Arvostettu kirurgi tekee 450 leikkausta vuodessa: "Aina pitää potilaalle kertoa, mitä on edessä"

Kirugi Eija Saimanen leikkaa keskussairaalassa keuhkoja, sydäntä ja verisuonia. Valtavasta leikkausmäärästä huolimatta hän ei tunne uupumusta.

kirurgia
Eija Saimanen
Eija Saimanen on thorax- ja verisuonikirurgina Etelä-Karjalan keskussairaalassa Lappeenrannassa. Mikko Savolainen / Yle

Kirurgi Eija Saimanen on tänä aamuna herännyt aamulla kello 5.10. Itse asiassa hän herää tähän aikaan joka ikinen aamu, viikon jokaisena päivänä. Ainostaan yksi syy saa hänet heräämään johonkin muuhun aikaan. Sekin johtuu siitä, että hän on kirurgi.

Suomen kuvalehti on (siirryt toiseen palveluun) jo vuosien ajan selvittänyt, mikä on Suomen arvostetuin ammatti. Se on tutkimuksesta toiseen kirurgi.

Eija Saimanen valmistui lääkäriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1987 ja erikoistui kirurgiksi. Tohtoriksi hän väitteli vuonna 2001, jolloin hän siirtyi Etelä-Karjalan keskussairaalaan Lappeenrantaan.

– Taitavan sydän-, thorax- ja verisuonikirurgin lähtö Lappeenrantaan oli menetys Helsingille, mutta voitto Etelä-Karjalalle, ovat kollegat Saimasesta todenneet.

Nyt Eija Saimanen on Etelä-Karjalan keskussairaalan osastonylilääkäri, jonka erikoisala on thorax- ja verisuonikirurgia.

– Thorax tarkoittaa rintakehän sisäelimiä, kuten keuhko- ja sydänkirurgiaa.

Eija Saimanen
"Ei minulla kädet vapise. En ainakaan ole itse huomannut", sanoo kirurgi Eija Saimanen. Mikko Savolainen / Yle

Verisuonikirurgia on äärettömän tarkkaa käsityötä. Työvälineinä ovat sakset sekä neuloja ja lankaa.

– Paljon ommellaan saumaa hiuksenohuella langalla. Silmieni edessä ovat suurentavat luupit, että yläpäätänsä näen sen langan.

Tunne potilaasi

Eija Saimanen tekee noin 450 leikkausta vuodessa. Leikkauksia hän tekee kolmena päivänä viikossa, yhtenä päivänä viikossa hän pitää poliklinikkaa eli vastaanottoa sairaalassa.

– Lisäksi yhden päivän pyrin olemaan mukana verisuonten varjoainekuvauksissa ja suonensisäisissä toimenpiteissä.

Ennen leikkausta Eija Saimanen haluaa mahdollisimman huolella tutustua potilaaseen ja hän haluaa myös tavata potilaan. Potilaan pitää saada tietää, mitä hänelle tapahtuu.

– Pitää kertoa leikkauksen hyödyistä ja riskeistä ja kertoa, miksi leikkaus on tarpeellista tehdä. Kerron potilaalle, mitä on edessä ja miten leikkauksesta kuntoudutaan, kertoo Saimanen.

Tosin täysin toisenlainen on tilanne silloin, kun kesken päivystyksen sairaalaan saapuu esimerkiksi autokolarissa pahoin loukkaantunut ihminen.

– Siihen ei tietenkään voi valmistua. Nopeasti perehdytään tilanteeseen ja tehdään leikkaus vanhalla rutiinilla.

Kokemusta Eija Saimaselle onkin kertynyt, sillä hän on tehnyt ensimmäisen leikkauksen jo vuonna 1988. Hän muistaa sen oikein hyvin. Kyseessä oli lonkkamurtumaleikkaus.

– Kai se meni ihan hyvin. Olihan siinä silloin kokeneempia lääkäreitä katsomassa, että kaikki onnistuu. Muistaakseni siinä ei ollut mitään suurempia ongelmia.

Kokemuksensa ansiosta kirurgi Eija Saimasesta on tullut kysytty asiantuntija. Muutaman viikon vuodesta hän on Helsingissä Meilahden sairaalassa vierailevana kirurgina neuvomassa nuorempia kollegoita ja myös oppimassa itse uutta.

Vaikka lääkärit tekevät kaikkensa pelastaakseen potilaan, ei se aina onnistu.

– Me yritetään aina viimeiseen asti leikata ja hoitaa. Leikkaussalissa anestesialääkärin täytyy kertoa, että potilas on kuollut. Me ei muuten uskota, kertoo Eija Saimanen.

Eija Saimanen
Neulat, langat ja sakset ovat Eija Saimasen työkalut.Mikko Savolainen / Yle

Tuntien leikkauksia

Useat leikkaukset ovat kokeneelle kirurgille rutiinileikkauksia. Leikkaussalissa kaikki tietävät, mitä pitää tehdä, joten työn lomassa ehtii myös keskustella työkavereiden kanssa tavallisista arkisista asioista. Juttelu on Saimasen mukaan tärkeää, koska se auttaa kaikkia jaksamaan pitkän leikkauksen ajan.

