Juha Hjulgren vaihtoi tietojenkäsittelyn robotteihin ja valmistuu pian insinööriksi – Satakunta tarvitsee nopeasti lisää muuntokoulutettavia

Kilpailu työntekijöistä on niin kovaa, että jo ensimmäisen vuoden insinööriopiskelijoita houkutellaan työelämään.

koulutus
Juha Hjulgren opiskelee automaatio- ja sähköalaa Satakunnan ammattikorkeakoulun muuntokoulutuksessa.
Jari Pelkonen / Yle

Porilaisen Juha Hjulgrenin määräaikainen työsopimus oli katkolla Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla vuonna 2017. Uusia työpaikkoja selatessaan hän törmäsi puolivahingossa TE-toimiston sivuilla varsin mielenkiintoiselta tuntuvaan ilmoitukseen.

Satakunnan ammattikorkeakoulu haki muuntokoulutettavia automaatio- ja sähkötekniikan insinöörikoulutukseen.

– Minulla on luontaista kiinnostusta aika paljon sähköautomatiikkaan ja yleensäkin kaikennäköisiin hilavitkuttimiin. Näin tämän koulutuksen avoimena ja se tuntui oikein sopivalta siihen tilanteeseen.

Hjulgren on aiemmalta koulutukseltaan tietojenkäsittelyn tradenomi. Hän on työskennellyt muun muassa tietoturva-asiantuntijana. Aikaisemmat opinnot ja työkokemus tietokoneiden maailmasta olivat sopiva pohja muuntokoulutukselle.

Sanotaanko näin, että jos on motivaatiota, niin ei tämä yhtään liikaa ole.

Juha Hjulgren

Hjulgren on opiskellut tiivistahtisesti insinööriksi nyt kaksi vuotta. Vaikka päivät venyvät usein pitkälle iltaan, ei hän ole katunut päätöstään opiskelusta.

– Hyvin tiivis on erittäin kuvaava monessa kohtaa. Olen tässä sivussa ehtinyt myös käymään osa-aikaisesti töissä. Aika paljon on ollut itseopiskelua iltaisin. Sanotaanko näin, että jos on motivaatiota, niin ei tämä yhtään liikaa ole.

Nykyiset koulutusmäärät eivät riitä

Automaatio- ja sähkötekniikan osaajista on tällä hetkellä huutava uupelo muun muassa satakuntalaisissa robotiikka-alan yrityksissä. Muuntokoulutus on ollut yksi täsmäase työntekijäpulan taltuttamisessa.

Satakuntaan voisi sijoittua insinööritason osaajia voisi sijoittua saman tien 200–300. Jos meillä olisi tarjota näitä osaajia, niin elinkeinoelämä ottaisi heidät heti vastaan.

Asko Aro-Heinilä

Muuntokoulutukseen on saatu rahoitusta valtiolta maakunnan positiivisen rakennemuutoksen turvin. Maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilän mukaan muuntokoulutus on edelleen riittämätöntä.

– Tarvetta on edelleen enemmän, mihin pystymme vastaamaan.

Tällä hetkellä Satakunnan ammattikorkeakoulun muuntokoulutuksessa on alasta riippuen 20–60 opiskelijaa. Tarve olisi vähintään 200 opiskelupaikalle. Vararehtori Cimmo Nurmen mukaan rahkeita olisi, rahaa ei.

– Pystymme muuntokouluttamaan sen verran kuin opetusministeriö antaa meille rahaa. Lisää rahaa tarvittaisiin.

Insinööriopiskelijoita tarvitaan lisää

Asko Aro-Heinilän mukaan Satakunnan osaajapula keskittyy varsinkin teknologiateollisuuden osaajiin. Tämän vuoksi maakuntahallinto on esittänyt ministeriölle toivetta etenkin tekniikan alan opiskelupaikkojen lisäämisestä.

– Tilanne on se, että Satakuntaan voisi sijoittua insinööritason osaajia voisi sijoittua saman tien 200–300. Jos meillä olisi tarjota näitä osaajia, niin elinkeinoelämä ottaisi heidät heti vastaan.

Pystymme muuntokouluttamaan sen verran kuin opetusministeriö antaa meille rahaa. Lisää rahaa tarvittaisiin.

Cimmo Nurmi

Cimmo Nurmi puolestaan lupaa, että ammattikorkeakoulu tekee kaikkensa uusien ammattilaisten kouluttamisessa työmarkkinoille. Räätälöidyt yksilölliset koulutussuunnitelmat vaativat myös motivoituneita opiskelijoita. Nurmen mukaan jopa yksilötasolla mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen on paljon.

– Kannattaa olla yhteydessä muutenkin SAMK:iin kuin muuntokoulutuksen kautta. Yritämme löytää hyvän reitin uuteen työhön.

Jo ensimmäisen vuoden opiskelijoita houkutellaan työelämään

Satakunnan ammattikorkeakoulu muuntokouluttaa tällä hetkellä osaajia konetekniikan ja automaation, robotiikan, rakennusalan työnjohdon ja ohjelmistoalan tarpeisiin.

Satakunnan ammattikorkeakoulun vararehtori Cimmo Nurmi
Satakunnan ammattikorkeakoulun vararehtori Cimmo NurmiJari Pelkonen / Yle

Yritysten välinen kilpailu työntekijöistä on äitynyt kovaksi. Cimmo Nurmen mukaan mainituilla aloilla opiskelijoita yritetään saada työelämään jo ensimmäisen lukuvuoden aikana. Hän ei muista kokeneensa yhtä kovaa kilpailutilannetta työmarkkinoilla.

– Se on hyvä asia, mutta tietysti olisi kaikkien kannalta hyvä, että opiskelija pääsisi hakemaan koko osaamisen ja saamaan sen tutkinnon ja valmistumaan.