Kainuussa kärsitään pitenevästä rospuuttoajasta ja metsät imevät talvella aiempaa enemmän auringonvaloa

Lumen sulamiskauden aikaistuminen ja auringonvalon heikompi heijastuminen edistävät ilmaston lämpenemistä.

Kajaani
Valtatie viisi Sonkajärven ja Kajaanin rajalla
Keväistä rospuuttoa riittää Itä- ja Pohjois-Suomessa entistä pidempään.Keijo Salokangas / Yle

Lumien sulaminen on aikaistunut Kainuussa noin kuusi päivää viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sulamisaika päättyy edelleen samoihin aikoihin, eli rospuuttoaika kestää Kainuussa lähes viikon pidempään kuin aiemmin.

Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen ympäristökeskus SYKE tutkivat lumen sulamiskauden alun ja lopun sekä pituuden muutosta Suomessa vuosina 1982–2014.

Kainuun lisäksi lumen sulamisaika on aikaistunut Etelä-Lapissa ja Pohjois-Karjalassa viidestä kuuteen päivää kymmenessä vuodessa.

Tutkimuksessa selvitettiin myös sitä miten auringon säteily heijastuu maanpinnalta takaisin avaruuteen. Tätä mitataan satelliittien avulla, sekä sääasemilta löytyvillä pyranometreillä, jotka mittaavat suoraa ja maasta heijastuvaa auringonvaloa.

– Puhdas lumihanki heijastaa noin 80 prosenttia auringonvalosta ja havumetsä, jossa on luminen maa noin 20 prosenttia. Kasvava puu vähentää heijastavuutta, mutta tietyn pisteen jälkeen tilanne ei enää muutu, kertoo erikoistutkija Terhikki Manninen.

Kokonaisheijastavuus on talvella pienentynyt kahdesta kolmeen prosenttia kymmenessä vuodessa Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa. Muutos johtuu siitä, että metsän runkotilavuus on alueella kasvanut.

– Lukella on mietitty, että annettaisiinko isojen puiden kasvaa isommaksi. Kasvavat puut sitovat hiiltä, mutta toisaalta paljas hanki heijastaa enemmän valoa. Nämä ovat hirveän monimutkaisia juttuja, Manninen kertoo.

Etelä-Suomessa sulamisajat vaihtelevat jo niin paljon, ettei selkeitä trendejä pysty enää muodostamaan. Lisäksi sulaminen alkoi viimeisinä vuosina ennen kuin kokonaisheijastavuuden arvoja saatiin mitattua.