Kuka tahansa ei enää pääse lähihoitajaksi – uudet soveltuvuuskokeet karsivat alalle sopimattomat heti alussa

Ilman karsintoja valituista jopa joka viidennen kiinnostus hiipui nopeasti

ammatillinen koulutus
lähihoitajaopiskelijat harjoittelevat kävelyharjoittelua, Perti Nieminen, Suvi Laajarinne, Kouvolan seudun ammattiopisto
Kuusankoskelaiset lähihoitajaopiskelijat Pertti Nieminen ja Suvi Laajarinne kävelytysharjoituksessa. Opintojensa loppuvaiheessa olevat opsikelijat kannattavat soveltuvuuskokeiden saamista lähihoitajaopiskelijoiden valintaan.Yle / Vesa Grekula

Lähihoitajiksi pyrkivät joutuvat tämän kevään yhteishaussa aiempaa tarkemmin perustelemaan, miksi he alalle haluavat.

Ammattiopistoissa otetaan käyttöön soveltuvuuskokeet, joilla mitataan muun muassa hakijan halua ja kykyä toimia hoitoalalla.

Kokeet otetaan käyttöön esimerkiksi kaikissa Kaakkois-Suomen ammattiopistoissa, joissa ollaan tyytyväisiä mahdollisuuteen karsia opiskelijoita jo ennen opiskelujen alkamista.

– On ilman muuta parempi, että saamme jo alkuvaiheessa selville ne opiskelijat jotka eivät todellakaan sovellu alalle, tiivistää soveltuvuuskokeiden merkityksen Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston Ekamin hyvinvointi- ja palvelualojen tiimipäällikkö Armi Raanti.

– Meidän pitää pystyä kaikissa tilanteissa varmistamaan potilas- ja asiakasturvallisuus. Silloin kun saadaan alalle soveltuvia ja motivoituneita hakijoita sekin asia on kunnossa, sanoo puolestaan koulutuspäällikkö Helena Kiuru Saimaan ammattiopistosta Lappeenrannasta.

Opiskelijat: "Kyllä!"

Myös opiskelijoiden keskuudessa soveltuuskokeet saavat kannatusta. Eikä vähiten viime aikojen suuren puheenaiheen eli vanhustenhoidon takia.

– Tilanteeseen on varmaan ollut omiaan vaikuttamaan sekin, että alalla on ollut epäpätevää jengiä töissä, arvelee lähihoitajaopintojensa loppuvaiheessa oleva Pertti Nieminen Kouvolan seudun ammattiopistosta.

– Jos tämä duuni ei kiinnosta, niin ei tänne kannata tulla, lisää aikuisopiskelijana kouluaan käyvä Nieminen painokkaasti.

Saman asian allekirjoittaa niin ikään opinnoissaan jo lähelle valmistumista edennyt Suvi Laajarinne.

– Me lähihoitajat saatamme olla monille iäkkäille ihmisille ainoa kontakti mitä heillä on. Soveltuvuuskokeet varmasti karsivat sellaisia, jotka eivät tälle alalle sovi.

lastenohjaajaopiskelija Neea Aapro
Lastenohjaajaksi opiskelevan Neea Aapron mielestä myös peruskoulun päättötotodistuksella pitäisi olla merkityksensä hoitoalan opiskelijavalinnassa soveltuvuuskokeen lisäksi.Yle / Kari Saastamoinen

Soveltuuskokeet ovat tulossa monelle muullekin alalle. Esimerkiksi Kouvolan seudun ammattiopistossa myös kasvatus- ja ohjausalalle, jossa perustutkinnon suorittamalla valmistutaan lastenohjaajaksi.

– Soveltuvuuskoe on hyvä juttu esimerkiksi siksi, että se voi antaa lisätietoa hakijalle alan vaatimuksista. Itse toivoisin kuitenkin, että myös peruskoulun päättötodistuksellakin olisi merkitystä, pohdiskelee ensimmäistä vuottaan lastenohjaajaksi opiskeleva luumäkeläinen Neea Aapro Kouvolan seudun ammattiopistosta.

Soveltuvuuskokeissa eroja

Opetusneuvos Anne Mårtensson opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen osastolta arvelee, etteivät kaikki koulutuksen järjestäjät vielä tämän kevään yhteishaussa ehdi ottaa soveltuustestejä käyttöön. Soveltuvuustestitkään eivät tule olemaan samanlaisia jokaisessa oppilaitoksessa.

