Aivoverenkiertohäiriöstä kärsinyt hyötyisi kuntoutuksesta, mutta harva saa sitä tarpeeksi nopeasti

Vaativaan neurologiseen kuntoutukseen pääsy vaihtelee Suomessa alueellisesti.

Neurologinen kuntoutus
Kuvassa hoitaja pukee kuntoutujalle kävelyrobotin valjaita
Kävelykuntoutusrobotin avulla jalkojen kuntoutus voidaan aloittaa varhain, sillä robotti kannattelee kävelijää, joka voi keskittyä hiomaan liikeratoja.Heini Holopainen / Yle

Fysioterapeutti Johanna Hatela ja kuntohoitaja Riitta Hatela valmistelevat tuliterää kävelyrobottia toimintakuntoon keskussairaalassa Kokkolassa. Pian alkaa robottiavusteinen kävelyharjoittelu miehen kanssa, jonka toinen jalka ja käsi ovat kärsineet halvausoireista.

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalveluyhtymä Soite on vastikään satsannut reippaasti vaativaan neurologiseen kuntoutukseen.

Yhtymä hankki ala- ja yläraajojen kuntoutusrobotit 400 000 eurolla ja perusti keskussairaalaan keskitetyn osaston neurologialle ja kuntoutukselle. Potilaita kuntouttaa moniammatillinen tiimi.

Kaikkialla Suomessa tilanne ei ole yhtä hyvä.

Kuvassa mies harjoittelee kävelyä robottiavusteisesti
Kävelyrobotin avusteisuutta voidaan säätää. Omilla jaloillaan seisova tarvitsee vähemmän painokevennystä ja neliraajahalvaantunut taas enemmän.Heini Holopainen / Yle

Aivoliiton tilaaman tuoreimman tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) (Mika Koskinen, Aivoliitto ry:n julkaisusarjan raportti 11, 2015) mukaan Suomessa keskimäärin vain 15 prosenttia aivoverenkiertohäiriöistä kärsineistä pääsi moniammatilliseen neurologiseen kuntoutukseen pian sairastumisen jälkeen.

Keskimääräisyys ei kerro kaikkea tilanteesta. Kuntoutukseen pääsyssä on ollut isoa alueellista vaihtelua: vuonna 2013 esimerkiksi Etelä-Karjalan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä yli 25 prosenttia tarvitsevista pääsi nopeasti neurologiseen, moniammatilliseen kuntoutukseen. Samaan aikaan Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa vastaavaa kuntoutusta sai alle 10 prosenttia sairastuneista.

Kuvassa sairaalakyltti
Keskussairaalassa Kokkolassa uusi Neurologian ja vaativan kuntoutuksen osasto löytyy laboratoriotilojen läheltä.Heini Holopainen / Yle

Aivoliiton (siirryt toiseen palveluun) tilaaman tutkimuksen tehnyt Tampereen yliopistollisen sairaalan apulaisylilääkäri Mika Koskinen toteaa, että osassa sairaanhoitopiirejä on sittemmin tapahtunut parannusta, vaikka alueelliset erot ovat edelleen suuret.

Esimerkiksi Pirkanmaalla kuntoutustoimintaa keskitettiin maaliskuun alussa Hatanpään sairaalan kuntoutusosastolle. Samalla osaston kuntouttajaresursseja lisättiin. Vaasan sairaanhoitopiiri ja Helsingin yliopistollinen sairaala tekivät vastaavanlaisia uudistuksia vuosi sitten.

Vaasan ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiireissä neurologiset kuntoutusosastot ovat toimineet täydellä teholla jo useita vuosia.

Nopeasti kuntoutukseen

Tutkimusten mukaan (Salter 2006, Lohse 2014) aivoverenkiertohäiriöstä toipuvan on hyvä saada kuntoutusta mahdollisimman pian sairastumisen jälkeen.

Verenkiertohäiriö (siirryt toiseen palveluun) aivoissa tuo monesti halvausoireita sekä puhe- tai hahmottamisvaikeuksia. Lisäksi ihminen ei välttämättä tiedosta kaikkia oireitaan tai ymmärrä, että kaikki arkiset taidot eivät olekaan tallella. Siksi tarvitaan yksilöllistä kuntoutusta. Joku hyötyy puheterapiasta, toinen taas ei tarvitse sitä ollenkaan.

