Kaupunkien sadevedet syöksyvät pikavauhdilla viemäriin ja tulvariski kasvaa – Lounais-Suomi varautuu ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin

Tulvaongelmaa voitaisiin taltuttaa esimerkiksi parjatulla hulevesimaksulla. Hurjin ajatus on kääntää joen virtaamaa.

ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos lisää rankkasateita ja myrskyjä. Sen myötä tulvariski kasvaa.
Ilmastonmuutos lisää rankkasateita ja myrskyjä. Sen myötä tulvariski kasvaa.Yle / Lassi Lähteenmäki

Vanhassa suomalaisessa laulussa haaveillaan kodin rakentamisesta kalliolle kukkulalle. Se onkin viisasta ilmastonmuutoksen edetessä.

Kun rankkasateet ja myrskyt yleistyvät, joen- tai merenrantaan rakennetut keskustat ovat hukassa vesien kanssa. Kun voimakas tuuli nostaa merenpintaa ja vettä sataa runsaasti, tulvavesi täyttää hulevesiviemärit pahimmassa tapauksessa molemmista päistä.

Turku on selvittänyt riskit

Turun kaupunki on tehnyt suunnitelmia, miten olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2029 mennessä (siirryt toiseen palveluun). Tämän lisäksi kaupunki on tehnyt riskiarvion siitä, mitä ongelmia ilmastonmuutos tuo ja miten uuteen aikaan voisi varautua.

Kehittämispäällikkö Risto Veivo pitää tärkeänä, että pahenevien tulvien taltuttamiseksi tehdään töitä. Tärkeää olisi Veivon mukaan viivyttää sadeveden kulkua ja mahdollistaa sen imeytymistä maaperään.

Kaupungilla on kaavoitusmonopoli ja sitä kautta voidaan vaatia viherkattojen rakentamista kerrostalojen katoille. Viherkatto imee mainiosti vettä. Samalla se jäähdyttää taloa kesähelteellä. Veivo uskoo vedenkulkua hidastavien järjestelmien tulevan Turun kaupunkimaisemaan jo pian.

– Jos uusia kohteita rakennetaan niin, että sinne tehdään viheralueita, vettä pidättäviä alueita ja säästetään puustoa, on sillä välitön vaikutus tontin kykyyn sitoa vettä. Sen lisäksi sillä on myös ekologinen hyöty, viihtyisyyshyöty ja viilentävä vaikutus, Risto Veivo luettelee.

Kehittämispäällikkö Risto Veivo tekee Turun kaupungissa työtä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja uuteen aikaan sopeutumisessa.
Kehittämispäällikkö Risto Veivo tekee Turun kaupungissa työtä ilmastonmuutoksen torjunnassa ja uuteen aikaan sopeutumisessa.Yle / Lassi Lähteenmäki

Myös Porissa ilmastonmuutos on huomioitava tarkasti, sillä Pori on yksi Suomen tulvaherkimmistä kaupungeista. Asiaan on toki myös reagoitu, sillä Porin nykyiseen tulvasuojeluun on sijoitettu lähes 10 miljoonaa euroa.

– Kyllä ilmastonmuutos otetaan huomioon aina, kun tulvasuojeluratkaisuja mietitään, sanoo Porin tulvasuojeluhankkeista vastaava projektipäällikkö Pekka Vuola.

Vuolan mukaan varautuminen ilmastomuutokseen ja normaali tulvasuojelu kulkevat pitkälle siis käsi kädessä.

Hulevesimaksulle uusi rooli

Hulevesimaksu on Turussa uusi juttu ja monet omakotiasukkaat ovat manailleet sen maksamista. Kehittämispäällikkö Risto Veivon mukaan hulevesimaksun voisi valjastaa omakotitonttien viherryttämiseen.

– Berliinissä on hulevesimaksuja porrastettu sen mukaan, mikä on tontin kyky sitoa vettä, Veivo sanoo.

Isompi kysymys on kosteikkojen rakentaminen. Näitä on tulossa ainakin Turun linnan läheisyyteen Kirstilänpuiston uuteen asuinalueeseen.

Ilmastonmuutos heijastuu myös puistojen hoitoon Turussa. Uusien puutuholaisten ennustetaan saapuvan Turkuun, kun ilmastonmuutos tekee talvet leudommiksi.

Jatkossa puistoihin on tulossa useampia puu- ja pensaslajeja. Yksilajiset alueet ja rivistöt ovat jäämässä historiaan.

Kokemusta löytyy

Satakunnassa on vuosien saatossa nähty monia erilaisia tulvia. Ehkä kuuluisin niistä on niin sanottu kekkostulva 1970-luvulla, mutta se ei suinkaan ole ainoa.

Raumalla tulvi 30.7.
Carolus Manninen / Yle

Vesi on tulvinut milloin pelloilla, milloin kaupunkien keskustoissa. Viimeksi tulva koettiin Raumalla, kun rankkasade tukki viemärit viime vuoden heinäkuussa. Porissa muistetaan hyvin elokuu vuonna 2007, jolloin kaupunkiin satoi muutamassa tunnissa noin 13 senttimetriä vettä.

– Sen jälkeen hulevesikuivatukseen liittyvää kapasiteettia on nostettu noin puolitoista kertaiseksi, kertoo projektipäällikkö Pekka Vuola Porista.

Mitkään viemärit eivät riitä

Pekka Vuolan mukaan hulevesitulviin on kuitenkin pakko sopeutua ainakin kaupunkien keskustoissa. Vuola sanoo, että minkään kaupungin viemäriverkko ei voi riittää kaikkien hulevesien keräämiseen.

– Isot valtaojat ovat paljon parempia kuin putkessa oleva viemäri, Vuola sanoo.

Kaupunkien keskustoihin sade- ja hulevesiä kerääviä ojia on kuitenkin vaikea rakentaa. Taajamien ulkopuolella sellaisia voidaan kuitenkin rakentaa. Porissa asia pyritään huomioimaan jo uusien asuinalueiden kaavoitusvaiheessa.

Joen virtaamaa muutetaan

Satakunnassa suunnittelupöydällä on muun muassa Kokemäenjokeen liittyviä ratkaisuja. Yksi tärkeimmistä suunnitelmista on Säpilänniemen oikaisu Kokemäellä. Tästä asiasta on ollut lupaprosessi käynnissä jo vuosia.

Porissa suunnitelmissa on uusi jokiuoma Kokemäenjoen pohjoispuolella. Se saattaisi kuitenkin maksaa kymmeniä miljoonia euroja, joten toistaiseksi se on vain varaus kaavoitukseen liittyvissä asiakirjoissa.

Pidemmällä on hanke (siirryt toiseen palveluun), jossa yhden Kokemäenjoen sivuhaaran eli Harjunpäänjoen virtaama aiotaan kääntää tekemällä sille uusi reitti.