Moni ei tiedä, että työpaikan johdolla on korostettu vastuu työsuojelusta – piittaamattomuus saattaa käydä kalliiksi

Epäasiallinen kohtelu työpaikalla johtaa pahimmillaan itsemurhaan.

työsuojelu
Susanna Lundell väitöstutkija Turun yliopisto
Väitöskirjatutkija Susanna Lundell, Turun yliopisto.Markku Pitkänen / Yle

Liian moni askeltaa työpaikalleen allapäin: edessä kiusaamista, vähättelyä, maineen kyseenalaistamista, epäasiallisia työtehtäviä, perusteettomia varoituksia, alistamista.

Eniten kiusaamista ja häirintää esiintyy julkisella sektorilla: erityisesti terveydenhoito- ja opetusalalla ja valtionhallinnossa. Siis työpaikoilla, jotka usein ovat rakenteiltaan hierarkisia ja joita johdetaan autoritäärisesti.

Viime aikoina epäasiallista kohtelua ja myös seksuaalisesta häirintää on epäilty olevan muun muassa elokuva-alalla, kansallisoopperassa ja vaikkapa puolustusvoimissa. Lisäksi esimerkiksi Helsingin korkea johtaja on juuri saanut syytteen alaistensa kiusaamisesta. (siirryt toiseen palveluun)

Useimmiten töissä epäasiallisesti käyttäytyvä on esimies, kertoo työsuojeluviranomaisten selvitys.

Voi johtaa itsetuhoon

Jos epäasialliselta kohtelulta ja häirinnältä ummistetaan silmät, voi piittamattomuus koitua kohtalokkaaksi. Työntekijä menettää terveytensä ja masentuu.

Mitä kauemmin epäasiallinen kohtelu jatkuu, sitä tuhoisammat ovat seuraukset, kuvaa asian vakavuutta väitöskirjatutkija Susanna Lundell Turun yliopistosta.

– Epäasiallinen kohtelu ja kiusaaminen altistavat itsetuhoisuudelle. Tiedetään, että jotkut kiusatut ja huonosti kohdellut ovat päätyneet itsemurhaan.

Toiset pakenevat ongelmatyöpaikoilta irtisanoutumalla. Osa uhreista saa kiusaamisen ja häirinnän päätteeksi potkut.

Moni ei tiedä, että työpaikan koko johdolla on korostettu vastuu työsuojelusta ja ongelmien ratkaisusta.

Toimittava heti eikä viidestoista päivä

Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen päällikkö, lakimies Anna Pärtty sanoo, että työntajan on oltava valppaana työntekijän terveyttä uhkaavien vaarojen varalta. On tartuttava härkää sarvista jo ennen kuin edes rikosta epäillään.

– Työnantajalla on aktiivinen velvollisuus tarkkailla työyhteisön tilaa. Heti kun havaitaan merkkejä epäasiallisesta kohtelusta tai työtekijä ottaa esille työsuojeluongelman, työnantajalle syntyy velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin.

Anna Pärtty, lakimies, yksikön päällikkö, Lounais-Suomen aluehallintovirasto
Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen päällikkö, lakimies Anna Pärtty Merja Niilola / Yle

Häirintää ja epäasiallista kohtelua ei ole laissa määritelty tarkasti.

– Työpäivän aikana voi joutua kestämään huutamista, työyhteisöstä pois sulkemista, maineen kyseenalaistamista tai työtehtävien aliarvioimista perusteettomasti. Kun kyse on työsuojelurikoksesta, se on yleensä järjestelmällistä, pitkää ja toistuvaa.

Kehnoon johtamiseen voi liittyä myös vaikkapa työnjohto-oikeuden väärinkäyttö. Tuskaa voi aiheuttaa työtehtävien laadun tai määrän perusteeton muuttaminen tai nöyryyttävä käskyjen antaminen. Monasti uhrista jopa koetetaan leipoa syyllistä.

