Poikkeuksellinen alttaritaulu kätkee taakseen traagisia tarinoita: "Hän oli suunnitellut kaiken hautajaisia varten"

Kolme lasta menettänyt Irja Juntunen hukutti surunsa taiteeseen. Videolta näet, millaisen luomuksen äidin tuska sai aikaan.

surutyö
Suomussalmen Ämmänsaaren kirkon alttaritaulu
Irja Juntusen ja hänen läheisensä lapset on ikuistettu suomussalmelaiseen alttaritauluun.

Suomussalmella Ämmänsaaren kirkon takaseinää on koristanut jo 40 vuotta alttaritaulu. Lasten evankeliumi -nimisessä taulussa on kivellä istuva suojelusenkeli ja kuusi lasta rantahietikolla.

Taulun oikeassa laidassa pieni poika kävelee poispäin muista lapsista, kohti valoa. Pojan nimi on Jyrki. Jyrki kuoli seitsemän vuotiaana aivoverenvuotoon pudotessaan noin metrin korkeudesta lattialle.

Hän oli kiivennyt jääkaapin päälle ja liukastunut siellä olleeseen leikkuulautaan. Lääkärit kuittasivat pojan saaman kolhun harmittomana kopsahduksena. Jyrkin äiti ei kuitenkaan uskonut diagnoosia.

Hän riiteli asiasta kolmen lääkärin kanssa kokonaisen päivän ja lopulta lääkärit huomasivat aivoverenvuodon, ja poika lähdettiin viemään kiireesti lentokoneella Helsinkiin leikkaukseen. Jyrki ei kuitenkaan ehtinyt leikkaussaliin asti. Hän kuoli kuljetuksen aikana.

Lasten kuolema ei poistu mielestä koskaan.

Irja Juntunen

Pojan kuolema oli suuri suru koko perheelle, eivätkä Jyrkin sisarukset leikkineet seuraavan vuoden aikana ollenkaan.

Jyrkin on ikuistanut alttaritauluun hänen äitinsä, sotkamolainen taidemaalari Irja Juntunen.

– Taulussa Jyrki poistuu alastomana tästä ajasta polkunaan ristin valo, Juntunen sanoo.

Juntunen kertoo, että Jyrki oli monilahjakkuus, joka oppi lukemaan jo neljä vuotiaana. Poika oli myös musiikillisesti lahjakas.

– Jyrki pystyi soittamaan pianolla radiosta kuullun kappaleen saman tien, kertoo Juntunen.

Kaikkiaan viisi alttaritauluun kuvatuista hahmoista on Juntusen omia lapsia. Heistä kolme on jo siirtynyt ajasta iäisyyteen. Lintua hautaava poika sekä kukkia kädessä pitelevä tyttö ovat Juntusen ystävän lapsia.

Irja Juntunen ja hänen maalaus
Irja Juntusen maalauksissa esiintyvät ihmiset ja hänen lapsensa. Timo Sihvonen / Yle

Taulussa vihreässä mekossa enkelin vierellä istuu Juntusen tytär Virpi, joka kuoli vuonna 2001. Virpi oli sairastunut hankalan parisuhteen jälkeen vaikeaan kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Virpi oli säästänyt kesän aikana kaikki lääkkeensä ja otti ne elokuun alussa kerralla.

Itsemurha ei ollut yllätys Irja Juntuselle, sillä Virpi oli yrittänyt riistää hengen itseltään jo aikaisemmin. Juntunen kertoo kunnioittavansa tyttärensä ratkaisua, sillä päiväkirjoista ja jäähyväiskirjeistä selvisi, että hän oli suunnitellut tekoa jo pitkään.

– Hän oli suunnitellut kaiken hautajaisia varten, jopa jokaiselle perheen jäsenelle oli varattu mustat sukat, joita meidän tuli käyttää hautajaisissa, kertoo Irja Juntunen.

Matleena kuoli seuraavana

Alttaritaulussa pojan kanssa lintua hautaamassa on Matleena, joka syntyi vuonna 1975. Hän oli puhelias ja vilkas lapsi, joka ilmoitti jo kouluikäisenä, että ei tarvitse koulutodistuksia, vaan haluaa työn, joka antaa enemmän kuin opiskelu.

Aikuisiälläkin tyttären suhde vanhempiin oli läheinen ja hän soitteli heille päivittäin. Matleena kuoli yllättäen vuonna 2008, kun nuoren naisen sydän pysähtyi nukkuessa.

– Matleenan mies oli ollut tietokoneella ja sieltä tullessa antoi vaimolleen suudelman, mutta Matleena ei enää hengittänyt, sanoo Juntunen.

Matleenan kuoleman jälkeen Juntunen purki suruaan maalaamiseen, jota teki yöt toisensa jälkeen. Hänelle työnteko on ollut tapa selviytyä.

– Lasten kuolema ei poistu mielestä koskaan. Surun käsittely jatkuu minussa edelleen, kuten myös muissakin perheenjäsenissämme, sanoo Juntunen.

