Keskiajan kirkon muistiinpanoista löytynyt skandaali olisi tänään lööpeissä: Nunna tekeytyi kuolleeksi ja livisti luostarista

Leedsin Joan harhautti uskonsisarensa hautaamaan häntä esittäneen nuken, mutta hänet nähtiin hengissä naapurikaupungissa.

keskiaika
Paksu kirja kahden tutkijan edessä pöydällä.
Yorkin yliopiston arkistotutkija Gary Brannan ja historian professori Sarah Rees Jones selaavat yhtä 16 keskiaikaisesta teoksesta, jotka ovat saamassa myös digitaalisen asun.Yorkin yliopisto

Yorkin ylipistossa (siirryt toiseen palveluun) Pohjois-Englannissa on alkanut projekti, jossa käännetään ja digitoidaan Yorkin arkkipiispojen kirjurien latinankielisiä muistiinpanoja keskiajan vuosilta 1304–1405.

16 paksun kirjan teksteistä on aiemmin julkaistu joitakin osia, mutta englanninkielisiä käännöksiä on tehty hyvin vähän.

Arkkipiispojen asiakirjat kuulostavat ehkä kuivilta, mutta teksteihin perehtyneet tutkijat ovat jo löytäneet niistä monta mielenkiintoista tarinaa, joiden ansiosta on päästy kurkistamaan keskiajan uskonnolliseen ja muuhunkin elämään.

Keskiajan arkkipiispat liikkuivat Rooman kirkon edustajina eliitin seassa, mutta he myös ratkaisivat rahvaan riitoja ja ojensivat hairahtuneita munkkeja ja nunnia luostarien tarkastuskäynneillä, kertoo projektia johtava historian professori Sarah Rees Jones.

Toistaiseksi avautuneista muistiinpanoista mehukkain on kuolemansa lavastaneen nunnan tapaus.

Huhu paljasti karkulaisen

Arkkipiispa William Melton kirjoitti vuonna 1318 kirjeen naapurikaupunkiin Beverleyhin. Hän oli kuullut huhun, jonka mukaan Pyhän Clementin luostarin kuolleeksi luultu nunna kuljeskelikin Beverleyssa.

Siellä hän vaaransi sielunsa autuuden ja aiheutti nunnakunnalleen skandaalin, Melton suomi. Hän syytti karkulaista ruumiillisesta himosta ja vaati palauttamaan hänet oitis luostariin.

Muistiinpanot eivät täsmennä, mitä arkkipiispa tarkoitti himolla. Sarah Rees Jonesin mukaan se saattoi tarkoittaa seksiä mutta myös hinkua maallisen elämän aineellisiin nautintoihin.

Nukke haudattiin nunnana

Leedsin Joaniksi kutsuttu nunna oli turvautunut ovelaan juoneen päästäkseen irti nunnalupauksestaan, joka vaati häntä olemaan loppuikänsä köyhä, siveä ja tottelevainen.

Hän oli teeskennellyt sairastuneensa ja lepäävänsä kammiossaan. Sen varjolla hän oli livahtanut tiehensä ja jättänyt vuoteeseensa vain muotoisensa nuken, jota muut nunnat luulivat hänen ruumiikseen.

Vainaja haudattiin asianmukaisin menoin.

Se ei ole aivan niin erikoista kuin miltä se kuulostaa. Rees Jones arvelee Joanin täyttäneen käärinliinat hiekalla. Liinoja ei ollut tapana aukoa ennen hautaamista.

Meltonin tulikivenkatkuisen kirjeen mukaan Joan ei ollut pelännyt sielunsa autuuden puolesta, vaan oli viekkaudella ja monien väärintekijöiden avulla johtanut harhaan uskossaan hartaita.

Joan oli sysännyt häpeämättä syrjään uskonnon ja sukupuolelleen kuuluvan nöyryyden, eikä hän hävennyt edes sitä, että häntä esittänyt nukke haudattiin pyhitettyyn maahan, arkkipiispa Melton kirjoitti.

