Jännitätkö yo-kirjoituksia tai pääsykokeita? Näillä asiantuntijan vinkeillä kovakin jännittäjä voi kääntää tilanteen voimavarakseen

Lähiviikkoina ja -kuukausina moni nuori joutuu tiukan paikan eteen, kun hän osallistuu ylioppilaskokeisiin tai vaikkapa jatkokoulutuksen pääsykokeisiin.

terveys
Sähköiset ylioppilas kirjoitukset
Kuninkaantien lukiossa Espoossa kokeiltiin sähköisiä ylioppilaskirjoituksia viime keväänä.Markus Heikkilä / Yle

Kun jännittämiseen varautuu ennalta, voi siitä oppia jopa nauttimaan.

Ilman jonkinlaista jännittämistä ei voi päästä huippusuorituksiin, sanoo nuorten kokemaa stressiä tutkinut professori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta. Kysyimme häneltä jännittämisestä ja sen kääntämisestä voimavaraksi.

1) Jännittäminen heikentää koesuoritusta, vai heikentääkö?

Ei heikennä, vaan oikeastaan päinvastoin. Optimaalisiin suorituksiin pääsee, kun on sopivasti jännittynyt. Todella voimakas jännittäminen tietysti blokkaa onnistumisen, mutta jännittämistä ei pidä pelätä. Olemme tunnistaneet optimaalisen oppimisen hetkiä. Näihin liittyy pieni jännitys ja sopivat haasteet suhteessa omiin kykyihin sekä kiinnostus. Sopiva jännittäminen lisää optimaalisen oppimisen hetkiä.

2) Nukkuminen kärsii jännittämisen takia, mikä sekin heikentää koesuoritusta, vai heikentääkö?

Kyllä. Uni on todella tärkeää. Tulokset heikentyvät, jos uni häiriintyy. Eli unta kannattaa kunnioittaa.

3) Kuinka kääntää jännittäminen voimavaraksi? Onko se kääntyäkseen?

Nimenomaan. Pitää ymmärtää, että jännittäminen on hieno viesti. "Nyt on jotain itselle tosi tärkeää menossa ja koko kroppa – ei vaan mieli – on täysillä mukana auttamassa kohti huippusuorituksia.."

4) Kuinka moni jännittää? Onko jännittäminen suomalainen ominaisuus. Ehkä peräti kansantauti, joka liittyy huonoon itsetuntoon?

Jännittäminen on todella yleistä. Meidän tutkimusten mukaan lukiolaisista lähes puolet jännittää. Suomessa se on tyypillistä, mutta kyllä muissakin maissa jännitetään.

5) Millaiset asiat altistavat jännitykselle? Voiko tällaisiin asioihin hakea helpotusta?

Jännittämistä voi lisätä jos vertailee omia suorituksia muiden suoritukseen. Puhutaan suoritusorientaatiosta. Silloin nuorelle on usein tosi tärkeää menestyä, mutta erityisesti menestyä paremmin kuin muut. Kannattaa keskittyä oppimiseen, ei suoriutumiseen. Kun keskittyy oppimiseen, eikä muiden vertailuun, pääsee parempiin tuloksiin.

6) Yhdysvalloissa on havaittu, että vähävaraisista perheistä tulevat jännittävät enemmän omaa pärjäämistään ja ovat siksi alisuorittajia. Onko Suomesta tällaisia havaintoja?

Suomessakin on löydetty niin sanottu suoriutumiskuilu. Muun muassa omissa tutkimuksissamme vertasimme todella isoilla aineistoilla vanhempien sosioekonomisen taustan vaikutusta nuorten menestymiseen. Valitettavasti meillä näyttää olevan repeytymässä tosi iso kuilu, ja se on todella suuri haaste ja uhka yhteiskunnallamme.

7) Onko olemassa harjoituksia, joilla jännitystä voi purkaa? Jossain neuvottiin listaamaan paperille jännityksensä syitä. Toimisiko tällainen?

Jännittymistä voi purkaa eri tavoin. Eri ihmisille löytyy usein erilaiset konstit. Yksi tärkeä on liikunta. Syitä voi myös kirjoittaa ylös, mutta silloin helposti käy niin, että alkaa oikein märehtimään jännittymisessä. Se voikin sitten sitten vaan lisätä jännittymistä.

Kannattaa myös miettiä, kenen kanssa aikaansa viettää ja missä lukee. Olemme havainneet että esimerkiksi suoritusorientoituneet tytöt usein kerääntyvät yhteen ja märehtivät yhdessä ja kiihdyttävät toistensa jännitystä entisestään. Kannattaa havainnoida tällaiset tekijät ja välttää niitä.

Olemme myös tunnistaneet niin sanottuja orkidea-oppilaita. He ovat herkkiä ja helposti jännittävät. Hyvässä ympäristössä he kukoistavat ja heikossa kuihtuvat.

8) Auttaako siedätys? Se, että ajaa itseään tilanteisiin, jotka jännittävät?

Kyllä voi aina vähän lisätä, että menee haastavimpiin tilanteisiin. Kuten mainitsin, jännittäminen vaihtelee paljon eri tilanteissa ja yli puolet jännittämisen varianssista – vaihtelusta – selittyy tilanteella, ei luonteenpiirteellä.

Katariina Salmela-Aro
Kasvatustieteen professori Katariina Salmela-AroThomas Hagström / Yle

9) Miten valmistautua koetilanteisiin, joissa tietää jännittävänsä?

Kannattaa myös varautua vastoinkäymisiin. Miettiä jo valmiiksi, mitä tekee jos alkaa jännittää ja hankkii erilaisia uusia toimintatapoja niin, että ei mene lukkoon kun kohtaa jännittäviä tilanteita. Useinhan ensimmäisenä tulee pakoreaktio, mutta kun varautuu ennalta, voi oppia jopa nauttimaan jännittämisestä. Ilman jonkinlaista jännittämistä ei voi päästä huippusuorituksiin.

10) Kannattaako jännitämistään edes pohtia? Lisääkö se jännittämistä? Tai jos tietää jännittävänsä, kannattaako tätä juttua edes lukea?

Nimenomaan kannattaa. Kun ymmärtää, että siihen voi paljon itse vaikuttaa, se ei ole mikään asia jota tulee pelätä. Jännittäminen on niin yleistä, ettei kukaan todellakaan ole asian kanssa yksin! Jännittäminen myös muuttuu ja vähenee iän myötä.

11) Missä tilanteissa kannattaa pohtia lääkitystä?

Jos jatkuvasti kaikki aika pyörii jännityksessä, iltaisin siitä ei pääse, se on heti ensimmäisenä aamulla ja alkaa tulla voimakasta välttämiskäyttäytymistä. Tosin silloinkin itse suosittelisin mieluummin, että kääntyy esimerkiksi koulupsykologin puoleen kuin turvautuu lääkkeeseen.