Ilmastonmuutos, koulutuksen ja työn puute – näihin asioihin kehitysavun pitäisi nyt puuttua, sanovat kansalaisjärjestöt

Asiantuntijat peräänkuuluttavat hallituskaudet ylittävää suunnitelmallista kehitysyhteistyötä.

kehitysyhteistyö
Minne menet, Suomen kehitysapu?
Minne menet, Suomen kehitysapu?

Suomalaisella kehitysavulla on viimeisten kolmen vuoden aikana saatu aikaan muun muassa lapsia yläkouluun, puhdasta vettä miljoonille ja yli kuusi miljoonaa työpaikkaa, pääasiassa naisille.

Tämä selviää Suomen ensimmäisestä kehityspolitiikan tulosraportista (siirryt toiseen palveluun), joka ilmestyi marraskuussa.

Raportissa todetaan myös nykyhallituksen tekemien kehitysyhteistyövarojen leikkaamisen vaikuttavan työhön edelleen.

– Meidän arvioiden mukaan noin miljoona ihmistä jäi ilman apua leikkausten yhteydessä, kommentoi asiantuntija Pauliina Savola kehitysjärjestöjen kattojärjestöstä Fingosta Ylelle marraskuussa.

Illan A-studiossa keskustellaan siitä, millaista kehitysyhteistyötä Suomen kannattaisi tehdä tulevaisuudessa.

Asiantuntijat haluavat jatkuvuutta

Yksi ulkoministeriön tekemän raportin johtopäätöksistä on, että tulevina hallituskausina olisi hyvä välttää voimakasta vaihtelua kehityspolitiikassa ja keskittyä nykyisiin tavoitteisiin.

Suomen kehitysavun painopisteitä (siirryt toiseen palveluun)nyt ovat naisten ja tyttöjen oikeudet, kehitysmaiden talouksien kehittyminen, toimivat yhteiskunnat ja kestävät luonnonvarat.

Yli hallituskausien kestäviä kehityspoliittisia linjauksia toivoo myös Kehityspoliittisen toimikunnan pääsihteeri Marikki Stocchetti.

– Ei ole mitään järkeä muuttaa kehityspolitiikkaa hallituskausittain, koska prosessit ovat niin pitkiä. Kun kehitysyhteistyön tuloksia katsoo käytännössä, niin tällä hallituskaudella voidaan raportoida jopa siitä, mitä on tehty Väyrysen kaudella, yli yhdeksän vuotta sitten, Stocchetti selittää.

Pitkäjänteisempi suunnittelu nousi esiin myös, kun Yle kysyi viideltä eniten kehitysyhteistyörahoja saavalta järjestöltä toiveita seuraavalle hallitukselle.

Eniten kehitysapuvaroja ulkoministeriöltä saavat Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura, Fida, Plan International Suomi sekä Suomen Punainen Risti.

Kaikki järjestöt toivovat suunnitelmaa sille, miten Suomen kansainvälinen sitoumus nostaa kehitysyhteistyömäärärahojen osuus 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta toteutetaan käytännössä.

Viime vuonna osuus oli vain 0,38 prosenttia.

– Seuraavan hallituskauden aikana on tehtävä selkeä päätös, miten 0,7 prosenttiin päästään, toteaa Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson.

Sen lisäksi ylimääräistä rahaa tulisi Steffanssonin mielestä kanavoida ilmastonmuutokseen sopeutumiseen kehitysmaissa.

Kaikkiaan Suomi käyttää tänä vuonna kehitysyhteistyöhön lähes miljardi euroa (siirryt toiseen palveluun). Siitä alle seitsemän prosenttia käytetään kansalaisjärjestöjen tekemään kehitysyhteistyöhön.

Suurin osa kehitysyhteistyörahoista jaetaan esimerkiksi EU:n ja YK-järjestöjen kautta sekä suoraan ulkoministeriön kautta.

Järjestöjen mielestä heidän osuuttaan voisi hyvin nostaa.

– Kansalaisjärjestöjen on todettu tekevän tuloksellista, tehokasta ja laadukasta työtä ja ne toimivat sielläkin, minne yritysten tai muiden toimijoiden kehitysyhteistyö ei välttämättä ulotu, Fidan toiminnanjohtaja Harri Hakola kertoo.

Suuria haasteita ilmastonmuutos, työttömyys ja koulutuksen puute

Kehitysmaat ja samalla kehitysapu ovat suurten haasteiden edessä.

– Tällä hetkellä polttavin kysymys on ilmastonmuutos. Siitä kärsivät erityisesti kehitysmaat ja siellä erityisesti tytöt ja naiset, kertoo Planin pääsihteeri Ossi Heinänen.

Toinen satsaamisen paikka on nuorten koulutus ja työllistyminen. Lähivuosina yksin Afrikan mantereella 100 miljoonaa nuorta täysi-ikäistyy ja ennusteiden mukaan vain viidennes heistä saa töitä.

– He tulevat työmarkkinoille ilman koulutusta tai työpaikkaa. Tämä on katastrofi, kertoo Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.

Kehitysapu ennaltaehkäisee konflikteja ja sitä kautta esimerkiksi pakolaisuuden lisääntymistä.

– Suurin osa ihmisistä haluaa jäädä asumaan sinne, missä ovat syntyneetkin. Maailmassa on tällä hetkellä 70 miljoonaa pakolaista. Se luku täytyy saada laskemaan, Hemberg pohtii.

Jos kehittyvien maiden talouskasvusta on hyötyä myös Suomelle, se on kaikki pelkkää plussaa, järjestöjohtajat pohtivat.

– Motiivi pitää silti olla siinä, että meillä on inhimillinen vastuu auttaa niitä, joilla menee kaikista heikoimmin. Sitä sanotaan liian vähän, vaikka se on kaikista tärkein asia kehitysyhteistyöstä puhuttaessa, Planin toiminnanjohtaja Ossi Heinänen toteaa.

Juttua varten haastateltiin myös SPR:n Kansainvälisen avustustoiminnan johtajaa Kalle Lööviä.

Kenen ehdoilla kehitysapumiljoonat jaetaan? A-studiossa vieraina ulkoministeriön alivaltiosihteeri Elina Kalkku ja asiantuntija Jussi Kanner järjestöjä edustavasta Fingo ry:stä. Katso suorana Areenassa kello 21 alkaen.

LUE LISÄÄ:

Suomen kehitysapu on saanut lapsia kouluun ja tuonut vessoja kyliin – Ilmastonmuutoksen torjunta kärsi eniten budjettileikkauksista

Petoksia ebolan varjolla, panttivankitilanne Angolassa – Yle selvitti: Näin suomalaisia kehitysapurahoja on joutunut vääriin käsiin

Suomi lopettaa yli 45 vuotta kestäneen kahdenkeskisen kehitysavun Sambiaan – väärinkäytökset nopeuttaneet alasajoa