Rakastunut nunna ratsasti yöhön

Asiakirjoista ei ole ainakaan toistaiseksi selvinnyt, pakotettiinko Joan palaamaan. Se on turhauttavaa, harmittelee Rees Jones The Guardian (siirryt toiseen palveluun) -lehden haastattelussa.

Joanin juoni oli erikoinen, mutta Rees Jonesin mukaan keskiajan luostareista pyrki muutenkin pakoon niin nunnia kuin munkkeja.

Usein syynä oli se, että monet tulivat luostariin teini-iässä eivätkä aikuisina sopeutuneet uskonnon hallitsemaan elämään tai halunneet elää selibaatissa, hän kertoo.

Pyhästä Clementistäkin tiedetään ainakin yhden nunnan livahtaneen miehen vuoksi, noin kymmenen vuotta ennen Joanin lähtöä.

Cecilylle tuotiin hevonen luostarin portille yön pimeydessä ja hän ratsasti rakastettunsa luokse. Cecily ei palannut, vaan meni naimisiin.

Nunnat kapinoivat

Joanin paon aikoihin Pyhää Clementiä kuohutti toinenkin nunna, Isabella de Stodley. Hänet häädettiin toiseen luostariin. Syynä oli ”super lapsus carni”, jyrähtelevät muistiinpanot. Moinen tarkoitti apostasiaa, julkista uskosta luopumista.

Muista lähteistä on selvinnyt, että vuonna 1130 perustetussa Pyhässä Clementissä oli ollut skandaaleja aiemminkin. 1100-luvun lopulla nunnat nousivat kapinaan, koska luostari aiottiin liittää hallinnollisesti toiseen luostariin.

Kapinallisten ekskommunikaatio peruttiin vasta, kun paavi puuttui asiaan. Ekskommunikaatio on katolisen kirkon ankara rangaistus, jossa viedään oikeus osallistua sakramentteihin.

Arkkipiispa teloitettiin

Myös arkkipiispa Willian Meltonin oma tarina on kiinnostava. Yorkissa kulki keskiajalla Skotlannin itsenäisyystaistelujen tärkeä rintamalinja. Melton johti papit ja kaupunkilaiset puolustustaisteluun skotteja vastaan vuonna 1319.

Sotiminen ei sekalaiselta ja tottumattomalta joukolta kuitenkaan onnistunut. Neljä tuhatta miestä kuoli taistelukentälle ja tuhannen uskotaan hukkuneen Swalejokeen yrittäessään pakoon, Rees Jones kertoo.

Yksi Meltonin seuraajista, Richard le Scrope, puolestaan liittyi kapinointiin kuningas Henrik IV:tä vastaan. Miksi? Siihenkin Rees Jones toivoo vastausta asiakirjoilta.

Le Scrope teloitettiin vuonna 1405, mutta hänen muistonsa jäi elämään: miltei kaksi vuosisataa myöhemmin hän päätyi William Shakespearen näytelmään Henrik IV.

Vuonna 1600 painetun näytelmän englanninkielinen nimilehti.
Folger Shakespeare Library

Musta surma juurrutti englannin kirkkoihin

1300-luvun puolivälissä Euroopassa raivonnut musta surma on niin ikään tallentunut kirjurien huolellisella käsialalla arkkipiispojen kirjoihin.

Britanniassa mustaan surmaan kuoli neljässä vuodessa 60 prosenttia väestöstä. Papit ottivat riskejä kulkiessaan antamassa kuoleville viimeisen voitelun. Rees Jones kutsuukin papin ammattia tuon ajan vaarallisimmaksi työksi.

Niin moni pappi menehtyi, että latinantaitoisista saarnaajista tuli pulaa ja kirkon oli pakko antaa sijaa englannin kielelle, kertoo Rees Jones.

Hän odottaa kiinnostuneena, selviääkö käännös- ja digitointiprojektin aikana, millä keinoin kirkko nousi jaloilleen katastrofin jälkeen.

Projektin on määrä valmistua vuoden 2021 puolivälissä. Silloin englanniksi käännetyt tekstit ovat internetissä kaikkien saatavilla. Hankkeen etenemistä (siirryt toiseen palveluun) voi seurata Yorkin yliopiston sivulta.