Ilmastonmuutos muuttaa Euroopan suhdetta ydinvoimaan, ja se kelpaa venäläisjätti Rosatomille

Hyödymme pingispelistä Suomen säteilyturvakeskuksen kanssa muualla maailmassa, sanoo yhtiön varapääjohtaja Ylelle.

ilmastonmuutos
Rosatomin ensimmäinen varapääjohtaja Kirill Komarov.
Rosatomin ensimmäisen varapääjohtaja Kirill Komarovin mukaan Pyhäjoen ydinvoimaprojekti on yhtiön ainoa puhtaasti kaupallinen projekti.Timo Sipola/ Yle

– Jos maailma on vakavissaan vähentämässä hiilidioksidipäästöjä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, me emme pysty siihen ilman ydinvoimaa. Monet ympäristöasioita painottavat ihmiset ymmärtävät, että ilman ydinvoimaa Pariisin ilmastokokouksen tavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista, sanoo Rosatomin ensimmäinen varapääjohtaja Kirill Komarov.

Kaikesta välittyy että Euroopan unionin kääntymässä oleva suhtautuminen ydinvoimaan, sopii maailman ydinvoimarakennusmarkkinoita hallitsevalle venäläisyhtiölle hyvin.

Rosatomilla on pantu merkille, että ydinvoimakeskustelun luonne on Suomessakin muuttumassa (siirryt toiseen palveluun). (Suomen Kuvalehti)

Ydinvoimakonserni Rosatom on kovassa nosteessa myös Venäjällä.

Viimeisimmäksi Venäjän presidentti Vladimir Putin vahvisti sen asemaa vahvistamalla lain, joka valtuuttaa Venäjän valtion omistaman Rosatomin valvomaan koillisväylää, kirjoittaa Barents Observer (siirryt toiseen palveluun) -lehti.

Rosatom vastaa nyt väylän hallinnosta, arktisten alueiden laivaliikenteestä ja satamista. Aikaisemmin Venäjän liikenneministeriö oli vastuussa reitistä.

Suomessa Rosatom tunnetaan ennen kaikkea Fennovoiman Pyhäjoen ydinvoimalan toimittajana, rahoittajana ja osaomistajana.

Rosatom on jättimäinen valtionyhtiö

Pietarilaissyntyinen Rosatomin ensimmäinen varapääjohtaja istuu hymyillen ja vapautuneen oloisesti vastailemassa kysymyksiin. Haastattelutilanteesta ei mitenkään välity, että sitä on järjestetty puoli vuotta.

Rosatom on raskasliikkeinen yhtiö.

Se on Venäjän valtion omistama suuryhtymä, jonka toimialaan kuuluu ydinenergia-ala, ydin- ja säteilyturvallisuus, ydinjäänmurtajat, ydinaseet sekä alaa koskeva perustutkimus ja soveltava tutkimus sekä tuotekehitys. Rosatomin edeltäjiä ovat Neuvostoliiton ydinteollisuusministeriö ja Venäjän federaation atomienergiaministeriö.

Se on maailman kahdeksasta ydinvoimaloita toimittavasta yhtiöstä merkittävin. Sen markkinaosuus uusien ydinvoimaloiden rakentamisesta on noin kaksi kolmasosaa.

Vuonna 2013 Rosatom allekirjoitti suomalaisen Fennovoiman kanssa sopimuksen Pyhäjoen ydinvoimalan toimittamisesta. Sopimuksen mukaan Hanhikiven ydinvoimalan piti valmistua vuonna 2024, mutta Rosatomin ja Fennovoiman toimittama ydinvoimalan dokumentaatio Suomen säteilyturvakeskukselle on takkuillut alusta saakka. Vuodenvaihteessa Fennovoima ilmoitti, että Pyhäjoen voimala myöhästyy neljällä vuodella suunnitellusta

Fukushiman jälkeen ydinvoimaa alettiin rakentaa lisää

Japanin Fukushimassa vuonna 2011 tsunamin aiheuttaman vakavan ydinonnettomuuden seurauksena maailman suhtautuminen ydinvoimaan muuttui vähän samalla tavoin kuin Tsernobylin ydinturman jälkeen Neuvostoliiton aikaan vuonna neljännesvuosisata aiemmin.

