Mikä oli Putinin viesti? Ketkä saivat lupauksia? Kirjeenvaihtaja Marjo Näkin vastaukset yleisön kysymyksiin

Mikä nousi keskiöön kun presidentti Putin puhui? Nousiko venäläisten arki aiheeksi? Kirjeenvaihtaja Marjo Näkki vastasi yleisön kysymyksiin.

Vladimir Putin
Ulkomaantoimittaja Marjo Näkki.
Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Marjo NäkkiDerrick Frilund / Yle

Venäjän presidentti Vladimir Putin puhui keskiviikkona maan parlamentille. Puheen keskeiset kohdat voit lukea Ylen seuranta-artikkelista tästä.

Myöhemmin Ylen verkossa ja kanavilla arvioidaan Putinin linjauksia.

Tässä Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Marjo Näkin vastaukset yleisön kysymyksiin.

Kysymysten esittäminen on nyt päättynyt ja kommentointi suljettu, kuten ennalta ilmoitettiin.

Kiitoksia kysymyksistä ja kommenteista!

Kysymyksiä ja vastauksia on ryhmitelty kello 1550

Ongelmana omaisuuden suoja

1. kysymys: – Miten puheessa nousi esille Venäjän talouden tila ja Putinin näkemys talouden kehitykseen? Venäjän talous on varsin riippuvainen öljystä ja kaasusta. Kommentoiko Putin, miten tätä riippuvuutta ollaan vähentämässä?

Marjo Näkki vastaa: – Putin sanoi puheessaan, että Venäjän talouden odotetaan kasvavan yli 3 prosenttia vuoteen 2021 mennessä.

– Investointien tulisi kasvaa 6-7 prosenttia ensi vuoteen mennessä. Putin on jo pitkään puhunut teknologisten uudistusten ja IT-sektorin tukemisen puolesta Venäjällä. Tänään hän sanoi, että teknologia-alan kasvuyrityksille tulisi saada paremmat olosuhteen.

–Venäjällä ongelma on omaisuuden suoja, jonka Putin otti niin ikään esille. Hän sanoi, ettei laillisten yritysten tulisi pelätä saavansa syytteitä toiminnastaan.

– Puheesta kuvastui Putinin näkemys, että yritystoimintaa voisi tukea valtion kassasta ilman, että maan talouden tasapaino siitä heikkenisi

2. kysymys: – Esittikö hän näkemyksiä talouspakotteista ja vastapakotteista?

Marjo Näkki vastaa: – Pakotteet eivät varsinaisesti nousseet esille, mutta Putinin hallinnon kanta on se, että Venäjän talouden uudelleenjärjestely on ollut menestys.

Raha virtaa ulkomaille

3. kysymys: – Ottiko Putin esille länsimaisten yritysten investoinnit Venäjälle? Ne eivät liene kasvussa kun kokemukset tähän asti ovat olleet monelle iso pettymys.

Marjo Näkki vastaa: – Talouden ongelma ei ole ulkomaisten investointien vähyys, vaan kotimaisten eli venäläisten omien investointien vähyys. Venäläinen raha virtaa ulkomaille, mikä osaltaan heikentää luottamusta maan talouteen ja investointi-ilmapiiriin. Tänään Putin puhui 6-7 prosentin kasvusta investointeihin.

Suomea ei mainittu

4. kysymys: – Tuliko puheessa esille mitään vihjettä siitä kuinka Suomi voisi lisätä vientiä ja saada enemmän venäläisiä matkailijoita Suomeen? Mainittiinko esimerkiksi Karjalan tasavallan verovapaata yritysaluetta?

Marjo Näkki vastaa: – Suomea ei mainittu.

– Ehkä Putin yritti vakuutella potentiaalisia investoijia korostamalla Venäjän vakautta ja pyrkimyksiä parantaa alueellista tasavertaisuutta maan sisällä.

5. kysymys: – Nousiko Kiinan merkitys Venäjän talous- ja muille suhteille esiin?

Marjo Näkki vastaa: – Kiina kyllä mainittiin, mutta Putinin puheen ulkopoliittinen osuus keskittyi Yhdysvaltoihin ja INF-sopimukseen.

Lapsiperheille lupauksia

6. – Miten Putin saattoi puhua perheiden tukemisesta, kun hänen suoranaisesta kehotuksestaan duuma on säätänyt lain, jonka mukaan se, että mies hakkaa vaimoaan ja lapsiaan ei ole enää rangaistava teko?

Marjo Näkki vastaa: – Venäjällä on tosiaan paljon tehtävää lähisuhdeväkivallan saralla.

– Tänään Putin otti kantaa vahvasti lapsiperheiden tukemiseen, koska Venäjän väestökehitys on ollut jo vuosia miinusmerkkistä. Viime vuonna syntyvyys heikkeni viisi prosenttiyksikköä edellisvuoteen verrattuna.

– Venäjän ongelma on se, että täällä ei ole riittävästi ihmisiä, vaikka äkkiseltään 146 miljoonaa kuulostaakin paljolta.

”Enemmän lapsia, vähemmän veroja”

7. kysymys: – Puhuiko Putin nuorista, syntyvyydestä ja mahdollisuudesta normaaliin perhe-elämään? Tuskin nuoria venäläisiä kiinnostavat asejärjestelmät tai vastakkain asettelun ilmapiiri?

