Kenian maaseudulla punotaan suomalaisia design-koreja: "Vanhoja käsityötaitoja kannattaa käyttää hyväksi"

Minna Impiön ja Mari Martikaisen suunnitteluyritys työllistää Keniassa jo noin 650 naista. 

Kenia
Vaaleahiuksinen, siniseen pukeutunut nainen punoo koria
Mari Martikaiselle näytetään, miten koria punotaan. Taustalla Minna Impiö.Liselott Lindström / Yle

MACHAKOS Valtavan mangopuun varjossa istuu kolmisenkymmentä naista, joiden kädet käyvät nopeaan tahtiin.

Naiset kuuluvat suomalaisen Mifuko-yrityksen naisryhmään ja täällä, Machakosin alueella, parin tunnin matkan päässä pääkaupungista Nairobista syntyy perinteisiä kenialaisia kiando-koreja – mutta suomalaiseen makuun.

Suunnitteluyritys Mifukon perustivat kymmenisen vuotta sitten taidekorkeakoulussa tavanneet ystävykset Mari Martikainen ja Minna Impiö.

Keniassa tuolloin asunut Impiö näki, että maassa on paljon käsityöosaamista ja erilaisia kierrätysmateriaaleja, mutta muotoiluosaamista ei oikein ollut.

koreja tawan markkinoilla
Tawan markkinoilla huomaa, miten yleistä korien punominen alueella on. Perineteisesti värikkäät korit punotaan muun muassa kierrätysmuovista.Liselott Lindström / Yle

– Keksittiin sitten tämä Mifukon ydinajatus, että yhdistetään suomalainen muotoilu kenialaiseen käsityöosaamiseen, ja etsitään sen kautta uusia markkinoita, Impiö sanoo.

Mikon kautta koreja on tullut myyntiin 30 maahan.

Investointeja Afrikkaan tarvitaan

Suomen kauppa Kenian kanssa oli viime vuonna vaatimatonta, arvoltaan vain noin 38 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa hallitus suuntasi Afrikkaan historian toiseksi suurimmalla kauppadelegaatiollaan, jotta kauppaa alueelle saataisiin lisää.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi silloin Ylelle, että yksi syy Suomen Afrikka-innostukseen on väestönkasvu. Halutaan hillitä siirtolaisuutta Eurooppaan kehittämällä mahdollisuuksia Afrikassa.

Ja investointien tarve on suuri. Suomalaista osaamista esimerkiksi koulutuksessa, puhtaassa vedessä ja energiasektorilla voitaisiin hyödyntää laajasti.

Mutta myös suomalainen muotoilu voi poikia työpaikkoja Keniassa, osoittaa Mifuko. Reilun kaupan periaatteita noudattavalla yrityksellä on jo noin puolen miljoonan euron liikevaihto.

kiondo-kori
Kiondo-koreja on punottu Makuenin ja Machakoksen alueilla pitkään.Liselott Lindström / Yle

Korien punominen on kuin suomalaisten mummojen sukkien kutominen. Vanhemmassa sukupolvessa kaikki tällä alueella osaavat taidon, mutta nuoremmilta taito oli unohtumassa, koska markkinaa koreille ei enää oikein ollut.

Nyt Mifuko työllistää jo noin 650 naista, ja yritys on laajentamassa muualle Keniaan missä on käsityöosaamista. Myös muut Afrikan maat ovat tähtäimessä.

– Jokainen ryhmä on ikään kuin yritys. Ryhmän jäsenet voivat tehdä investointipäätöksiä. Jos he keksivät perustaa kanalan tai ostaa muovituoleja ja vuokrata niitä eteenpäin, niin se tuo lisätuloa ja se on askel eteenpäin, sanoo Impiö.

Kenia kaupungistuu vauhdilla ja moni lähtee kaupunkeihin työn perässä.

– Päätimme panostaa nimenomaan maaseutuun ja naisiin, jotta heidän ei tarvitse muuttaa kaupunkiin. Uskon, että tällä on pitkäjänteisiä vaikutteita monelle naiselle, on jopa tullut paluumuuttoa kaupungista, Martikainen sanoo.

naiset punovat koreja mangopuun alla
Maaseudun naiset elävät usein köyhyydessä ja kädestä suuhun. Oikealla Minna Impiö ja vasemmalla Mari Martikainen.Liselott Lindström / Yle

Nostaa naisia köyhyydestä

Suurin osa naisista punoo koreja pienviljelyn ohella. Se tuo heille lisää rahaa, ja tarjoaa mahdollisuuden päästä pois kädestä-suuhun kierteestä. Tilauksen tullessa naiset saavat puolet palkasta ennakkoon ja puolet sitten, kun tilaus on valmis.

Seitsemän lapsen äidille Felisterille tärkeintä on ollut se, ettei hän enää ole riippuvainen miehestään. Nyt hänellä on myös varaa ostaa saippuaa ja kunnon vaatteet sekä itselleen että lapsilleen.

– Näkisitpä lapseni, he ovat niin tyylikkäitä nykyään! Emme ole köyhiä kuten ennen, hän sanoo.

Felister punoo koreja
Seitsemän lapsen äiti Felister kertoo, ettei enää ole riippuvainen miehestään, sillä hänellä on omaa rahaa.Liselott Lindström / Yle

Välillä kenialaiset naiset ihmettelevät suomalaismuotoilun yksinkertaisuutta.

– Kuka ihmeessä haluaisi tällaisen mustan korin kotiinsa, he kysyivät. Toimme muun muassa sisustuslehtiä tänne ja näytimme, että Suomessa on tällaisia koteja ja tällainen tyyli, Martikainen sanoo.

Impiö ja Martikainen käyvät pari kertaa vuodessa Keniassa, muun muassa auttamassa ryhmien johtajia laadunvalvonnassa ja tapaamassa käsityöläisiä.

– Tämä ei ole mikään ulkopuolelta tullut hetkellinen apu vaan rakennuspalikka heidän omaan elämäänsä ja olemme tekemässä sitä yhdessä, Martikainen sanoo.

Lue myös:

Suomalaisyritys loi Itä-Afrikan suurimman ura-alustan, jotta afrikkalaiset pääsisivät töihin – "Sijoittakaa Afrikkaan nyt"

Kun internet suljettiin Afrikan tärkeimmästä startup-kaupungista, yrittäjät perustivat nettipakolaisleirin kaupungin rajalle

EU yrittää luoda työpaikkoja Egyptiin, jotta muuttoliike vähenisi: "Koko Afrikan ongelma on se, että työpaikat pitää saada tänne"