Monet ajattelivat, että ydinvoiman tarina on ohi ja Saksa päätti luopua ydinvoimasta.

– Ei ole suuri yllätys, että he käyttävät nyt paljon hiilivoimaa, sanoo Komarov.

Saksa ei ole tilastojen mukaan onnistunut tavoitteissaan vähentää hiilidioksidipäästöjään, vaikka maassa on vielä paljon toimivia ydinreaktoreita.

Ilman ydinvoimaa ilmastotavoitteiden toteuttaminen ei ole mahdollista

Kirill Komarov, varapääjohtaja, Rosatom

Talouselämä kertoi viime vuoden lopulla, että Saksan ja Ranskan sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjen vertailun tulos on tyly Saksalle. (siirryt toiseen palveluun)

Venäjällä uusiin ydinvoimaloihin on rakennettava jäähdytystornit. Tällaisia ei ole Suomeen tulossa, vaan jäähdytys tapahtuu merivedellä.
Venäjällä uusiin ydinvoimaloihin on rakennettava jäähdytystornit. Tällaisia ei ole Suomeen tulossa, vaan jäähdytys tapahtuu merivedellä.Timo Sipola / Yle

Toisin kuin Saksa, yksikään muu iso maa ei ole Komarovin mukaan luopumassa yhdinvoimasta. Samaan aikaan monissa maissa on vuoden 2011 jälkeen tehty paljon päätöksiä uuden ydinvoiman rakentamisesta.

Joukossa on useita autoritäärisiä jättivaltioita, kuten Kiina, Intia, Bangladesh, Turkki ja Egypti. Afrikan väkirikkain valtio Nigeriakin on kiinnostunut nimenomaan Rosatomin rakentamasta ydinvoimasta.

– Tänä päivänä meillä on noin 400 gigawattia asennettua ydinvoimakapasiteettia maailmanlaajuisesti ja suunnitelmissa on rakentaa vuoteen 2050 mennessä 1 000 gigawattia uutta kapasiteettia, sanoo Komarov.

Rosatom on aktiivinen kaikilla mantereilla lukuun ottamatta Etelämannerta. Länsi-Euroopan markkinoilla Rosatom työskentelee nyt pääosin polttoaineen käyttäjien kanssa, koska kovin monta uutta ydinvoimalaprojektia läntisessä maailmassa ei ole meneillään.

– En usko silti Hanhikiven olevan viimeinen eurooppalainen projektimme, sanoo Komarov.

Lähi-Itä kiinnostaa – Suomen säteilyturvakeskuksen (Stuk) roolista uskotaan olevan hyötyä

Rosatom on ylivoimainen markkinajohtaja kehittyvien maiden ydinvoimarakentamisessa.

Rosatomin menestys kehittyvissä maissa perustuu pitkälti siihen, että se pystyy toimittamaan voimalat asiakkailleen avaimet käteen -periaatteella. Se voi hoitaa kaiken voimalan rahoituksesta ja tarvittavasta lainsäädännöstä ydinvoimalan pyörittämiseen, polttoainetoimitukseen, ydinjätteiden käsittelyyn ja purkamiseen. Venäjän valtio myöntää edullisia lainoja Rosatomin asiakkaille.

Presidentti Putinin hallinnon tavoitteena on Nikkei Asia Review-sivuston mukaan kasvattaa Venäjän vaikutusvaltaa tällaisella ydinvoimadiplomatialla. (siirryt toiseen palveluun)

Erityisesti Venäjä tähtää Aasian, Lähi-idän ja Afrikan energiantuotantoon.

Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta arvioi, että Rosatomin valttikortti on sen asema valtionyhtiönä.

