Analyysi: Perussuomalaisten vaalitulos Satakunnassa kiinni erityisesti yhden naisen nosteesta

Laura Huhtasaaren äänimäärä voi ratkaista, saavatko perussuomalaiset Satakunnasta yhden vai kaksi kansanedustajaa.

Perussuomalaiset
Laura Huhtasaari, vaalipuhe, Presidenttipäivät Yle TV1, presidenttitentti, presidentinvaalit 2018
Puolueensa varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari houkuttelee äänestäjiä perussuomalaisten taakse.Derrick Frilund / Yle

Satakunta oli vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Suomen perussuomalaisin maakunta. Puolue kohosi SDP:n ohi Satakunnan suurimmaksi ja keräsi 25 prosenttia (siirryt toiseen palveluun) maakunnassa annetuista äänistä.

Kuluneet neljä vuotta ovat muuttaneet perussuomalaiset perin pohjin. Vuosiin 2015–2019 mahtuvat persujen pääsy hallitusvastuuseen ja monet sen mukanaan tuomat kompromissit, maahanmuuttovastaisuudella profiloituneen Jussi Halla-ahon nousu puolueen johtoon ja sitä seurannut puolueen hajoaminen.

Satakunnassa perussuomalaisten hajoaminen näkyi hyvin konkreettisesti ja katkerasti: puolueen toinen kansanedustaja Laura Huhtasaari oli mukana Timo Soinin suosikit syrjäyttäneessä oikeistoradikaalissa vallankumouksessa ja tuli valituksi puolueensa varapuheenjohtajaksi; toinen porilaispersu Ari Jalonen puolestaan loikkasi puolueen ministeriryhmän mukana uuteen Sininen tulevaisuus -ryhmään.

Ari Jalonen, taustalla Simon Elo
Kansanedustaja Ari Jalonen (sin.) jätti perussuomalaiset kesällä 2017.Mari Kahila / Yle

Sinisten tulevaisuus näyttää synkältä, ja puolue on jäämässä Satakunnassa vihreiden ja kristillisdemokraattien lailla eduskuntapaikkojen ulkopuolelle. Perussuomalaiset taas porskuttavat Huhtasaaren vetäminä.

Perussuomalaisten kannatus koko Suomen tasolla putoaa huhtikuun eduskuntavaaleissa kannatuskyselyjen ennusteen perusteella neljän vuoden takaisesta.

Satakunnassakin on odotettavissa, että kannatus ei ole aivan yhtä korkea kuin viimeksi. Kahteen kansanedustajan paikkaan tarvitaan Satakunnassa käytännössä noin 25 000 ääntä. Viimeksi ääniä tuli persuille 30 600.

Huhtasaareen henkilöityy perussuomalaisten mahdollinen menestys ja tappio. Viime eduskuntavaaleissa Huhtasaari sai 9 259 ääntä. Presidentinvaaleissa (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2018 ääniä kertyi maakunnassa 12 618.

Viime vuosina Huhtasaari on kulkenut kohusta toiseen. Hänen yliopistollinen opinnäytetyönsä paljastui merkittäviltä osin plagioiduksi eli muilta kopioiduksi. Vilpillisyyden lisäksi hän on herättänyt hämmennystä muun muassa vastustamalla evoluutiota ja kyseenalaistamalla kaikille kuuluvat ihmisoikeudet.

Laura Huhtasaaren arvostus keskimääräisten äänestäjien keskuudessa saattaa olla pienentynyt, mutta sillä ei ole hänen vaalitulokselleen mitään merkitystä. Olennaista on, saako hän oman potentiaalisen kannattajakuntansa liikkeelle.

Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja, poliittisen historian professori Markku Jokisipilä arvioi Ylelle, että kohut ovat saattaneet jopa lisätä Huhtasaaren ydinkannattajakunnan uskollisuutta.

Markku Jokisipilä
Tutkija Markku Jokisipilä arvioi, etteivät kohut ole heikentäneet Laura Huhtasaaren (ps.) kannatusta.Yle

Kannattajia ei kiinnosta, miten rehellisesti Huhtasaari on gradunsa tehnyt. Heille olennaista on, mistä Huhtasaari puhuu. Ja maahanmuutostahan Huhtasaari puhuu, kovalla äänellä ja kovilla äänenpainoilla, yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin tarjoten. Se riittää monille.

Paljon on kiinni siitä, saavatko perussuomalaiset heräteltyä nukkuvat äänestäjät liikkeelle.

