Saunan savut ja tunnelmallinen takkatuli ovat pyhiä – suomalainen kilahtaa, kun puunpolttoon uhataan puuttua

Huolestunut puhe teollisuuden, energialaitosten ja liikenteen päästöistä sulatetaan, mutta omakotialueiden hiukkaspäästöistä ei tahdota tietää.

Puulämmitys
Villasukat jaloissa takkatulen edessä.
Takan ääressä on mukava lämmitellä villasukat jalassa kuuman mehun kera. Nytkö sääntö-Suomi on kieltämässä tämänkin ihanan asian, miettivät äkkipikaisimmat kriitikot.Mostphotos

Yle kertoi maanantaina, kuinka uudet mittaustulokset omakotitalojen hiukkaspäästöistä ovat hälyttäviä. Lahdessa pientaloalueella on äskettäin mitattu korkeita pitoisuuksia syöpää aiheuttavaa yhdistettä. Omakotiasujia ryhdytään nyt ohjeistamaan Suomessa aiempaa tiukemmin vähemmän päästöjä tuottavasta puunpoltosta. Jutussa kerrottiin tutkimustietoon nojaten, että puun pienpolton päästöjen arvioidaan aiheuttavan noin 200 ennenaikaista kuolemaa vuodessa.

Näiden asioiden kertominen sai monet hermostumaan ja kirvoitti kipakoita kommentteja artikkelin lukijoilta. Arvostelijat epäilivät tutkimustuloksia ja pitivät ohjeistuksia puunpoltosta jopa suoranaisena ympäristöfasismina. Toki löytyi heitäkin, jotka ymmärsivät huolen pienhiukkaspäästöistä. Asia on herättänyt myös poliittisia intohimoja: perussuomalaisten leirissä on vaadittu (siirryt toiseen palveluun) (Suomen Uutiset), ettei puun pienpolttoa saa kieltää Suomessa, vaikka kukaan ei sitä tiettävästi ole suoranaisesti kieltämässäkään.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijalle kansalaiskritiikki on tuttua. Ympäristöterveysyksikön ylilääkärillä, dosentti Raimo O. Salosella on pitkä perspektiivi päästöjä koskevaan keskusteluun. Hänen mukaansa Suomessa on yleisesti katsoen otettu varsin hyvin vastaan laitoksia ja autojen moottoripäästöjä koskevat rajoitukset, jotka ovat vähentäneet ja edelleen vähentävät erityisesti kaupunkiasukkaiden altistumista ja terveyshaittoja.

– Nokipäästöjen pienentyessä ne osittain hillitsevät ilmakehän lämpenemistäkin. Pienhiukkasten kokonaispäästöjen ohella tapahtunut rikkidioksidipitoisuuksien ja nokipäästöjen pienentyminen on ollut omin aistein havaittavissakin.

Miksi sitten puunpoltosta puhuminen hermostuttaa?

Kulut eivät saisi mennä omasta pussista

Yhteinen nimittäjä tähänastisille päästövähennyskohteille on ylilääkäri Raimo O. Salosen mukaan ollut se, että kansalaisten ei ole itse tarvinnut tehdä juuri mitään.

– Uusien teknologioiden käyttöönotosta ja energialaitosten uusimisista ovat vastanneet yritykset ja kuntien omistamat liikelaitokset. Näistä ilmansuojelutoimista aiheutuneet lisäkustannukset on ilman erittelyä siirretty asiakkaan laskuun osana kokonaisinvestoinnin maksua. Auton hankintahintakin on noussut, kun teknologia on uudistunut monella tavoin.

Puulämmitys on arempi aihe. Siitä aiheutuvien pienhiukkasten ja syöpävaarallisten PAH-yhdisteiden päästömäärien vähentämistarve saa osan kansalaisista takajaloilleen. Puulämmityksen haitoista on puhuttu ulkomaisten tutkimusten ja Maailman terveysjärjestö WHO:n yhteenvetoraporttien pohjalta Suomessa vasta noin 15 vuotta.

– Tämä päästösektori on luonteeltaan aivan erilainen, koska se kohdistuu suomalaisille läheiseen, suorastaan kansallisromanttiseen perinteeseen. Lisäksi päästöjen vähentämisessä pitäisi kansalaisen itse toimia. Hän joutuu hankkimaan kaikki tarpeelliset tiedot. Sitten hän tekee muutoksista aiheutuvan rahoituspäätöksen ja maksaa suoraan kaikki kulut.

