Tutkimus: Kuntalisää saava kotiäiti palaa muita myöhemmin töihin

Tyypillisesti suuret ja muuttovoittoiset kunnat maksavat pikkulapsiperheille siitä, että päiväkodit eivät ruuhkaudu.

kotihoito
Vauva.
Taisto Lapila / Yle

Äidit hoitavat lasta kotona pidempään niissä kunnissa, jotka maksavat niin sanottua kuntalisää.

Kelan vastavalmistuneessa tutkimuksessa myös kotihoidontuen euromäärä vaikutti siihen, milloin äiti palasi työelämään ja lapsi siirtyi varhaiskasvatukseen. Erot kaupungista toiseen ovat isoja – esimerkiksi Helsinki maksaa kotihoidosta tällä haavaa 264 euroa ja Oulu 80 euroa.

Kunta voi maksaa kotiäidille tällaisia summia, jotta kuntataloudelle kalliiseen päivähoitoon olisi vähemmän tunkua. Kelan mukaan tyypillisissä kuntalisää maksavissa kunnissa väkiluku on ollut suuri ja kunta on ollut muuttovoittoinen.

Yli 150 euron suuruiset kuntalisät pienensivät tutkimusaikana äitien töihinmenon todennäköisyyttä jopa 18 prosenttia.

Töihin, kun lapsi on 1–2-vuotias

Tutkimusaikana 80 prosenttia äideistä hoiti lasta kotona ainakin 1-vuotiaaksi. Samana aikana huomattiin kuitenkin, että yli 2 vuotta kestävät kotihoidot vähenivät. Isät käyttävät tavallisimmin vain heille kiintiöidyn 9 viikon isyysvapaan, eivätkä tyypillisesti jaa pidempiä vanhempain- ja hoitovapaita äidin kanssa.

Kela tutki perhetukien vaikutusta kotihoidon pituuteen suunnilleen koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen. Tutkimuksen lopussa, vuonna 2013 kunnista kolmasosa maksoi kotihoidon tuen kuntalisää. Kuntaliiton mukaan tämän jälkeen kotihoidontuen lisää maksavien kuntien määrä on vähentynyt huomattavasti vuosien mittaan.

Kunnat voivat maksaa tässä käsitellyn kotihoidon lisäksi yksityisen hoidon tuen kuntalisää, jotta lapsia hoidettaisiin yhä enemmän firmojen pyörittämissä päiväkodeissa kunnallisten sijaan.