– Rosatom voi myydä ydinvoimaloita jopa tappiolla. Taloudellisesti tällainen toimija on tietysti etulyöntiasemassa yksityisiin kilpailijoihinsa nähden", Veli-Pekka Tynkkynen sanoo Ulkopolitiikka -lehdessä.

Venäläinen ydinvoimateknologia liittyy Tynkkysen mukaan maan maan sotilaallisen strategiaan ja ydinaseisiin, (siirryt toiseen palveluun) jotka ovat Rosatomin tuottamia ja joilla Venäjä ylläpitää omaa suurvalta-asemaansa.

Lännessä yhtiö on menestynyt huomattavasti vaatimattomammin. Rosatom onkin korostanut hakevansa vaativana tunnetulta ydinvoimaviranomaiselta Stukilta hyväksyntää joka avaisi portteja nimenomaan lännen markkinoille.

– Jo nyt käytämme Unkarissa hyväksemme Suomessa saamaamme tietoa ja kokemusta. Mutta vielä mielenkiintoisempi asetelma on Euroopan ulkopuolella, sanoo Komarov.

Suomen tilanne on täysin erityislaatuinen. Kaikki muut projektimme perustuvat hallitusten välisiin sopimuksiin. Suomi on ainoa puhtaasti kaupallinen projekti.

Kirill Komarov, varapääjohtaja, Rosatom

Esimerkiksi hän ottaa Yhdysvaltain ja Venäjän ohella maailman ehdottomiin öljymahteihin kuuluvan Saudi-Arabian, joka pyrkii ydinvoimavaltioksi.

– Mitä he tekivät ensimmäisenä? Kutsuivat Stukin yhdeksi neuvonantajaksi.

Stukilla on miljoonasopimus ydinturvallisuusyhteistyöstä Saudi-Arabian kanssa. Komarov pitää sitä hyvänä asiana myös Rosatomin kannalta.

LAES 2:n ykkösreaktorin suojarakennuksen ilmalukko Sosnovyi Borissa.
Pyhäjoen ydinvoimalan referenssilaitos LAES 2 Sosnovyi BorISSA on ensimmäistä venäläistä voimalatyyppiä joissa reaktorihalli on eristetty paineenkestävällä suojakuorella, jonka läpi voi kulkea vain ilmalukon kautta. Venäläisen suojakuoren paineenkestävyys ei Suomen viranomaisille riitä ja monia muitakin muutoksia laitokseen on tehtävä.Timo Sipola / Yle

Loviisan venäläisvalmisteisessa ydinvoimalassa 1970-luvulla alkaneen yhteistyön seurauksena Rosatomin teknologia ja suunnittelu eivät ole täysin uusia Stukille.

– Rosatomin ydinvoimaloiden perusperiaate on sama ja Stuk tuntee sen hyvin. Siksi uskon, että se voi auttaa meitä paljon niin Hanhikiven tapauksessa kuin kaikissa muissakin hankkeissa, joissa Stuk on mukana, sanoo Komarov.

Markkinajohtaja kohtaa maailman mallisäätelijän

Viimeisen kahdentoista vuoden kuluessa Rosatom on rakentanut 14 ydinreaktoria Venäjällä ja muualla maailmassa.

Suomessa jättikonsernilla on kuitenkin pöydän toisella puolella poikkeuksellinen yhteistyötaho. Stukilla on maine maailman tiukimpana ydinalan regulaattorina eli lupa- ja valvontaviranomaisena.

Komarov kuvailee dokumentaatiota pingispeliksi Rosatomin, Fennovoiman ja Stukin välillä. Peliksi, jossa säännöt muuttuvat koko ajan.

Rosatomin ständi Nordic Nuclear Forumissa Finlandia-talossa.
Rosatomin esittelypiste Finlandia-talossa järjestetyssä Nordic Nuclear Forumissa. Timo Sipola / Yle

Kyse ei ole Komarovin mukaan vain uusista vaatimuksista, vaan jatkuvasti muuttuvista vaatimuksista. Lainsäädäntö ja ydinturvallisuusohjeet muuttuvat. Hän kertoo, että joka vuosi tulee uusia vaatimuksia, muutoksia tai kommentteja olemassa oleviin vaatimuksiin.