Esimerkiksi Kouvolan seudun ammattiopistossa soveltuvuutta mitataan haastattelemalla hakijat. Saimaan ammattiopistossa Sampossa Lappeenrannassa testeihin kuuluu lisäksi kirjallisia tehtäviä.

Myös työelämästä on tullut viestiä, että meille on tullut opiskelijoita, jotka eivät sovellu alalle.

Taija Pakarinen

Myös Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Ekamissa lähihoitajiksi pyrkivät joutuvat kirjallisiin töihin. Niissä on omin sanoin osoitettava, että ymmärtää, mitä lähihoitajan työssä vaaditaan.

Myös matemaattisia taitoja pitää pystyä osoittamaan.

– Opiskelijat eivät selviydy lääkeannosteluun liittyvistä laskuista, elleivät he osaa peruslaskutoimituksia, sanoo Armi Raanti.

Kaakkois-Suomen ammattiopistoissa soveltuvuuskokeet järjestetään toukokuussa. Hakijalle koe on pisimmillään yhden päivän mittainen.

lähihoitajaopiskelijat Suvi Laajarinne ja Pertti Nieminen, Kouvolan seudun ammattiopisto
Seija Laajarinteen ja Pertti Niemisen mielestä lähihoitajan työ on jo opiskelujen perusteella rankkaa ja vaativaa.Yle / Vesa Grekula

Keskeytyksiä ja siirtoja toisille aloille

Koulutuksen järjestäjien mukaan muutamana viime vuonna oppilaitoksissa on törmätty vaikeuksiin jo opintojen alkuvaiheessa.

– Soveltumattomuus alalle näkyy jo ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana, sanoo Helena Kiuru.

Samanlaisia kokemuksia on myös Armi Raannilla ja Taija Pakarisella.

– Olemme joutuneet ohjaamaan opiskelijoita toiselle alalle tai siirtämään opiskeluvalmennukseen ikään kuin miettimään oikeaa alaa. Tällaisia opiskelijoita on ollut noin kymmenen siitä joukosta, joka on otettu sisään eli noin joka viides tai kuudes, kertoo Raanti.

– Myös työelämästä on saatu viestiä, että meille on tullut opiskelijoita, jotka eivät sovellu alalle. Työelämä on tärkeä yhteistyökumppani meille, sanoo Pakarinen.

tiimiesimies Taija Pakarinen , Kouvolan seudun ammatiopisto, lähihoitajaopiskelu
Tiimiesimies Taija Pakarinen Kouvolan seudun ammattiopistosta sanoo, että soveltuvuustestit lähihoitajien valintaan ovat tervetulleita.Yle / Kari Saastamoinen

Valtakunnallinen koe tulossa

Jatkossa ammattiopistojen lähihoitajaopiskelijoiden valinnassa käytettäneen yhtenäistä valtakunnallista soveltuvuuskoetta. Sen valmistelu on jo aloitettu opetus– ja kulttuuriministeriössä.

– Tämä vaatii vielä tuekseen tutkimustietoa, jotta saamme selville millainen koe mittaisi parhaiten sosiaali–ja terveysalalle soveltuvuutta. On mahdollista, että vuoden kuluttua keväällä uusi soveltuvuuskoe on yhteishaussa jo käytössä, arvioi opetusneuvos Anne Mårtensson.

Oppilaitokset voisivat lähihoitajien koulutuksessa painottaa eettisyyttä ja hoidon laatua.

Armi Raanti

Suunnitelma sopii myös koulutuksen järjestäjälle.

– Erittäin lämpöisesti otetaan valtakunnallinen testaus vastaan. Nythän Suomessa on aika villi maailma, kun kukin oppilaitos päättää itse minkälaisen soveltuuskokeen hakijoille tekee. Yhtenäinen malli olisi myös opiskelijan etu, kun hän tietäisi etukäteen mitä alalla ja opiskelulta vaaditaan riippumatta siitä missä opiskelee, kuvailee Taija Pakarinen.

Alan koulutuksella ja alalle sopivien opiskelijoiden valinnalla on merkitystä myös sille miten esimerkiksi vanhuksia hoidetaan.

– Oppilaitokset voisivat koulutuksessa painottaa eettisyyttä ja sitä mitä tarkoittaa hoidon laatu. Ehkä kentälle lisäkäsiäkin tarvitaan, mutta se ja raha eivät välttämättä ole ratkaisu, vaan se mitä kentällä hoitotyössä tehdään ja miten, miettii Armi Raanti.