Pikkukuntien lääkäripulaa helpotetaan teknologian avulla – potilas voi olla 100 kilometrin päässä lääkäristä

Etälääkäri
Hoitaja tutkii lapsen korvaa kameran avulla.
Kalle Purhonen / Yle

Seitsemänvuotias Enni Kämppi on tullut äitinsä Terhin kanssa Pertunmaan terveyskeskukseen hakemaan apua päänsärkyyn. Vastaanotolla ei ole valkotakkista lääkäriä vastassa, vaan sinipaitainen terveydenhoitaja, joka ottaa yhteyden lääkäriin tietokoneen välityksellä.

Fyysisesti lääkäri Hans Gärdström on Mikkelin keskussairaalassa, 70 kilometrin päässä Pertunmaalta.

– Meidän perheellä on hyviä kokemuksia etälääkäristä. Korvatulehdusta ja silmätulehdusta on hoidettu etänä, kahden lapsen äiti Terhi Kämppi kertoo.

Vajaan 2 000 tuhannen asukkaan Pertunmaa on kärsinyt lääkäripulasta (siirryt toiseen palveluun) (Länsi-Savo) jo pitkään. Terveysasemalla lääkäri on ollut tavattavissa kerran viikossa. Koska lääkäreitä on ollut vaikea saada, on viimeisen vuoden ajan lääkäripulaa helpotettu tietotekniikan avulla.

– Etälääkäri pystyy tietokoneen kautta kuuntelemaan muun muassa potilaan keuhko-ja sydänääniä, tutkimaan korvat ja silmät sekä ihomuutokset, Etelä-Savon sosiaali-ja terveyspalveluiden ylilääkäri Hans Gärdström kertoo.

Silmätulehdukseen lääkkeet etänä

Pertunmaalla lääkärin vastaanotolle pääsee tietokoneen välityksellä parina päivänä viikossa. Suinkaan kaikki vaivat eivät etänä hoidu, vaan sairaanhoitaja tekee arvion potilaista ennen vastaanottoa.

– Etälääkärin hoidettavaksi sopivat sellaiset vaivat, jotka selviävät kuuntelemalla ja katselemalla. Etänä on hoidettu muun muassa nuhakuumeita ja silmä- ja korvatulehduksia, etälääkärin töitä tekevä ylilääkäri Hans Gärdström kertoo.

Potilas tapaa lääkärin tietokoneen välityksellä.
Lääkäri ja potilas näkevät ja kuulevat toisensa hyvin tietokoneen kautta. Kalle Purhonen / Yle

Sairaanhoitaja on potilaan kaverina vastaanoton aikana. Terveydenhoitaja Johanna Puikkoselle etäyhteyksien luominen on jo arkea. Hän on henkilö, joka käytännössä liikuttelee tutkimusvälineitä, kun lääkäri katsoo kuvaa omalta monitoriltaan.

– Tietokoneeseen liitetyllä stetoskoopilla kuunnellaan sydän ja keuhkot, otoskoopilla voidaan tutkia korvat, silmät ja ihoa, Puikkonen kuvailee välineistöä.

Hans Gärdström on hyvin tyytyväinen käytössä olevaan tekniikkaan.

– Esimerkiksi otoskooppi suurentaa tosi paljon, eli näkymä on lääkärille parempi, kuin jos samaa asiaa katselisi pelkästään silmillä.

Pertunmaa ei suinkaan ole ainoa kunta Suomessa (siirryt toiseen palveluun) (Kaleva), joka painii lääkäripulan kanssa. Etelä-Savossa etälääkäripalvelu nähdään nimenomaan pikkukuntien tilanteen pelastajana. Matkaa lähimpään lääkäriin voi kertyä sata kilometriä suuntaansa.

– Tällä halutaan palvella kuntalaisia ja tämä on ollut hyvänä lisänä. Etälääkäri ei korvaa paikalla käyntiä, mutta niille päiville, kun lääkäriä ei paikalle saada, se tuo apua, Gärdström sanoo.

Sairaanhoitaja tutkii lasta kameralla.
Otoskooppi suurentaa kuvaa, jolloin lääkärin on helpompi tehdä diagnooseja tietokoneen ruudulta. Kalle Purhonen / Yle

Kämpin perhe on saanut ajan etälääkärin vastaanotolle aina tarvittaessa. Etänä tehdyn diagnoosin jälkeen lääkkeet on voinut noutaa e-reseptin avulla paikallisesta apteekista.

– Etenkin näille syrjäkylille, mitkä eivät ole niin lääkärivetoisia, näille tämä on hyvä palvelu, Terhi Kämppi sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriö vuonna 2016 tekemän linjauksen mukaan etälääkäripalvelut rinnastetaan perinteisiin vastaanottokäynteihin. Käytännön ohjeistuksesta vastaavan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran mukaan etälääkärien vastaanotot eivät vielä ole arkipäivää Suomessa, mutta yleistyvät vähitellen.

Iso osa etävastaanotoista perustuu vielä pelkkään keskusteluun potilaan ja lääkärin välillä tietokoneen välityksellä, mutta myös teknisten tutkimusvälineiden käyttö lisääntyy jatkuvasti.

Etälääkärillä potilas säästää aikaa

Hoitajana etälääkärin vastaanotolla toimiva Johanna Puikkonen peräänkuuluttaa laitevalmistajilta tekniikan kehittämistä entisestään.

– Teknisiä ongelmia on säännöllisesti edelleen. Esimerkiksi stetoskooppi temppuillee aika ajoin ja yhteysongelmiakin on lääkärin ja meidän välillä.

Yksi syy tekniikan tökkimiselle ovat sairaalamaailmassa käytössä olevat vahvat palomuurit, joiden tehtävänä on potilasturvallisuuden varmistaminen.

Joskus etälääkärin vastaanotto ei onnistu teknisten ongelmien vuoksi. Silloin potilasta ei laskuteta käynnistä. Etälääkärin vastaanottoaika on tekniikasta johtuen hieman normaalia pidempi. Säästöä potilaalle syntyy matka-ajassa.

– Jos toinen vaihtoehto on lähteä Mikkeliin päivystykseen, niin moni asiakas on tyytyväinen, jos asian saa hoidettua täällä Pertunmaalla etänä, Johanna Puikkonen kertoo.

Hans Gärdstöm
Ylilääkäri Hans Gärdstöm on tyytyväinen etälääkäritoimintaan. Kalle Purhonen / Yle

Etelä-Savon sosiaali-ja terveyspalveluiden ylilääkäri Hans Gärdström on itse ollut vuoden päivät myös etälääkärin hommissa. Hän on vakuuttunut palvelun tulleen jäädäkseen osaksi terveydenhuoltoa.

– Olen ihan innostunut tästä, koska se luo tietyn apukeinon tuottaa lääkäripalveluja. Totta kai tietyissä vaivoissa potilas edelleen tavataan fyysisesti, tutkitaan käsin ja katsotaan kokonaisuutta, mihin tämä etälaite ei ihan pysty.