– Stuk on avoin tässä ja ilmoittaa etukäteen, että hyvät herrat, olkaa valmiina, valmistelemme uusia muutoksia. Tänä keväänä odotamme noin 500 uutta muutosta Stukin valmistelemiin ydinturvallisuusohjeisiin. Kyse on päivittäisestä pingiksen peluusta, sanoo Komarov.

Muualla toimiessaan Rosatom on tottunut siihen, että asiakas luottaa sen kokemukseen laadun takenaa. Suomessa se on joutunut jo etukäteen vakuuttamaan Stukia hankkeensa laadusta.

Pyhäjoen ydinvoimalan lupaprosessin suurin haaste venäläisyhtiölle onkin kuvata suunnitelma yksityiskohtaisesti jo rakentamislupaa haettaessa.

Normaalisti yhtiö tekee tämän vasta ydinvoimalan rakentamisvaiheessa.

Stuk vaatii paljon yksityiskohtaisempaa kuvausta suunnitelmista, turvallisuusteknologiasta, laatujärjestelmistä, työskentelytavoista ja työn organisoinnista kuin mihin Rosatom on aikaisemmin tottunut.

– Tällä ei ole mitään tekemistä varsinaisen suunnittelun kanssa. Kyse ei ole teknisistä muutoksista, vaan teknisistä selosteista. Työn organisoinnin kuvaus vaatii paljon yksityiskohtaisia selityksiä, mutta ei todellisia teknisiä muutoksia, sanoo Komarov.

Suomi on Rosatomille poikkeus

Kiire ei ole vaivannut Fennovoiman ydinvoimalahanketta missään vaiheessa. Yhtiö perustettiin rakentamaan ydinvoimala vuonna 2007, ja neljää vuotta myöhemmin vuonna 2011 sijoituspaikaksi valittiin Pyhäjoki.

Monien vaiheiden jälkeen alun perin läntiseksi laitokseksi ajatellun voimalan laitostoimittajaksi ja asiantuntijaomistajaksi vaihtui venäläinen Rosatom, joka myös rahoittaa rakentamisen.

Vuonna 2015 alun perin nihkeästi hankkeeseen suhtautunut, mutta laajasti Venäjällä operoiva suomalainen valtionyhtiö Fortum ilmoittautui takaamaan Fennovoimaan riittävän kotimaisen omistuspohjan.

Ydinvoima-alalla on pohdittu, voisiko Hanhikivi 1:n dokumentaation tahmeus johtua siitä, että organisaatiossa toimivien asiantuntijoiden mielenkiinto on muualla.

Rosatomilla kun on monella muulla maailman kolkalla meneillään helpompia ja kaupallisesti houkuttelevimpia hankkeita kuin ylätasolla sovittu Pyhäjoen hanke, joka on Rosatomille lähtökohtaisesti haastava.

Tämän Komarov tyrmää täysin.

– Ei. Suomen tilanne on täysin erityislaatuinen. Kaikki muut projektimme perustuvat hallitusten välisiin sopimuksiin. Suomi on ainoa puhtaasti kaupallinen projekti. Ainoa poikkeus pitkässä maailmanlaajuisessa työlistassamme, Komarov sanoo.

Venäjän Sosnovyi Borissa sijaitsevan LAES 2:n ykkösreaktorin valvomo.
LAES 2:n ykkösreaktorin valvomo on täysin digitalisoitu. Valvomohenkilökunnan paineensietokyvylle pannaan rekrytoinnissa paljon painoa.Timo Sipola / Yle

Komarov kertoo, että useimmissa maissa, missä hänen yhtiönsä työskentelee, ydinvoimalan rakentamisen kaltaiset isot projektit ovat valtiovallan suorassa ohjauksessa.

