Nelivuotiaasta puhumattomasta lapsesta tuli ylioppilas – puheterapia teki Oona Toukolehdosta sinnikkään

Erityisesti vieraiden kielien kanssa kamppaillut lapsi opiskelee nyt ruotsiksi.

kielelliset häiriöt
Oona Toukolehto oppi työskentelytavat, joiden ansiosta hänestä tuli ylioppilas
Oona Toukolehto oppi työskentelytavat, joiden ansiosta hänestä tuli ylioppilasJussi Koivunoro / Yle

21-vuotias Oona Toukolehto on tottunut koko ikänsä pinnistelemään enemmän kuin muut ikäisensä.

Toukolehdon puheen kehitys viivästyi lapsena ja hänellä todettiin keskivaikea dysfasia. Hän oppi ensimmäiset sanansa vasta nelivuotiaana.

Toukolehto kävi puheterapiassa ja tytön sanavarasto laajeni sanoja toistamalla, kuvia käyttämällä ja ottamalla avuksi viittomat (siirryt toiseen palveluun).

Myös vanhemmat osallistuivat tyttären puheen kehittämiseen. He opettelivat viittomat ja tekivät harjoitteita yhdessä lapsensa kanssa.

Toukolehdolla oli esimerkiksi satukansio, joka piti sisällään eläinaiheisia tarinoita kuvien muodossa sekä viittomia, joilla satua voi kertoa. Sen avulla tyttö opetteli tarinankerrontaa.

– Näytin usein käsimerkkien avulla kertomiani asioita. Monet sanoivat minulle myöhemmin, että minun viittomani olivat parempia kuin sanallinen ilmaisu.

Kuntoutusjakson päiväkirja
Kuntoutusjakson päiväkirjaPuoli seitsemän/Yle, Helena Lappeteläinen

Kommunikoinnin avuksi perhe kiinnitti esineiden ja kaappien päälle kuvia. Niiden avulla Toukolehto pystyi näyttämään vanhemmille ja muille aikuisille, mitä hän tahtoi tai tarkoitti.

Jos hän halusi esimerkiksi juoda maitoa, hän pystyi näyttämään jääkaapin ovessa olevan maitolasin kuvaa. Kuvien avulla hän pystyi ilmaisemaan myös oman tunnetilansa, esimerkiksi kiukun tai surun.

Puhehäiriön syy voi olla kuulossa, rakenteellisessa viassa tai aivoissa

Kehityksellistä kielihäiriötä (siirryt toiseen palveluun) esiintyy eri asteisesti noin 7 prosentilla lapsista. Vaiva huomataan usein neuvolassa, josta lapsi ohjataan puheterapiaan.

Logopedian tutkimusprofessori Minna Laakso Helsingin yliopistosta kertoo, että puheen kehityksen viivästymiseen johtavia syitä on monia.

– Oireen taustalla voi olla huono kuulo. Puhevaikeuksiin vaikuttavat myös suualueen rakenteellinen vika tai suualueen heikot lihakset. Tavallisesti selvää syytä ei löydetä ja silloin ajatellaan, että syy on aivoissa.

Puheterapian tavoitteena onkin kehittää niitä aivojen alueita, jotka liittyvät puheen tuottamiseen ja ymmärtämiseen.

Haastavia puheeseen liittyviä häiriöitä hoidetaan Helsingin audiofoniatrisella (siirryt toiseen palveluun) lastenklinikalla. Siellä olevilla kuntousjaksoilla muun muassa tutkitaan lapsen puheen edistymistä.

Oona Toukolehto muistelee puheterapiaharjoitteitaan
Oona Toukolehto muistelee puheterapiaharjoitteitaanPuoli seitsemän/Yle, Helena Lappeteläinen

Toukolehto kävi audiofoniatrisella lastenklinikalla kuntoutuksessa neljä kertaa ennen kouluikää. Kuntoutusaika oli kerrallaan kolme viikkoa ja hoitajat kirjasivat päivien sisällön päiväkirjaan.

– Sen muistan, että ensimmäisenä yönä pelkäsin nukkua Lastenklinikalla ja oli koti-ikävä. Onneksi sain luvan nukkua seuraavat yöt mummolassa. Mummi ja vaari asuivat Helsingissä, he veivät minut aamulla kuntoutukseen ja hakivat illaksi kotiinsa.

Kuntoutuspäivät olivat täynnä muun muassa puheterapeutin, toimintaterapeutin ja psykologin harjoitteita.

– Muistan harjoitelleeni, kuinka viitotaan ruokailuun liittyviä asioita kuten "syödä" ja "juoda". Sitten leikimme ja askartelimme.

Kuntoutusjaksojen lisäksi Toukolehto harjoitteli puhetta säännöllisesti terapiassa. Terapeutti vieraili päiväkodissa kaksi kertaa viikossa.

Puhevaikeus voi vaikeuttaa myös sosiaalisia suhteita

Koulunkäynnin Oona Toukolehto aloitti pienessä, alle 10 lapsen erityisluokassa. Muutos kohti normaalia luokkaopetusta tapahtui vaiheittain.

Pienelle koululaiselle se oli tärkeää.

