Vaasa onnistui korvaamaan fossiiliset polttoaineet uusiutuvilla – murheenkryyninä yhä yksi kivihiililaitos

Vaasassa tehtiin energia-alan täyskäännös vuosikymmenen alkupuolella. Kivihiilen käytön vähentämisessä on onnistuttu niin, että sen osuus on enää muutamia prosentteja.

kivihiili
Vaskiluodon voimalaitos Vaasassa tuottaa kaukolämpöä ja sähköä kivihiilestä ja biokaasusta.
Vaskiluodon voimalaitos Vaasassa tuottaa kaukolämpöä ja sähköä kivihiilestä ja biokaasusta. Jarkko Heikkinen / Yle

Vaskiluodon voimalaitos Vaasassa on yksi harvoista jäljellä olevista kivihiilen polttolaitoksista Suomessa. Vielä viime vuosikymmenellä se tuprutti pelkästään kivihiiltä ja öljyä.

Tänä päivänä tilanne on toinen. Vuonna 2012 vaasalaiset rakensivat Vaskiluodon voimalaitokseen maailman suurimman kaasuttimen, jolla voi polttaa metsäperäisiä polttoaineita; käytännössä puuta ja haketta, joskus mukana on turvettakin. Laitos tuottaa nyt sähköä ja lämpöä polttamalla kivihiiltä ja biopolttoaineita yhdessä.

Vaasassa on onnistuttu tekemään täyskäännös kivihiiliriippuvuudesta kohti puhtaampia energianlähteitä. Kivihiilen osuus kaukolämmön tuotannosta on enää 5%.

Mutta on siihen tarvittu paljon muutakin kuin yksi iso biokaasutin.

Miten tämä tehtiin?

Toimeen tartuttiin hyvissä ajoin heti 2000-luvun alussa. Sen jälkeen on tapahtunut paljon.

– Täällä haisteltiin aikaisia varoitusmerkkejä ja lähdettiin liikkeelle. Siinä on ydinvoimaprojektia, vesivoimaa, on rakennettu neljä teollisen mittakaavan tuulipuistoa, luettelee energiantuottaja EPV Energiantoimitusjohtaja Rami Vuola.

Yksi ratkaiseva teko on ollut Westenergyn jätteenpolttolaitoksen rakentaminen Mustasaareen. Se on pohjalaisten kunnallisten jäteyhtiöiden projekti. Vaasan sähkö käyttää laitoksen höyryt kaukolämmön ja sähkön tuotantoon.

Tällä hetkellä vaasalaisten talot lämpiävät suurimmilta osin juuri jätteillä ja biopolttoaineilla. Niiden lisäksi mukana on vielä hiukan kivihiiltä, turvetta ja öljyäkin.

Vaskiluodon voimalaitoksen valvomo.
Vaskiluodon voimalaitoksen valvomo. Jarkko Heikkinen / Yle

EPV kehuu tuottavansa sähkön jo pääosin (76%) päästöttömillä tavoilla. Vuolan mukaan edessä on kuitenkin vielä "24 prosentin haaste", mikä tarkoittaa sekä Seinäjoen että Vaskiluodon voimalaitoksia. Toinen polttaa turvetta ja toinen kivihiiltä.

Tekemistä siis vielä riittää, sillä EPV:n tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035.

Viimeiset prosentit

Seinäjoen ja Vaskiluodon voimalaitoksilla on vielä elinikää jäljellä. Se tekee päätösten tekemisen hankalaksi. Jos niitä ajetaan alas etuajassa, se tulee kalliiksi. Jos halutaan muuttaa ne polttamaan jotain muuta, se vaatii investointeja, eivätkä parhaat tekniikat ole välttämättä vielä valmiina.

Jos ennenaikaisesti luovuttaisiin, se myös maksaa

Stefan Damlin, Vaasan Sähkö

Vaskiluodossa palaa tälläkin hetkellä kivihiilen lisäksi biopolttoaineet. Miksei sitä siis voi muuttaa biokaasulaitokseksi?

– Tällä hetkellä tekniikka on sellainen, että kivihiiltä ja biopolttoaineita pitää polttaa yhdessä eli jos luovutaan kivihiilestä, pitää luopua myös biokaasusta. Lisäksi kattila on niin suuri, että raaka-aine ei mitenkään riittäisi siihen, sanoo Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Stefan Damlin.