Esimerkiksi Unkarin voimalan pohjana on hallitusten välinen sopimus tästä nimenomaisesta voimalasta. Venäjän ja Suomen välillä ei ole hallitusten välistä sopimusta Hanhikiven ydinvoimalan rakentamisesta.

Rosatom on Hanhikiven teknologiatoimittaja ja vähemmistöosakas. Mutta toisin kuin esimerkiksi Unkarissa, Kiinassa tai Intiassa asioita ei voi Suomessa miltään osin viedä hallitustasolle. Täällä on vain suora kaupallinen suhde, eikä minkäänlaisia mahdollisuuksia vedota ylemmäs.

Tänä keväänä odotamme noin 500 uutta muutosta Stukin valmistelemiin ydinturvallisuusohjeisiin. Kyse on päivittäisestä pingiksen peluusta.

Kirill Komarov, varapääjohtaja, Rosatom

– Meidän kannalta on myös ongelma, että lainsäädännön takia emme ole suorassa suhteessa Stukiin. Toimitamme asiakirjat Fennovoimalle ja se puolestaan toimittaa ne Stukille. Ja Fennovoiman tulisi kyetä puolustamaan ratkaisua, jonka se on valinnut ja hyväksynyt. Joskus tämä tuottaa ongelmia, sanoo Komarov.

Pyhäjoen aikataulu on avoin kysymys

Sitten se pakollinen aikataulukysymys. Asia, joka ydinvoimasta on mediassa ylivoimaisesti eniten esillä.

Onko uusi tavoiteaikataulu Hanhikiven ydinvoimalan rakentamisen aloittamiseksi vuonna 2021 ja kaupallisen käytön alkamisajankohdaksi 2028 realistinen, todennäköinen, mahdollinen vai vain tavoite?

Leningrad 2:n rakennustyömaa
Venäjällä uusiin ydinvoimaloihin on rakennettava jäähdytystornit. Suomessa voimalat jäähdytetään merivedellä.Timo Sipola/ Yle

Selkeää vastausta Komarov ei halua antaa, mutta päätyy muotoilussaan mahdollisen kannalle.

– Lopullinen aikataulu riippuu paljolti siitä, miten organisoimme työmme. Jos organisoimme työmme oikein, saamme työt tehtyä yhdessä ja aikataulussa. Jos organisoimme työmme väärällä tavalla, prosessi voi olla loputon.

Komarov luonnehtii itseään optimistiksi ja kertoo uskovansa, että on mahdollista rakentaa Hanhikiven ydinvoimala uudessa aikataulussa.

Tarkat päivämäärät ja aikajana selviävät, kun löytyy yhteisymmärrys kunkin osapuolen rooleista ja tarvittavista muutoksista.

– Kyse on yhteisestä projektista, ei vain venäläisasennuksesta Suomen maaperälle. Se on paljon vaativampaa, erittäin mielenkiintoista ja sillä on mahdollisuus onnistua, Komarov kertoo.

Pyhäjoen ydinvoimalan aikataulusta ei varmastikaan ole vieläkään sanottu viimeistä sanaa.

Lue lisää:

Venäjällä käynnistellään Pyhäjoen ydinvoimalaa vastaavaa laitosta – näin se eroaa suomalaisserkustaan

Säteilymittausasema tulossa ja loppusijoitus kunnossa, mutta "aivot" puuttuvat – Pyhäjoen ydinvoimala on vailla automaatiojärjestelmää ja se on ongelma

Pyhäjoen ydinvoimalan asiakirjat eivät valmistu ajallaan – myös koko projekti voi myöhästyä entisestään

Pyhäjoen ydinvoimalan rakentamisluvan saaminen voi viivästyä entisestään

Taloustutkija hurahti ydinvoimaan ja vietti kuukausia aktivistileirillä – tutkii nyt maailman arvostetuimmassa yliopistossa ydinvoiman vastustajia