– Ala-asteella oli vaikeaa saada ystäviä ja koin oloni välillä yksinäiseksi. Varsinkin esiintymiset luokalle tuntuivat haastavilta. Onneksi ympärillä oli aikuisia, jotka tukivat.

Toisella luokalla hän pääsi osaksi normaalia luokkaa, jossa oli jo yli 20 lasta. Puheterapia jatkui toiselle luokalle saakka ja äidinkielessä Toukolehto sai yksityistunteja.

– Äidinkieli on ollut minulle aina vaikeaa, mutta vieraat kielet olivat vielä vaikeampia. Englannin ja ruotsin kielen opiskelutahti koulussa oli liian nopeaa. Toiset siirtyivät usein seuraavaan lukuun, kun minä olin vasta edellisessä.

Puheterapia muuttaa aivojen rakennetta

Puheterapian vaikutusta lasten aivojen rakenteeseen on tutkittu vielä toistaiseksi vähän. Se tiedetään, että puheterapiassa tapahtuva oppiminen muodostaa uusia hermosolujen yhteyksiä aivoissa. Tämän vuoksi aivot toimivat aiempaa tehokkaammin ja nopeammin.

Tutkimusprofessori Minna Laakso kertoo, että puheterapialla voi yllättäviäkin vaikutuksia.

– Puheterapia voi vahvistaa myös eri aivoalueita yhdistäviä valkean aineen ratoja, jolloin aivot voivat toimia paremmin kokonaisuutena.

Laakso muistuttaa, että puheterapian vaikuttavuutta aivotoimintaan tulisi tutkia enemmän. Erityisen tärkeää olisi selvittää, millainen puheterapia hyödyttää erilaisissa oireissa.

Muutamien aikuisikään ulottuvien seurantatutkimusten mukaan vaikutukset ovat yksilöllisiä ja vaihtelevia. Laakso painottaa, että kielellisiä haasteita voi olla aikuisena edelleen, mutta ongelmat lievenevät.

– Osa kokee saavansa vaikeuksien kautta kykyä selvitä haastavista tilanteista paremmin kuin helpommalla elämässä selvinnyt. Joillakuilla myös sisu kasvaa ja he haluavat näyttää, että menestyvät opinnoissaan.

Lukiosta tanssikurssille

Niin kävi myös Oona Toukolehdolle. Hän opiskeli vaikeuksista huolimatta sinnikkäästi. Koulu myönsi hänelle oikeuden pidennettyyn oppivelvollisuuteen, mutta hänen ei tarvinnut käyttää sitä.

Yläasteen jälkeen Toukolehto pyrki muiden sisarustensa tavoin lukioon. Hän pääsikin Helsingin luonnontiedelukioon. Myös lukion hän suoritti normaalissa kolmen vuoden ajassa, vaikka olisi voinut käyttää neljä vuotta.

Mutta luonto ei antanut periksi opintojen venyttämiseen.

– Onhan se ihmeellistä näin jälkikäteen ajatella, kuinka paljon kaiken saavuttamiseksi piti tehdä töitä.

Oona Toukolehto harjoittelee kotonaan tanssia
Oona Toukolehto tekee tanssiharjoituksiaPuoli seitsemän/ Yle, Helena Lappeteläinen

Kielellinen erityisvaikeus opettaakin usein luovia työskentelytapoja. Tutkimusten mukaan puheterapiassa käytetyt metodit ja lapsen sinnikäs tekeminen kehittävät aivojen rakennetta tavalla, joka lisää avaruudellista hahmottamiskykyä. Heikkoudesta voi siis tulla vahvuus.

Kehityksellinen kielihäiriö ei myöskään yksinään määrää sitä, mille alalle henkilö päätyy. Joidenkin Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan tällaisia kielellisen häiriön omaavia henkilöitä päätyy keskivertoa enemmän teknisille aloille, esimerkiksi diplomi-insinööreiksi.

– He ovat tottuneita haasteidensa vuoksi tarkistamaan tekstinsä ja havaitsemaan virheensä. Lisäksi heillä on todettu olevan muita parempi avaruudellinen hahmottamiskyky. Jos toisella aivoalueella on vaikeaa, niin toinen aivoalue kehittyy paremmaksi.

Oona Toukolehto on nyt 21-vuotias ja opiskelee tanssia Karjaan kansanopistossa – ruotsiksi. Se on iso saavutus naiselle, jolle vieraat kielet olivat aina vaikeita.

Toiveissa on tanssinopiskelun jatkaminen ammattikorkeakoulussa ja tanssijan ura.

– Olen iloinen, että olen pärjännyt näin hienosti. Ilman tukea ja kannustusta se ei olisi onnistunut.

Korjaus kello 19.31: Oona Toukolehdon nimi oli muutamassa kohdassa juttua väärin muodossa Toukolahti.

Lue lisää aiheesta:

Antton Paakki opettelee sanojen oikeaoppista ääntämistä puheterapiassa
Antton Paakki opettelee sanojen oikeaoppista ääntämistä puheterapiassaPuoli seitsemän/ Yle

Vanhempia huolettaa tiukentunut linjaus puheterapian saamiseksi – "Rupesin melkein itkemään, kun Antton puhui ensimmäisiä sanoja"