Syrjitty

Nuoret vammaiset haluavat olla töissä niin kuin muutkin. Silti yli puolet 16–34-vuotiaista vammaisista on kokenut syrjintää työelämässä.

Kun Lappeenrannassa asuva Elina Kurvi, 22, oli ollut kaksi vuotta työtön, hän hakeutui työllistymistä edistävään kuntoutukseen. Siihen kuului kaksi työkokeilujaksoa.

Sain paikoista vastauksen, ettei oteta enempää harjoittelijoita. 

Elina Kurvi

Kurvi haki lopulta 70 työkokeilupaikkaan ennen kuin pääsi kahteen.

Päätin, etten luovuta. Ei vamma kerro osaamisesta mitään.

Elina Kurvi

Kurvilla on rusto-hiushypoplasia, joka on yksi lyhytkasvuisuutta aiheuttava diagnoosi. Lisäksi lyhytkasvuisuus aiheuttaa terveysongelmia, kuten anemiaa ja nivelrikkoa.

Kurvi on koulutukseltaan taloushallinnon merkonomi ja haki valmistumisen jälkeen opiskelemaan muun muassa sosionomiksi ja myynnin ammattitutkintoon.

Valintahaastattelussa opettaja kysyi, miten aion suoriutua työssäoppimisesta viitaten pituuteen.

Elina Kurvi

Kurvi otti yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun, joka pyysi kysymään kriteerejä valinnalle. Kurville vastattiin sähköpostitse, että valitsematta jättämiseen ei liittynyt haastattelu, vaan aikaisempi tutkinto.

Parikymppinen eläkeläinen

Työkokeilujen jälkeen Kurvi ei saanut töitä. Seurauksena oli työkyvyttömyyseläke viime vuonna.

Työelämässä ja koulutuksessa on edelleen ennakkoluuloja ja asenneongelma vammaisia kohtaan. 

Elina Kurvi

Yhdenvertaisuusvaltuutetun vuoden 2016 selvitys (siirryt toiseen palveluun) kertoo, että 16–24-vuotiaista 55 prosenttia ja 25–34-vuotiaista 64 prosenttia on kokenut syrjintää työelämässä.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Anni Valovirta kertoo, että heille tulee vuosittain pari sataa yhteydenottoa vammaisilta ihmisiltä. Määrä on lisääntynyt viime vuosina.

Vammaisiin kohdistuu syrjintää, jos tarvitsee erilaista tukea työelämässä. On syrjintää jättää henkilö palkkaamatta mukautustarpeen vuoksi.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Anni Valovirta

Ennakkoluuloja kohdistuu jo siinä vaiheessa, kun käydään läpi hakemuksia. Jos ei pääse haastatteluun asti. 

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Anni Valovirta

Kohdellaan ihmisiä yksilöinä ja heidän tarpeista lähtien. Nähdään ihminen siinä ja hänen potentiaali.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Anni Valovirta

Kiusaaminen varjosti kouluaikana

Elina Kurvin itsetunto on nykyään vahva. Näin ei ole aina ollut.

Kurvi muistaa jo alakoulussa, kuinka häntä ei otettu mukaan leikkeihin ja häntä heiteltiin kuminpalasilla. Juoruttiin käytävillä. Kurvi sai opettajilta erityiskohtelua ja se ärsytti muita.

Minulla oli oma vessa, niin luokan tytöt närkästyivät. He tiirikoivat oven auki. Se loppui, kun sanoin rehtorille. 

Elina Kurvi

Vasta ammattikoulussa hän sai kavereita ja lohtua toi rakkaus rock-musiikkiin.

Uskalsin pukeutua eri tavalla kuin muut. Rupesin käymään keikoilla.

Elina Kurvi

Kurvi on 98 senttimetriä pitkä. Kaksi kuukautta sitten hän muutti omaan asuntoon, joka on tehty esteettömäksi. Kurvi kävelee kotonaan, mutta kulkee muuten pyörätuolilla ja sähkömopolla. Kurvilla käy kotona viikoittain avustaja.

Moni tunnistaa Kurvin Lappeenrannassa. Häntä ei enää nimitellä, mutta tuijotteluun nainen on tottunut.

Kaupassa tullaan kysymään, tarvitsenko apua, mutta osaan kyllä itse pyytää sitä.

Elina Kurvi

Kerran yksi mies kysyi, olenko kääpiö. Miehiltä tulee kivoja ja välillä ei niin kivoja kommentteja somessa.

Elina Kurvi

Kurvi toimii nyt kokemusasiantuntijana ja vapaaehtoisena Lyhytkasvuiset ry:llä. Hän puhui kehopositiivisuudesta Body Posi -messuilla ja toimii kehoaktivistina.

Kaikki kehot ovat kauniita. Hyväksyn itseni sellaisena kuin olen.

Elina Kurvi

Tekijät

Teksti

Tanja Kröger

Kuvat

Sasha Silvala

Videoiden editointi

Jani Ilola

Julkaistu 6.3.