Työpaikan lähi- ja keskijohto sekä ylin porras voivat kaikki olla vastuussa samasta teosta. Silmien sulkeminen tekee teosta tahallisen.

Työnantaja ei voi kuitata epäiltyä työsuojelurikosta "tunnepuheella". Jos pomo vain kysyy: “***taako sua?” ja jättää ongelmien korjaamisen sillensä, voi se tehdä teosta oikeudessa tahallisen.

Kun työnantaja havaitsee, että häirintää tai epäasiallista kohtelua on ollut, pitää ryhtyä toimiin, jolla häirintä loppuu.

Silmien ummistaminen voi olla väkivaltaa ja kallis pieti

Työsuojelurikos tulee aina kalliiksi: työntekijä menettää terveytensä. Yhteiskunnan kannalta taas on kallista, jos ja kun menetetään ihmisen työpanos esimerkiksi sairauslomina ja eläkkeinä.

Työnantajan edustajille itselleenkin – eli koko esimiesketjulle – piittaamattomuus saattaa käydä tyyriiksi. Maksettavat korvaukset työkyvyn mentyksestä voivat olla huomattavia.

Jos kyse on esimerkiksi työntekijän useamman vuoden ansionmenetyksistä, pomolta voi mennä korvauksiin talot ja tavarat, laskeskelee väitöskirjatutkija Susanna Lundell.

– Kustannukset vaihtelevat kymmenistätuhansista jopa satoihintuhansiin euroihin.

Voidaan katsoa pahoinpitelyksi

Työntekijän epäasiallisessa kohtelussa voi olla kyse myös työturvallisuusrikoksesta, jopa pahoinpitelystä, vammantuottamuksesta ja virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Ehkä tunnetuin esimerkki työturvallisuusrikoksista ja pahoinpitelytuomiosta on Hilkka Ahteen, Timo Rädyn ja AKT:n oikeustapaus. Oikeus katsoi, että kyse oli henkisestä väkivallasta: nöyryyttämisestä, jossa karjuttiin ja lopulta kieltäydyttiin kokonaan puhumasta uhrille.

Hilkka Ahde
AKT:n entinen puheenjohtaja Timo Räty tuomittiin Hilkka Ahteen henkisestä pahoinpitelystä sekä kahdesta työturvallisuusrikoksesta. Yle

Miten sitten menetellä, kun ihminen kokee, että häntä kohdellaan työpaikalla epäasiallisesti?

Valvova viranomainen on Aluehallintovirasto. AVIin voi ottaa yhteyttä, jos asioiden korjaaminen ei työpaikalla etene. Myös työsuojeluviranomaisten valtakunnalliseen puhelinneuvontaa (siirryt toiseen palveluun)nvoi soittaa arkipäivisin virka-aikaan.

Toteennäyttäminen on usein hankalaa, jos kyseessä ovat vaikkapa vain kahden ihmisen keskustelut, sanoo Lounais-Suomen AVIn lakimies Anna Pärtty. Tutkinta helpottuu, jos kirjallisista näyttöä löytyy.

– Kannattaa aina myös muistaa, että epäasiallista kohtelua kokeneen on syytä mahdollisimman varhain ilmoittaa kirjallisesti tukalasta tilanteestaan työnantajalle.

Näyttöä kertyy myös työntekijän yhteydenotoista työsuojeluun ja työterveyshuoltoon.

– Jos epäilemme, että työnantaja on mahdollisesti syyllistynyt työturvallisuusrikokseen, meillä on velvollisuus tehdä siitä esitutkintapyyntö poliisille.

Jutusta voi keskustella klo 22:een.

Lue lisää ja katso video:

Työsuojeluviranomaiset penkoivat sata kiusaamistapausta: kiusaaja oli useimmiten esimies, ei työkaveri – näin tunnistat ongelmapomon

Tiina joutui jäämään sairauslomalle, kun esimies kyttäsi ja piinasi – hoiva-alalla eniten häirintätapauksia