Ihmiset antavat rakkautta ja voimaa.

Irja Juntunen

Maalauksen suojelusenkeli kuvastaa Juntusen vanhinta tytärtä Maria, joka on vielä elossa. Mari luki itsensä maisteriksi ja on nykyään opettajana Hyrynsalmella.

Nuorin elossa olevista lapsista on Meriliisa, joka seisoo Ämmänsaaren kirkon alttaritaulussa kukkakranssi päässään. Meriliisa on työskennellyt muun muassa Afrikassa vähäosaisten parissa ja tällä hetkellä hän on erityisopettajana Dohassa Quatarissa. Pitkät välimatkat pitävät huolen siitä, että hän käy tapaamassa äitiään harvoin, mutta sitäkin useammin he ovat yhteydessä Skypen välityksellä.

– Nämä surulliset tapahtumat eivät ole erottaneet perhettämme, vaan ne ovat hitsanneet meitä yhä tiukemmin yhteen, sanoo Juntunen.

Kaikki eivät käsitä alttaritaulun tarinaa

Eläkkeellä oleva Suomussalmen kirkkoherra Risto Kormilainen kertoo, että 40 vuotta sitten maalattu alttaritaulu on erikoinen ja vangitsee kirkossa kävijän koolla, aihevalinnalla ja väreillä. Taulu on yllättänyt myönteisesti, mutta on aiheuttanut myös paljon kysymyksiä kirkon vieraissa. Ihmiset, jotka eivät tunne Irja Juntusta ja hänen taustaansa eivät ymmärrä taulun ajatusta.

– Jotkut ovat sanoneet, että siitä puuttuu kristillisiä symboleja tai niitä on vähän. Minä tai paikalliset ihmiset emme ole kokeneet sillä tavalla. Eniten minua kiehtoo oikealta puolelta tuleva valo, jota kohti poika kävelee, sanoo Risto Kormilainen.

Eläkkeellä oleva kirkkoherra Risto Kormilainen
Eläkkeellä olevan kirkkoherra Risto Kormilaisen mielestä Juntusen maalaama alttaritaulu vangitsee katsojan.Timo Sihvonen / Yle

Alttaritaulu tuli Irja Juntusen työpöydälle, koska hän oli aiemmin tehty kirkkohallitukselle maalauksen, josta pidettiin. Juntunen sai vapaat kädet alttaritaulun maalaamiseen.

– Teosta suunniteltaessa mielessäni oli jo melko tarkasti, miltä taulun tulee näyttää, kertoo Juntunen.

Taulun valmistumisen aikaan, vuonna 1979 vietettiin YK:n lastenvuotta, mikä on yksi syy siihen, että Juntunen halusi tauluun lapsia. Taulun maalaaminen oli Juntuselle myös osa surutyötä, sillä hän oli juuri menettänyt Jyrki-poikansa.

– Sijoitin lapset veden äärelle, koska vesi on elämän lähde ja siksi minulle tärkeä, sanoo Juntunen.

Surutyön monet kasvot

Sotkamolainen taidemaalari Irja Juntunen istuu ateljeessaan, joka on Nuasjärven maisemissa Pääskyrannassa. Iso työtila on rakennettu entiseen autotalliin.

Juntunen innostuu esittelemään monia taideteoksia, joita on jokaisella seinällä sekä päärakennuksessa. Osa teoksista on tehty öljyväreillä, ja osa on hiilipiirroksia. Monessa taulussa aiheena ovat ihmiset ja omat lapset.

Irja Juntusen kuvataidetta
Seuraavaksi Irja Juntunen aikoo keskittyä maalaamaan pienempiä teoksia.Timo Sihvonen / Yle

Irja Juntusen viime kesä oli myös surujen täyttämä. Viisi läheistä siirtyi ajasta iäisyyteen. Juntusen keinot surun käsittelyssä ovat yksinkertaiset: hän piirtää, laulaa ja puhuu asioista. Surun käsittelytavat eivät ole vuosien aikana muuttuneet, vaikka hän on kohdannut sitä paljon.

– Kohtaan taiteen ja harrastusten kautta paljon ihmisiä ja heille uskallan kertoa asioistani. Ihmiset antavat rakkautta ja voimaa, sanoo Juntunen.

Juntusen mukaan surutyötä voi tehdä monella tavalla ja osanottojenkaan ei tarvitse olla perinteisiä. Esimerkiksi kukista ja niiden tuoksusta hän sai tarpeeksi Jyrkin kuoleman jälkeen, kun muistokasveja oli kymmenissä ämpäreissä ympäri taloa. Myös adressin lähettämisen sijaan Juntunen haluaa kohdata ihmisen ihmisenä.

– Menen ihmisen luo, halaan ja vien vaikka pienen konjakki- tai mesimarjalikööripullon, jota voi nauttia iltateen kanssa ja tulee unikin helpommin, sanoo sotkamolainen kuvataiteilija Irja Juntunen.