Pelastuslaitokset huolissaan ensihoitajiin kohdistuvasta lisääntyneestä väkivallasta

Väkivaltaisten tai uhkaavien tilanteiden lukumäärät ovat viime vuosina kasvaneet selvästi.

pelastustoiminta
Pelastusjohtaja Jyrki Landstedt
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jyrki Landstedt.Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Pelastuslaitokset ovat ilmaisseet huolensa ensihoitajiin ja pelastushenkilöstöön kohdistuvista uhka- ja väkivaltatilanteista. Uhkaavat tai väkivaltaiset tapaukset ovat lisääntyneet viime vuosina, kerrotaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).

Havainnot perustuvat pelastuslaitosten henkilöstön tekemiin tilanneraportteihin, joita on seurattu ja tilastoitu vuodesta 2014 lähtien. Tuolloin uhka- ja väkivaltatilanteista tuli 154 ilmoitusta, kun vuonna 2018 luku oli noussut jo 324:ään.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen tilastojen mukaan tapahtumien lukumäärissä on kahden edellisvuoden aikana ollut 26 prosenttia vuosittaista kasvua.

Oheinen tilasto osoittaa pelastus- ja ensihoitohenkilöstön kohtaavan monenlaista väkivaltaa ja väkivallan uhkaa. Samassa tilanteessa saattaa esiintyä yhtäaikaisesti esimerkiksi henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Tästä johtuen tilaston luvut eroavat jonkin verran tekstissä esiintyvistä luvuista.

Ensihoitajiin kohdistuva uhka ja väkivalta 2014-2018
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos / Yle

Väkivaltatilanteita moninkertaisesti ilmoituksiin nähden

Suurin osa uhka- tai väkivaltatilanteista painottuu ensihoidon tehtäviin ja suuriin kasvukeskuksiin, kuten esimerkiksi Helsinkiin. Ilmoitusmäärien kasvu johtuu osaltaan myös ilmoitusaktiivisuuden lisääntymisestä.

Pelastuslaitoksissa tiedostetaan tehtyjen ilmoitusten kattavan kuitenkin vain pienen osan väkivaltaisten tai uhkaavien tilanteiden todellisesta määrästä. Monet työntekijät jättävät ilmoituksen tekemättä, koska väkivallan uhka usein hyväksytään osaksi työnkuvaa.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jyrki Landstedtin mukaan viime vuosina on haluttu kiinnittää erityishuomiota väkivaltatilanteisiin ja kannustettu henkilöstöä ilmoittamaan niistä entistä herkemmin.

– Tämä selittää osittain nämä tilastot, mutta kyllä se kokemus siellä kentällä on, että aiempaa useammin asiakkaat suhtautuvat uhkaavasti tai vihamielisesti heitä auttamaan tulevia kohtaan.

Pelastuslaitokset ovat reagoineet asiaan lisäämällä henkilöstön koulutusta vaarallisten tilanteiden varalle, parantamalla suojavarustusta sekä tarkentamalla työsuojeluun liittyviä toimintamalleja ja -ohjeita.

Tyypillinen uhkaaja on päihtynyt mies

Pelastusjohtaja Landstedtin mukaan suuntaus on huonompaan päin käytännössä koko Suomessa, mutta Uudellamaalla ja etenkin Helsingissä tapauksia on erityisen paljon muuhun maahan verrattuna.

Uudenmaan alueen pelastuslaitokset ovat keskimääräistä suurempia, jolloin myös uhkaavia ja väkivaltaisia tilanteita tulee vastaan useammin.

Tilastojen mukaan uhka- ja väkivaltatilanteita aiheuttavat eniten päihtyneet ja miespuoliset henkilöt. Tapahtumapaikat ovat tyypillisesti yksityisasuntoja, ulkotiloja tai ambulansseja.

Pelastus- ja ensihoitohenkilöstö kohtaa uhkaavia tilanteita useimmiten täysin yllättäen, mikä hankaloittaa etukäteen varautumista. Mikäli tiedossa on potentiaalinen vaaratilanne, asiakasta ei kohdata ilman poliisin virka-apua.