– Se keskustelu ei tietenkään tarkoita, että olisi keskitytty johonkin työn ulkopuolisiin asioihin, vaan kyllä ihan satasella keskitytään siihen potilaaseen. Keskustelu luo rentouttavaa tunnetta, ja siinä tulee sellainen hyvä meininki työhön, kertoo Eija Saimanen.

Saimanen korostaa ympärillään olevia ammattilaisia, jotka tietävät joka tilanteessa, mitä pitää tehdä.

– Sitten kun tulee se täydellistä keskittymistä vaativa tilanne, niin se arkipäiväinen keskustelu välittömästi keskeytyy.

Eija Saimanen kertoo, että osa kirurgeista haluaa musiikin soivan leikkaussalissa. Lempiartisti voi luoda työhön hyvän tunnelman, minkä avulla jaksaa paremmin joskus useita tuntejakin kestävän leikkauksen ajan.

Saimanen ei itse aktiivisesti toivo musiikkia, mutta jos joku sitä haluaa, ei Saimasella mitään sitä vastaankaan ole.

– Aika usein minun salissa ei haluta että musiikki soi. Siellä on jo aika paljon letkujen ja imulaitteiden ääntä. Jos siinä vielä musiikki soi, tulee niin kova häly, ettei sitten välttämättä kuulla, mitä kirurgi tai anestesialääkäri sanoo.

Aikataulutettu elämä

Kirurgin arjen lisäksi Eija Saimasen päivää hallitsevat koirat. Hänellä on kolme novascotiannoutajaa. Siksi aamu alkaa aina varhain koirien kanssa metsälenkillä.

Töiden jälkeen Saimanen hakee kotoaan koirat ja rientää niiden mukana koirahallille harjoittelemaan tottelevaisuuskoulutusta ja jäljestystä. Siinä välissä hän ehtii myös pikaisesti nähdä aviomiestä.

Koirien harjoituttaminen on Saimasen mukaan hyvin tavoitteellista ja hän nauttii, kun koirat oppivat uutta. Silloin ne ovat myös hyvässä iskussa, kun tosipaikka tulee.

– Harvoinhan niitä ihmisten etsintätehtäviä tulee, mutta onhan se aina vakava paikka, kun kadonnutta ihmistä lähdetään metsästä etsimään, kertoo Saimanen.

Eija Saimanen
Suomen kirurgiyhdistys myönsi tammikuussa Eija Saimaselle Vuoden kirurgi -tunnustuksen. Mikko Savolainen / Yle

Työssä olleessaan Eija Saimanen pyrkii saamaan yhden päivän aikana mahdollisimman paljon aikaiseksi. Päivät ovat hyvin aikataulutettuja.

– Se on itsellekin vähän sellainen aivoleikki, että mitä kaikkea ehtii tehdä ja ängettyä mahdollisimman paljon asioita lyhyeen aikaan, naurahtaa Saimanen.

Eija Saimanenkin myöntää, että joskus hetkellisesti uuvahtaa. Päivystystyön takia saattaa tulla pitkiä työrupeamia. Niiden jälkeen hän nukkuu väsymyksen pois.

– Mutta ei minulle sellaista uupumusta ole tullut, mistä nykyään paljon puhutaan. Työni on niin innostavaa, ettei uupumusta ole tullut.

Suomen kirurgiyhdistys nimesi tammikuussa 2019 Eija Saimasen vuoden kirurgiksi.

Eija Saimanen tunnetaan Lappeenrannassa uupumattomana ja taitavana kliinikkona ja kouluttajana. Eija Saimasen rautainen ammattitaito ja mutkaton asenne verisuoni- ja thoraxkirurgiaan on innostanut useampia nuoria kollegoja hakeutumaan erikoisalalle. Kirurgina hän on aina ollut aikaansa edellä.

Suomen kirurgiyhdistyksen perustelut Eija Saimasen valinnasta Vuoden kirurgiksi

– Totta kai tämä on tosi hienoa, kun saa kollegoiden arvostuksen. Erityisen hienoa on, että nainenkin lopulta saa tällaisen tunnustuksen, sanoo Eija Saimanen.

Mutta se aikainen aamuherätys. Se on joka aamu, paitsi silloin kun työ on jo kutsunut. Yöllä tapahtunut vakava kolari aiheuttaa puhelimen pirisemisen ja Eija Saimanen lähtee autollaan kohti Etelä-Karjalan keskussairaalaa. Kun kello osoittaa normaalia herätysaikaa 5.10, ei Eija Saimanen herää, vaan on jo muiden sairaanhoidon ammattilaisten kanssa ollut pelastamassa ihmishenkeä leikkaussalin valojen alla.

– Sitten arjen aikataulu pettää, mutta sitten se pettää. Koiratkin varmaan nauttivat, kun saavat nukkua pitempään, naurahtaa Eija Saimanen.