Marjo Näkki vastaa: – Valtaosa Putinin tämän vuoden linjapuheesta keskittyi nimenomaan lapsiperheiden tukemiseen. Putin sanoi heti puheen alkupuolella ”enemmän lapsia, vähemmän veroja”. Putin esitteli laajasti verohelpotusten lisäksi lapsilisien parantamista ja perhearvojen tärkeyttä.

– Venäjän suurin sisäinen ongelma on sen väestökehitys. Putinin mukaan väestökehitys voitaisiin saada myönteiseksi jo 2023-24.

8. kysymys: – Viittasiko Putin Venäjän väestökehityksestä puhuessaan syntyvyyden ohella maahanmuuttoon keinona parantaa tilannetta?

Marjo Näkki vastaa: – Ei. Putinin puheen paino oli nimenomaan venäläisten lapsiperheiden tukemisessa ja sitä kautta syntyvyyden lisäämisessä.

Rautatieyhteys Krimille

9. kysymys: – Miten Ukraina ja Krim nousivat puheessa esille?

Marjo Näkki vastaa: – Putin mainitsi, että juna-yhteys Krimille valmistuu tänä vuonna. Kyse on Kertšinsillan yhteyteen rakennettavasta rautatieyhteydestä.

10. kysymys: – Ottiko Putin kantaa millään tavalla Arktisen neuvoston toimintaan tai pohjoisen luonnon suojeluun?

Marjo Näkki vastaa: – Putin mainitsi arktiset alueet strategisesti tärkeänä alueena ja ne vilahtivat myös puheen siinä osuudessa, jossa Putin puhui ympäristönsuojelun tärkeydestä.

"Ei-ystävällismielinen Yhdysvallat"

11. kysymys: – Ottiko Putin esille asevarustelun? Entä INF-sopimuksen purkamisen?

Marjo Näkki vastaa: – Putin syyttää lyhyen ja keskipitkän matkan ydinohjukset kieltävän INF-sopimuksen rapauttamisesta Yhdysvaltoja, joka taas syyttää siitä Venäjää.

– Putin kuvasi, että Yhdysvallat on harjoittanut Venäjää kohtaan politiikkaa, jota ei voi kutsua ystävällismieliseksi.

– Oikeastaan koko puheen ulkopoliittinen sättimisosuus koskikin ainoastaan Yhdysvaltoja. Putin varoitti Yhdysvaltoja tuomasta Eurooppaan ohjuksiaan, sillä niitä voidaan käyttää myös Venäjää vastaan. Putin uhkasi, että Venäjä vastaa tällaiseen vaaraan.

Aseteollisuus aserajoituksia tärkeämpää

12. kysymys: – Esittikö Putin mitään Eurooppaa koskevia asesäätelysaloitteita korvaamaan INF-sopimusta?

Marjo Näkki vastaa: – Ei, Putinin ja Venäjän intresseissä ei ole luoda uusia asejärjestelmiä rajoittavia sopimuksia, jotka voisivat estää Venäjän aseteollisuuden kehittämistä. Venäjä on toiseksi suurin perinteisten aseiden viejä maailmassa heti Yhdysvaltain jälkeen ja se kehittää kovaa vauhtia esimerkiksi hypersonisia ohjusjärjestelmiä.

– Esimerkiksi Kiina pääsee kehittämään omia asejärjestelmiään ilman, että sen toimintaa mikään kansainvälinen sopimus liiemmälti estäisi. Kyse on siis venäläisestä näkökulmasta melko pragmaattisesta kasvavan aseteollisuuden ja sen vientimahdollisuuksien kehittämisestä.

13. kysymys: –Otettiinko puheessa mitenkään kantaa Yhdysvaltojen lisääntyneeseen ja laajentuneeseen harjoittelutoimintaan Euroopassa, vai oliko esillä vain ydinpelote?

Marjo Näkki vastaa: – Natoa ei mainittu eikä niinkään sotaharjoitustoimintaa. Putin varoitti vastatoimista, jos Yhdysvallat tuo ohjuksia Eurooppaan.

Kuka putiniksi Putinin jälkeen?

14. kysymys: – Tuliko puheessa esille Putinin poliittisen uran jatkosuunnitelma?

Marjo Näkki vastaa: – Ei.

–Täällä Venäjällä käsitys on se, että Putin istuu nykyisen kautensa loppuun ja sen aikana valmistelee seuraajaansa tulevaan. Kuka seuraaja on, sitä ei kukaan tiedä. Putinin täytyy pohtia myös oman uransa tulevaisuus.

– On väläytelty sitä, että Putinista voisi tulla Venäjän ja Valko-Venäjän tiukentuvan valtioliiton johtaja, mutta tästä ei taida Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukašenka olla kovinkaan hullaantunut. Toinen idea olisi luoda Putinia varten jonkinlainen ”maan isä” –instituutio, mutta tästäkään ei ole nyt tuoretta analyysiä.

15. kysymys: – Mainitsiko Putin millään tavalla maan opposiotiota, kuten oppositiojohtaja Aleksei Navalnyita?

Marjo Näkki vastaa: – Ei. Putin ei ole tainnut koskaan mainita Navalnyita nimeltä. Näin hän ei anna miehelle lainkaan poliittista painoarvoa.