THL:n mittausauton sisätilat
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ympäristöterveysyksikön ylilääkäri, dosentti Raimo O. Salonen.Marianne Mattila / Yle

THL:n aiemmin julkistamat ennakkotulokset pääkaupunkiseudun tiiviisti rakennetuilta pientaloalueilta vahvistavat puunpolton terveyshaitat. Tulosten mukaan vuosia ja vuosikymmeniä kestänyt voimakas lähialtistuminen puunpolton savuille on yhteydessä kroonisia sydän-, verisuoni- ja keuhkosairauksia sairastavien ennenaikaisiin kuolemiin ja lisääntyneisiin keuhkosyöpätapauksiin.

Tutkimus on laaja. Yli 25-vuotisessa kuolleisuuden ja 32 vuotta kestäneessä syöpien ilmaantumisen seurannassa oli mukana yli 92 000 pientaloasukasta.

Raha ratkaisee mielipiteen tässäkin. Ylilääkäri Raimo O. Salosen mukaan sähkö-, öljy- tai kaukolämpölaskun pienentyminen on monille tärkeä asia. Tämä osaltaan johtaa puunpolton savujen haitallisuuden kieltämiseen sekä Suomessa ja muissa maissa tehtyjen terveyshaittatutkimusten tulosten kyseenalaistamiseen.

– Suomessa yli 600 000 henkilöä omistaa metsää, joten pienpuun saanti itse tehdystä harvennushakkuusta on monen mielestä mukava harrastus ja hyötykuntoilu, josta saa vielä rahallisen palkkionkin.

Päästökeskustelu pilaa omakotiunelmaa

Puunpolton päästöistä puhuminen saattaa olla herkkä paikka suomalaisille siksikin, koska suomalainen unelma on omakotitalo eli punainen tupa ja perunamaa. Omakotiunelman vahvistaa Taloustutkimuksen tutkimus (siirryt toiseen palveluun). Tunnelmallinen tulisija kuuluu eittämättä omakotielämään. Suomella on kaupungistumisessa lyhyt historia ja vahva kesämökkikulttuuri.

Maaseudun vapaa-ajan asunnon lisäksi puuta riittää usein kaupunkiasunnonkin tarpeisiin. Puunpoltto muuttuu ylilääkäri Raimo O. Salosen mukaan itselle, omalle perheelle ja naapurustolle haitalliseksi, jos polttoa on usein monissa tulisijoissa ja saunaa lämmitetään usein.

– Sitä helposti järkeenkäypää eroa ei haluta tunnustaa, että puunpolton ja siitä syntyvien terveydelle haitallisten savujen merkitys on maaseudulla täysin erilainen kuin tiiviisti rakennetuilla kaupunkien ja taajamien pientaloalueilla.

Mies istuu lauteilla löylykauha kädessään.
Puusauna miellyttää suomalaista eniten. Sähkökiukaidenkin mainonnassa saatetaan korostaa, että kiuas antaa "savusaunamaiset löylyt".Toni Pitkänen / Yle

Lähelle taloa tulevat omat ja lähinaapurin savut tuottavat heikkotuulisissa oloissa monikymmenkertaiset pienhiukkasten pitoisuudet keskimääräiseen vuosipitoisuuteen verrattuna.

– Maaseudulla sen sijaan pitkä etäisyys naapuriin sallii pienhiukkaspäästön laimentumisen eikä savuvana aina edes mene muuta asutusta kohti.

THL:n tekemissä altistumistutkimuksissa pientaloalueilla on havaittu, että noin neljännes polttoperäisten pienhiukkasten ja syöpävaarallisten PAH-yhdisteiden ulkopitoisuudesta siirtyy lähitalojen sisäilmaan ja poistuu sieltä vasta tuntien kuluessa, jos lähinaapurustossa ei ole enää silloin puunpolttoa.

– Suurin lisäys puulämmittäjän ja muiden perheenjäsenten kokonaisaltistumiseen näyttäisi monissa taloissa tulevan omasta puulämmityksestä. Asuintiloihin tulee ulkoa sisään tunkeutuvien polttoperäisten hiukkasten lisäksi savutupsahduksia joka kerta, kun tulisijan tai saunankiukaan luukku avataan eli sytytysvaiheessa ja puita lisättäessä, huomauttaa Salonen.

Näitä tutkimuksia ei ole kuitenkaan vielä tehty systemaattisesti suuremmassa määrässä eri-ikäisiä ja erilaisella ilmanvaihdolla varustettuja omakotitaloja.

Mikseivät minun klapini ole ympäristöystävällisiä?

Tavallista kaupungissa puuta polttavaa omakotiasukasta voi hämmentää, kun bioenergia on usein otsikoissa ilmastonmuutoksen torjuntakeinona.

