-toimisto teki viime vuonna työttömille lähihoitajille osaamiskartoituksen, jossa selvisi, että osa työttömistä lähihoitajista ei joko halua tai pysty työllistymään lähihoitajaksi.

Osa hoitajista oli todennut, ettei ala ollutkaan heitä varten, ja osa ei muuttuneiden perhesyiden takia enää selvinnyt vuorotyöstä. Joillekin fyysisesti kuormittava työ oli aiheuttanut terveysongelmia.

Tämä kuulostaa Jaana Rönnholmista tutulta.

Jaana Rönnholm
Jaana Rönnholm arvelee, että lähihoitajan työ on kokenut pienen inflaation. Alan houkuttelevuutta pitäisi lisätä, jotta nykyiset hoitajat eivät karkaisi muille aloille.Paula Collin / Yle

– Varsinkin nyt, kun nuorisotakuun myötä suoraan peruskoulusta siirrytään lähihoitajaopintoihin, harva siinä vaiheessa tietää, että se on oikea ala. Työ on kuluttavaa, joten myös aikuisiällä siirrytään toisiin tehtäviin.

Houkuttelevuutta voisi lisätä muun muassa palkkaukseen puuttumalla. Nyt osa kokee, että lähihoitajan palkkaus ei ole riittävän hyvällä tasolla. Lähihoitajan peruspalkka on noin 2 000 euroa kuussa.

– Kaikki lähtisi siitä, että työstä tehdään houkuttelevampaa, jolloin saadaan ihmiset pysymään alalla ja kenties jopa palaamaan sinne. Puututaan palkkaukseen ja parannetaan työoloja, esimerkiksi puututaan työntekijämitoitukseen, Jaana Rönnholm sanoo.

TE-toimisto yrittää osaltaan olla mukana asiassa, sillä Varsinais-Suomen TE-toimistolle on tulossa keväällä kaksi sote-alan rekrytointitapahtumaa.