Vanhempia huolettaa tiukentunut linjaus puheterapian saamiseksi – "Rupesin melkein itkemään, kun Anton puhui ensimmäisiä sanoja"

Kela myöntää, että asiakkaat saavat vähemmän puheterapiaa kuin ennen. Pääpaino on nyt kotona tehtävissä harjoitteissa.

puheterapia
Puheterapeutti Annami Pihlajaniemi käyttää terapiassa kuvia ja leikkejä
Puheterapeutti Annami Pihlajaniemi käyttää terapiassa kuvia ja leikkejäPuoli seitsemän/ Yle, Juuso Koivunoro

Kolmevuotias Anton Paakki pystyi ääntämään vuosi sitten vain muutaman eläimen äänen.

Pojan vanhemmat eivät silti osanneet olla huolissaan viivästyneestä puheesta. He olivat oppineet ymmärtämään poikaansa elekielen pohjalta.

Vanhemmille tulikin yllätyksenä, kun neuvolan vuositarkastuksessa kävi ilmi, että poika tarvitsisi puheterapiaa.

– Olen kasvatustieteilijä, mutta en ajatellut puhumattomuuden olevan ongelma. Ajattelin, ettei kaikkien lasten tarvitse mennä saman muotin mukaan. Ovathan lapset ennenkin oppineet puhumaan eri ikäisinä, sanoo äiti Paula Paakki.

Anton Paakki sai terveyskeskuksesta lähetteen foniatrille eli puhe-ja äänihäiriöiden erikoislääkärille.

Käynnistyi iso prosessi, joka kosketti koko perhettä – ja jonka ansiosta lapsi oppi nopeasti ensimmäiset sanansa.

Odotus palkittiin

Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, joka kuuluu hoitotakuun piiriin. Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta tarvitsevien lasten puheterapiaan pääsystä tekee Kela, ja käsittelyaika on yleensä useampi kuukausi.

Anton Paakki tapasi foniatrin parin kuukauden jonottamisen jälkeen ja foniatri kirjoitti Kelalle lausunnon puheterapian tarpeesta. Paakin kotikunnassa Raaseporissa osattiin kuitenkin arvata, että Kelan lausuntoa voisi joutua odottamaan puolikin vuotta.

Kunta halusi aloittaa puheterapian heti ja poika sai omasta terveyskeskuksesta maksusitoumuksen kymmeneen puheterapiakäyntiin. Tämä oli äidille iso helpotus.

– Oli todella tärkeää, ettemme jääneet odottamaan Kelan vahvistusta vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta.

Ensimmäiset sanat

Kun Anton Paakki lopulta sai Kelan päätöksen, hänellä oli jo puheen oppiminen hyvässä vauhdissa.

Aloittaessaan puheterapian poika osasi lausua ainoastaan lastenkirjoista tuttuja eläinten ääniä. Puheterapeutti Annami Pihlajaniemi löysi äänteistä p-kirjaimen, jolla alkavia sanoja hän alkoi toistaa terapiassa.

Lapsi innostui heti toistamaan sanoja perässä: puu, pipi. Äiti katsoi tilannetta ihmeissään. Ensimmäisen kerran lapsi toisti sanoja ymmärtäen niiden merkityksen.

– Annami oli Anttonin kanssa kotonamme 10 minuuttia ja poika puhui jo ensimmäiset sanansa! Rupesin melkein itkemään. Se oli niin ihmeellistä.

Seuraavaksi puheterapeutti otti käyttöön puhetta tukevat kuvat ja tukiviittomat, joiden avulla lapsi pystyi viittomaan puheen keskeisen sanoman.

Antton Paakki opettelee sanojen oikeaoppista ääntämistä puheterapiassa
Antton Paakki opettelee sanojen oikeaoppista ääntämistä puheterapiassaPuoli seitsemän/ Yle

Puheterapian kriteerit tiukentuneet ja kestot lyhentyneet

Paakki oli onnekas, kun kotikunta tuli asiassa vastaan. Puheterapeuttiliiton havaintojen mukaan Kelan kriteerit myöntää puheterapiaa ovat nimittäin kiristyneet.

Liiton mukaan myönnetyt terapiamäärät ja yksittäisen käynnin pituudet ovat lyhentyneet.