Viimeaikaiset mielipidetiedustelut ennakoivat nousua puolueen kannatukseen, jos turvapaikanhakijoiden tekemät rikokset ovat otsikoissa vaalien alla.

Huhtasaarella on siis eduskuntavaaleissa mahdollisuus jopa yli 10 000 ääneen ja maakunnan ääniharavan asemaan. Muut persuehdokkaat jäävät varmasti kauas taakse.

Jos Huhtasaaren kannatus pitää ja muut perussuomalaiset keräävät tasavahvasti ääniä hänen takanaan, kahden paikan saavuttaminen on realistinen tavoite. Tästä toisesta paikasta käydään tiukkaa kisaa puolueen ehdokaslistan sisällä.

Ensimmäisenä Huhtasaaren vanavedessä kärkkyy eduskunnan ex-varapuhemies Anssi Joutsenlahden perintöprinssi, pastori Jari Koskela. Kankaanpääläinen Koskela sai jo viime vaaleissa 4 344 ääntä ja pääsi varakansanedustajaksi.

Koskela ja varsinkin vennamolaislähtöinen Joutsenlahti ovat taustansa puolesta enemmän Timo Soinin kuin Jussi Halla-ahon miehiä. Joutsenlahti hoiperteli puolueen hajoamisen päivinä hetken aikaa sinisten vanavedessä mutta käänsi sitten takkinsa.

Ainakin vaalitaktisesti Pohjois-Satakunnan populistikaksikko teki viisaan päätöksen jäädessään vuoden 2017 kesäkuun kuumina päivinä lopulta perussuomalaisiin.

Koskelan takaa voi kuitenkin nousta ohi jokin toinen hahmo. Esimerkiksi porilainen palomies Petri Huru saattaa yllättää. Hän pyrkii keräämään toiselta palomieheltä eli loikkari Ari Jaloselta vapautuvia ääniä.

Palomies, kaupunginvaltuutettu Petri Huru (ps.) Porin valtuustossa 12.11.2018
Valtuutettu Petri Huru (ps.) Porin kaupunginvaltuustossa marraskuussa 2018.Antti Laakso / Yle

Raumalainen Pasi Mäenranta keräsi viime vaaleissa satakuntalaisista perussuomalaisista neljänneksi eniten ääniä. Vaalien jälkeen hän on saanut julkisuutta ehdottamalla ulkomaille lähtevien suomalaisten siruttamista.

Perussuomalaisten nuoresta kaartista Satakunnassa on ehdolla raumalainen Jasmin Määttä, joka kuuluu puolueen nuorisojärjestön hallitukseen. Porista nuorten ääniä yrittää kerätä Anssi Salmi, joka vetää tiukkaa linjaa maahanmuuttoa vastaan ja jonka vaalipäällikkönä häärää Perussuomalaisten Nuorten varapuheenjohtaja Toni Jalonen.

Puolueen nuorisojärjestön etnisyyttä korostavat, poissulkevat suomalaisuuskäsitykset ovat herättäneet oudoksuntaa puoluejohdossa. Helsingin Sanomat kertoi (siirryt toiseen palveluun) taannoin nuorisojärjestön saaneen moitteita jopa itseltään Jussi Halla-aholta, joka on harmistunut nuorisoradikaalien puolueelle tuomasta maineriskistä.

Kaupunginvaltuutettu Anssi Salmi (ps.) Porin valtuustossa.
Anssi Salmi (ps.) Porin kaupunginvaltuustossa.Antti Laakso / Yle

Olisi suuri yllätys, jos joku nuorista ehdokkaista nousisi puolueen listalla kahden kärkeen. Merkitystä on kuitenkin myös sillä, kuka saa kolmanneksi eniten ääniä.

Jos Laura Huhtasaari lähtee toukokuun europarlamenttivaaleihin, hän on erittäin todennäköinen läpimenijä.

Brysseliin EU:ta vastustamaan lennähtävä Huhtasaari joutuisi jättämään kotimaan eduskunnan, ja hänen tilalleen nousisi varakansanedustaja. Tähän asemaan voi päästä jopa yllättävän pienellä äänimäärällä.

Lue myös Ylen aiemmat analyysit Satakunnan eduskuntavaaleista 2019:

Analyysi: SDP:n kolmas kansanedustajapaikka Satakunnassa vaikea saavuttaa

Analyysi: Kokoomus sai vaaleihin unelmalistan – riittääkö se kahteen paikkaan?

Analyysi: Juhantalon ja Kallin lopettaminen tekee Satakunnan vaaleista jännittävät