Keski-Pohjanmaalla tavoiteltiin nopeaa pääsyä kuntoutukseen yhdistämällä kuntoutus ja neurologia, kertoo ylilääkäri ja palvelualuejohtaja Katja Tuliniemi.

–Tavoitteena on, ettei kenenkään tarvitse odottaa kuntoutuspaikkaa, vaan potilas pääsee suoraan jatkamaan kuntoutusta samalla osastolla toimenpiteen jälkeen.

Kuvassa kuntoutujan jalkoja kiinnitetään kuntoutusrobottiin
Lokomat-robotti liikuttaa kuntoutujan jalkoja liikkuvalla matolla.Heini Holopainen / Yle

Alkuvaiheessa potilas saattaa tarvita myös lääkärinhoitoa, ja sitä päivystävässä sairaalassa on tarjolla. Osastolla on käytössään eri alojen ammattilaisia, kuten puhe-, fysio- ja toimintaterapeutteja, neuropsykologiaan erikoistuva psykologi ja tarvittaessa sosiaalityöntekijä sekä seksuaali- tai uroterapeutti.

Robotti tuo etukenoa

Kokkolassa fysioterapeutti ja kuntohoitaja ovat juuri nostaneet potilaan pois pyörätuolista ja pystyyn. Hänet kiinnitetään kävelyrobotti Lokomatin valjaisiin.

Säätöjen jälkeen matto alkaa pyöriä ja potilas lähtee kävelemään. Kävely vaikuttaa vaivattomalta, eikä kuntoutettavakaan valita. Itse asiassa vauhtia pitää pian lisätä, sillä treeni sujuu erittäin hyvin.

Fysioterapeutti Johanna Hatela on tyytyväinen, että terapeutin työkalupakissa on perinteisten menetelmien lisäksi nyt myös robottiavusteinen kuntoutus. Sillä on etunsa.

– Kävelykuntoutus voidaan aloittaa robotilla varhaisessa vaiheessa, jopa jo silloin, kun kuntoutettava pystyy vasta istumaan pyörätuolissa puolisen tuntia. Kävelymatkaa ja toistoja tulee robotilla enemmän kuin perinteisessä kuntoutuksessa. Painokevennys auttaa siinä, että kävelijä voi keskittyä kunnolla liikkeiden symmetriaan.

Kuvassa harjoitellaan käden liikkeitä toimintaterapiassa
Pulikoiden sijoittelu tauluun treenaa motoriikkaa.Heini Holopainen / Yle

Edistynyt kuntoutettava voi halutessaan pelata samalla tietokonepeliä. Pelissä ei käytetä konsolin ohjainta tai hiirtä, vaan näytöllä tapahtuu edistymistä sitä mukaa, kun askellus sujuu tavoitteiden mukaisesti. Mehiläinen nappaa kolikon, jos esimerkiksi kuntoutettavan askelkorkeus tai -pituus vastaa haluttua. Kolikoita keräillessä puolituntinen terapiassa kuluu nopeasti.

Hatela iloitsee siitä, että robotilla voi treenata jopa neliraajahalvaantunut potilas.

– Täysin selkäydinvammainen potilas saadaan hyvin aikaisessa vaiheessa pystyyn ja robotilla harjoittelemaan. Hänelle saadaan runsaasti toistomääriä ja oikeita liikeratoja. Toisaalta taas robottia säätämällä myös itsenäisempi liikkuja voi harjoitella. Hänelle on sitten käytössä valjaat ja kävelymatto, eikä niinkään enää painokevennystä.

Riittääkö satsaus?

Apulaisylilääkäri Mika Koskinen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta on tyytyväinen, että sairaanhoitopiireissä on ryhdytty perustamaan vaativan neurologisen kuntoutuksen osastoja. Pelkkä toimintojen keskittäminen ei kuitenkaan välttämättä riitä. Työntekijämitoitus voi olla riittämätön tarpeeseen nähden.

– Akuuttikuntoutuksen yksikössä pitäisi olla yksi fysioterapeutti jokaista kuutta kuntoutujaa kohden. Yhtä puheterapeuttia kohti kuntoutujia saisi olla vain kymmenen, jotta kuntoutuksen tehokkuus voidaan turvata.

Kokkolassakin on jo huomattu, että kaikkeen kuntoutustarpeeseen eivät uuden parikymmentäpaikkaisen osaston voimat riitä. Vuosittain aivoverenkiertohäiriöistä kärsii alueella kolmisensataa ihmistä.