Suomen puheterapeuttiliiton puheenjohtajan Sirpa Tarvaisen mukaan suunta näkyi jo vuonna 2017 Kelan toteuttamassa valtakunnallisessa selvityksessä (siirryt toiseen palveluun). Sen mukaan puheterapiakuntoutuksen keskimääräinen käyntimäärä suhteessa määrien saajiin laski edelliseen vuoteen verrattuna.

Puheterapeuttien työssä tämä näkyi niin, että asiakkaan käynnin pituus laski tunnista 45 minuuttiin. Lisäksi joidenkin lasten kohdalla käyntien määrä laski esimerkiksi 50 kerrasta 40:ään.

Tarvainen arvelee käytänteen muutoksen taustalla olevan muutama vuosi sitten julkaistu Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen suositus. Sen tavoitteena on kuntoutuskäytänteiden valtakunnallinen yhtenäistäminen. Käytännössä suositus kuitenkin rajaa kuntoutuksen saantia, uskoo Tarvainen.

Puheterapeuttiliitto on laatimassa tästä johtuen omaa suositusta lasten puheterapiakuntoutuksen ohjenuoraksi.

Vastuuta siirretään kotiin

Käyntikertojen väheneminen johtuu nykyisestä kuntoutuslaista, joka ohjaa puheterapian siirtämistä osaksi arjen toimintoja. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että terapeutti ohjaa lapsen vanhempia tekemään harjoitteita kotona.

– Ajatuksena on, että kuntoutus tapahtuu enemmän arjessa kuin vastaanotolla. Tutkitusti arkeen viety kuntoutus vaikuttaa enemmän, toteaa Kelan etuuspäällikkö Seija Sukula.

Tässä ei toki ole mitään uutta: puheterapiaan on aina liittynyt ohjauksen antaminen kotiin.

Puheterapiaa saavien määrä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana. Esimerkiksi vuonna 2014 vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen edunsaajia oli lähes 6 700 ja vuonna 2018 jo runsaat 10 800. Kustannuksia on ollut noin 21 miljoona enemmän.

Kelan etuuspäällikkö Seija Sukula tosin muistuttaa, että kuntoutusmäärät eivät ole sidottuja määrärahoihin.

– Kuntoutuksen toimenpiteet täytyy järjestää, kun asiakkaalla on perusteltu tarve.

Kelan kaikki kuntoutus perustuu hyvään kuntoutuskäytäntöön (siirryt toiseen palveluun).

Liian vähän puheterapeutteja

Kun Kelan päätös puheterapiasta lopulta tuli Paakin perheelle, toi se varmuutta kuntoutuksen säännöllisyydestä.

– Olimme löytäneet jo maksusitoumuksella ihanan puheterapeutin, jonka kanssa saimme jatkaa yhteistyötä, kertoo Paula Paakki.

Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita kuin Paakit. Suomessa on tällä hetkellä liian vähän puheterapeutteja väkilukuun nähden.

Yksi pahimmista alueista on edelleen Itä-Suomi. Loppuvuodesta 2017 ja syksyllä 2018 eduskunnalle tehtiin kirjallinen kysymys puheterapeuttien riittämättömyydestä.

Vaikka Kelan päätöksen saisikin, puheterapeutin arvioon ja kuntoutukseen on Suomen puheterapeuttiliiton puheenjohta Sirpa Tarvaisen mukaan terapeuttipulan takia vaikea päästä.

– Ongelma on nähtävissä niin kunnallisella puolella terveyskeskuksissa kuin yksityisellä puolella. Tämän vuoksi logopedian koulutusohjelmien aloituspaikkamääriä tulisi lisätä.

Kelassa on huomattu puheterapeuttipula. Kelan etuuspäällikkö Seija Sukula toivoo, että alan koulutusta lisätään yliopistossa.

– Kela ei päätä koulutuksen aloituspaikoista, vaan opetus-ja kulttuuriministeriö. Siitä on tehty myös aloite.

Puheterapiassa käytetään erilaisia apuvälineitä
Puheterapiassa käytetään erilaisia apuvälineitäPuoli seitsemän/ Yle

Äitiä pelottaa, että tukea ei saa riittävästi

Kela myöntää kuntoutusjaksoja aina vuodeksi kerrallaan. Anton Paakin puheen kehitys on ollut huima. Puolen vuoden puheterapian jälkeen hän lauloi ensimmäisen laulunsa. Nyt, vuoden kuluttua puheterapian aloittamisesta, hän puhuu jo kokonaisia lauseita.