Nyt mietitään ratkaisuja, miten voimalaitos muutetaan tulevaisuuden tarpeisiin.

– Ollaan luomassa valmiuksia siihen, että voidaan nopeastikin reagoida. Mutta nyt katsotaan vaihtoehtoja ja tukimahdollisuuksia. Jos ennenaikaisesti luovuttaisiin, se myös maksaa.

Raha(kin) ratkaisee

Suomella on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja syksyllä hallitus esitti, että kivihiilen käytöstä luovutaan vappuna 2029. Luvattu on myös tukea nopeille luopujille. Viime viikolla Työ- ja elinkeinoministeriö avasi energiateknologian demohankkeisiin investointitukien haun tälle vuodelle. Jaossa on rahaa 40 miljoonaa euroa.

Tukea on tarkoitus hakea Vaasassakin.

– Se on raha ja ympäristö, jotka ratkaisee, sanoo Damlin.

Laitoksen tulevaisuudesta on neuvoteltu viime aikoina. Vielä ei ole ihan selvää, mille tielle lähdetään. Tarkoitus on kuitenkin jatkaa kaukolämmön ja sähkön tuotantoa edelleen lähivuosina.

– Yksi vaihtoehto on, että Vaskiluodon voimalaitos voisi toimia varavoimalaitoksena, sanoo Damlin.

Viime aikoina käytöstä poistetuille voimalaitoksille ei ole aina löydetty jatkokäyttöä.

Vaskiluodon voimalaitoksen vanhalta puolelta löytyy jännittäviä laitteita.
Vaskiluodon voimalaitoksen vanhalta puolelta löytyy jännittäviä laitteita. Elina Niemistö / Yle

Tulevaisuuden tuotanto?

Vaikka puhutaan vihreästä sähköstä tai päästöttömästä tuotannosta, ihan ongelmatonta tapaa ei tunnu olevan. Lisäksi on haisteltava, mitkä teknologiat ovat niitä, joihin kannattaa satsata.

– Tuulivoima me onnistuttiin näkemään ja lähdettiin sille tielle aikaisin. Se, että valitaan oikeita teknologioita, on suurin yksittäinen asia, sanoo Vuola.

Varastoinnin merkitys kasvaa

Rami Vuola, EPV Energia Oy

Hyvänä pohjana Vuola näkee alueet, joilla EPV jo nyt toimii eli ydin-, vesi- ja tuulivoima. Mutta muutakin tarvitaan.

– Tarvitaan päälle uutta, kuten aurinkovoimaa, akkuja, varastointia. Tehokysymys pitää ratkaista eli pitää olla varavoimaa. Kaikessa tässä yhteistä on, että varastoinnin merkitys kasvaa. Se tulee nousemaan keskiöön energiajärjestelmien muuttamisessa kokonaan uusiutuvilla toimiviksi, listaa Vuola.

Mennäänkö metsään?

Kotimaisella biomassalla on onnistuttu korvaamaan osin hiilivoimaloiden jättämä vaje. Metsien – kuten myös soiden – käytöstä kuitenkin kiistellään. Pitäisikö ne jättää hiilinieluiksi vai tehostaa korjuuta?

Pelkästään metsistä saataviin polttoaineisiin ei voi nojata. Ensimmäinen kysymys on polttamisen päästöt ylipäänsä ja toinen on raaka-aineen saatavuus.

– Jos kaikki siirtyvät samaan, niin kyllä meillä on edessä iso taistelu, minne raaka-aineet ohjautuvat ja paljonko niitä saa ylipäänsä käyttää, murehtii Vuola.

Turvetta saattaa lähivuosina odottaa sama kohtalo kuin kivihiiltäkin. Vuola pitäisi turpeen mukana sen huoltovarmuuden takia.

– Turpeen käyttö sähkön tekemiseen varmasti loppuu. Mutta voiko se olla varapolttoaine kaukolämpöjärjestelmissä, jolloin turvataan kaukolämmön saanti ääriolosuhteissa. Sitä yhteiskunnan kannattaa pohtia, painottaa Vuola.

Kaikkia kortteja ei kuitenkaan Vuolan mielestä ole vielä pöydässä. Uudet tekniikat kehittyvät kovaa vauhtia ja uusia kilpailukykyisiä ratkaisuja odotetaan markkinoille.

Kuvassa käsitellään paperipuuta Pietarsaaressa.
YLE/Keski-Pohjanmaa