Apulaisosastonhoitaja Maritta Österberg neurologian ja vaativan kuntoutuksen osastolta sanoo, että alkuvaiheen jälkeistä kuntoutusta ostetaan jatkossa myös muualta kuten aikaisemminkin. Kuntoutukseen lähdetään lähikuntiin Kannukseen ja Pietarsaareen sekä kauemmas Ouluun.

Kuvassa nainen kuntoutettavana yläraajan kuntoutusrobotissa
Yläraajan kuntoutusrobotti Diego ottaa kuntoutujan käden painon kannettavakseen, jolloin potilas jaksaa hioa liikeratoja kauemmin.Heini Holopainen / Yle

Robotti kantaa taakan

Kun kuntoutus robotin kanssa on ohi, kuntoutuja jatkaa pienen levon jälkeen perinteisempää terapiaa. Hän tekee jumppamatolla kahden terapeutin kanssa ylä- sekä alaraajoja venyttäviä ja voimistavia liikkeitä, sillä myös toisen käden toiminta on kärsinyt halvauksesta.

Kuntoutujan ylävartalon liikkeitä voi treenata myös Diegolla, yläraajan kuntoutusrobotilla. Suurena apuna on painokevennys. Halvaantunut käsi on painava ja sen kannatteleminen vie potilaalta voimia, kertoo toimintaterapeutti Tiina Mikkola.

– Robotilla voidaan hieman aikaisemmin alkaa harjoittelemaan käden käyttöä. Jos potilas ei vielä itse pysty nostamaan kättä painovoimaa vastaan, Diego hoitaa kannattelun ja kuntoutuja keskittyy liikkeisiin.

Fysioterapeutti Johanna Hatela toteaa, että kuntoutuminen on yksilöllistä. Toipumiselle ei voi asettaa aikarajaa. Aivoverenkiertohäiriön jälkeen ensimmäinen vuosi on otollisinta aikaa kuntoutumiselle. Kuntoutusta jatketaan niin kauan kun potilas edistyy.

Kuvassa potilas harjoittelee syömistä robottiavusteisesti
Halvauksen jälkeen lusikan käyttökin voi olla hukassa.Heini Holopainen / Yle

Haluttaessa kuntoutusrobotilla voi pelata esimerkiksi ampumapeliä, jossa käden oikea liikerata tuottaa osuman maalitauluun. Robotin kanssa voi toisaalta harjoitella vaikka syömistä tai pyykin viikkausta.

– Aivoverenkiertohäiriössä aivoissa sijaitseva liikekeskus on häiriintynyt. Kuntoutuksella haetaan liikemalleja ja opetellaan uudestaan niitä meille terveille niin tuttuja liikkeitä. Tähtäin on siellä kotona pärjäämisessä.

Ylilääkäri Katja Tuliniemi Kokkolasta toteaa, että aina aivoverenkiertohäiriön saanut ihminen ei tarvitse kuntoutusta. Mutta jos sitä tarvitaan, kuntoutuksen tarve vaihtelee suuresti.

– Siinä vaaditaan kovaa työtä ja sitoutumista itse kuntoutujalta ja omaisilta. Aivot ovat kuitenkin plastiset, ja niissä on voimavaroja kuntoutua.

Joskus harjoitus ei auta tarpeeksi, eikä raajan toiminta palaudu ennalleen. Silloin kuntoutuksessa opetellaan pärjäämään vaikkapa yksikätisenä. Esimerkiksi ruuanlaittoa varten on olemassa apuvälineitä.

Terveydenhuollossa on yritetty opastaa kansalaisia huomaamaan aivoverenkiertohäiriön oireet (siirryt toiseen palveluun) ajoissa, sillä nopea hoitoonpääsy rajaa vaurioita ja sitä kautta vähentää tarvetta kuntoutukselle. Oireita ovat esimerkiksi voimattomuus ja tuntopuutokset raajoissa, roikkuva suupieli sekä epäselvä puhe.

Kuvassa keittiövälineitä, joilla ykiskätinen voi valmistaa itse ruokaa
Joskus kuntoutuksessa joudutaan treenaamaan, kuinka ruoka valmistuu yhdellä kädellä, jos kuntoutus ei tuota tulosta. Yksikätinen tarvitsee esimerkiksi tietynlaisen veitsen ja kiinnittimen, jolla kulho pysyy pöydällä.Heini Holopainen / Yle