Vanhemmat ovat olleet yllättyneitä kehityksestä.

– On niin hienoa huomata, että Anton on kiinnostunut ikäistensä lasten kaltaisista asioista. Nyt hän laskee ääneen yksi, kaksi, kolme ja niin edelleen, kertoo äiti Paula Paakki.

Äidin mielessä pyörii kuitenkin ajatus siitä, että poika ei saisikaan riittävästi tukea. Tuen merkitys kasvaa opintien lähestyessä.

– Antonilla menevät usein konsonantit ja vokaalit sekaisin. Nyt kirjaamme puheterapeutin laatimaan paperiin tavoitteiksi muun muassa puheen selkeyttämisen. Sen saavuttamiseksi Anton tarvitsee tietyn määrään puheterapiaa.

Puheterapeutti Annami Pihlajaniemi  puhuu ja viittoo asiakkaalle
Puheterapeutti Annami Pihlajaniemi puhuu ja viittoo asiakkaalle Puoli seitsemän/ Yle, Jussi Koivunoro

Puheterapeutti Annami Pihlajaniemi on huomannut työssään, että Kela ei myönnä terapiaa yhtä paljon kuin ennen.

– Tuettava lapsi hyötyy parhaiten, jos puheterapia on säännöllistä ja arjessa ohjautuvaa. Jos kielellisestä erityisvaikeudesta kärsivät eivät saa tarvitsemaansa puheterapiaa, he jäävät yksin ongelmiensa kanssa.

Pihlajaniemi korostaa, että puheterapian merkitys on monelle lapselle tärkeää vielä kouluun siirryttäessä.

– Kouluopetus on erilaista kuin lääkinnällinen kuntoutus: opettajat toteuttavat opetussuunnitelmaa, mutta puheterapeutit kuntouttavat oppilaan kielellisiä tai puhemotorisia vaikeuksia, jotta he pystyvät osallistumaan opetukseen muiden mukana.

Pihlajaniemi pelkää, että kuntoutuksessa saadut taidot eivät edisty tai ne menevät jopa taaksepäin.

– Kun ikää ja vaatimuksia tulee lisää, niin lapsi jää koko ajan enemmän ja enemmän ikätasoisistaan. Silloin koulusta voi tulla lapselle todella rankka.

Suomen puheterapeuttiliiton mukaan pohjalla saattaa olla ajatus siitä, että kouluikäisten lasten terapian voi lopettaa, koska koulu tukee lapsia riittävästi. Kielellisiin vaikeuksiin liittyy monenlaisia riskejä, joihin puheterapialla voidaan vaikuttaa.

Lapsilla ja nuorilla, joilla on kielellisiä vaikeuksia, on suurempi riski luki-vaikeuksiin (siirryt toiseen palveluun). Heillä on myös tyypillisesti ikätovereitaan heikommat kaverisuhteet (siirryt toiseen palveluun). Jos kielelliset vaikeudet jatkuvat pitkään, riski mielenterveyden ongelmiin, kuten masennukseen ja ahdistukseen kasvaa. (siirryt toiseen palveluun)

Heillä on aikuisena myös suurempi todennäköisyys olla parhaassa työiässä työkyvyttömyyseläkkeellä ja asua aikuisena vanhempiensa luona. (siirryt toiseen palveluun)

Päätös tuen jatkosta kesällä

Anton Paakin pitäisi saada tiedon puheterapian jatkumisesta kesän aikana. Päätös jännittää koko perhettä.

–En tiedä, miten Antonille olisi käynyt ilman puheterapiaa. Hänellä oli tapana vetäytyä sosiaalista tilanteista, koska ei tullut ymmärretyksi, sanoo Paula Paakki.

Erityiskiitoksen saa puheterapeutti Annami Pihlajaniemi.

– Hän on ihmevelho. Vuosi sitten Anton ei puhunut ja nyt hän saattaa aamulla toivottaa hyvää työpäivää. Se tuntuu ihanalta.

Artikkeliin lisätty myöhemmin Kelan tilastotieto

Lue lisää aiheesta:

Oona Toukolehto muistelee puheterapiaharjoitteitaan
Oona Toukolehto muistelee puheterapiaharjoitteitaanPuoli seitsemän/Yle, Helena Lappeteläinen

Nelivuotiaasta puhumattomasta lapsesta tuli ylioppilas – puheterapia teki Oona Toukolehdosta sinnikkään