– Silloin jää usein mainitsematta, että bioenergia on tehokkainta isoissa yksiköissä toteutettuna ja liikenteen biopolttoaineiden käytön lisäyksessä. Bioenergia on kuitenkin heikkotehoista pienpolttolaitteissa toteutetussa omakotitalojen lämmityksessä ja puhumattakaan suuria päästöjä tuottavassa saunan lämmityksessä, toteaa ylilääkäri Raimo O. Salonen.

Harvennushakkuusta saadun pienpuun polttaminen ei suinkaan tapahdu hiilineutraalisti.

– Klapien poltto on aina epätäydellistä palamista, jossa syntyy terveydelle haitallisten päästöjen lisäksi ilmastoa suoraan tai epäsuoraan lämmittäviä aineita. Näitä ovat musta hiili eli noki, metaani sekä haihtuvat orgaaniset kaasut, jotka lisäävät alailmakehän otsonin muodostusta.

Salosen mielestä tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla pitäisi käyttää vain uudet EU-määräykset täyttäviä, vähän päästöjä tuottavia varaavia tulisijoja.

– Niitäkin pitäisi olla lisä- ja varalämmittimenä vain yksi tai kaksi talon koon mukaan. Puukiukaiden päästöt pitäisi saada pienentymään murto-osaan ennen kuin niiden käytön jatkamista voi pitää hyväksyttävänä kaupunkiympäristöissä.

"Älä polta roskia kiukaassa" kuin punainen vaate

Paljon pienhiukkaspäästöjä tuottava puusauna on vahva osa suomalaista kulttuuria. Kun puhutaan saunasta ja pienhiukkaspäästöistä, nousee monella suomalaisella verenpaine, arvioi saunatutkija Laura Seesmeri. On ehkä kajottu johonkin pyhään.

– Suomalaiset mieltävät erityisesti puulämmitteisen saunan siksi oikeaksi saunaksi. Puunpoltto koetaan luonnolliseksi, vaikka siihen liittyisikin tutkitusti terveys- ja ympäristöhaittoja.

Seesmeri on huomannut, että sauna on suomalaisille aika vakava asia. Sen hän huomasi tutkiessaan väitöskirjaansa varten kiuasvalmistajien mainoksia useammalta vuosikymmeneltä.

– Saunaan ei liitetä huumoria markkinoinnissa. Tulisija tai kiuas on osa kulttuuriperintöämme eli jotain herkkää, henkilökohtaista ja tunteisiin käyvää. Ehkä siksi siihen ei saisi kajota hiukkaspäästöistä muistuttamalla.

Laura Seesmeri
Filosofian tohtori ja Turun ylipiston projektitutkija Laura Seesmeri.Päivi Meritähti / Yle

Roskien polttaminen saunan kiukaassa oli yksi asia, mistä kerrottiin Ylen maanantaisessa jutussa. Se vaikutti olevan lukijapalautteen perusteella erityisen herkkä ja kenties nolottavakin asia. Saunatutkija ei kuitenkaan usko, että roskia poltettaisiin mitenkään suuria määriä kiukaassa.

– Ehkä sytyttämisessä käytetään roskiakin, mutta kyllä väitöskirjaan keräämieni tietojen mukaan suomalaiset arvostavat eniten sytyttämisessä aitoa tuohta.

THL:n ylilääkäri Raimo O. Salonen on tottunut kiivaaseen kansalaiskeskusteluun jo useammassa yhteydessä. Eniten hänelle tulvi kritiikkiä silloin, kun hän totesi kynttilöiden polttamisen pilaavan sisäilmaa. Esimerkiksi Iltalehti kirjoitti, kuinka kynttilät ovat terveydelle vaarallisia ja aiheuttavat lapsille infektioita (siirryt toiseen palveluun).

– Ehdotin, että kynttilöitä poltettaisiin vaikka parvekkeella ja sisällä käytettäisiin led-kynttilöitä. Mutta ei tästä tykätty yhtään, paljastaa Salonen.

Lue lisää:

Vain pönttö polttaa maitotölkkejä kiukaassa – uudet mittaustulokset omakotitalojen hiukkaspäästöistä ovat hälyttäviä

Tutkimus: Ilmansaasteilla ja kätkytkuolemalla voi olla yhteys

Tutkimus: Kodin ilmansaasteet sikiöaikana vaikuttavat koululaisen itsehillintään

Puukiukaiden päästöt kuriin – tulisijojen aiheuttamat pienhiukkaspäästöt pakkasiltoina voivat olla korkeammat kuin pahimpaan ruuhka-aikaan Helsingin keskustassa

Suomi on Pohjoismaiden suurin nokipölyn päästäjä – yksittäinenkin ihminen voi vaikuttaa

Saunan lämmittäminen oikein on ilmastoteko – tunne edes nämä viisi nyrkkisääntöä