Bussi syttyi tuleen, kuski jatkoi matkaa rengas ilmiliekeissä – moni bussikuski kuljettaa ihmisiä jaksamisensa rajoilla

Työ koetaan niin kuormittavaksi, että monella liikennöitsijällä on vaikeuksia löytää uusia kuskeja.

liikenne
Tampereen kaupungin liikennehenkilökunnan pääluottamusmies Tuula Pohjola.
Tuula Pohjola on ajanut bussia Tampereen kaupunkiliikenteessä 30 vuotta. Hänen mukaansa työn vaativuus on kasvanut viime vuosina selvästi.Tuomas Hirvonen / Yle

Pispalan harjun laella palaneen käry muuttuu niin väkeväksi, että hyppään ulos bussista.

Linja-auton oikeanpuoleinen takarengas on ilmiliekeissä, ja ryntään sammuttamaan sitä lumella. Bussin kuljettaja astuu ulos, pyöräyttää silmiään ja kertoo haaveilevansa pääsystä sairauslomalle. Hän näyttää väsyneeltä ja kyllästyneeltä.

Kauhukseni savuava bussi jatkaa matkaansa kymmeniä ihmisiä kyydissään.

Hyppään seuraavaan bussiin. Varsin pian ajamme tien sivuun ajetun savuavan bussin ohi – matka oli katkennut ilman isoa vahinkoa. Kun kerron tapahtuneesta toisen bussin kuljettajalle, hän pyörittää päätään ja kertoo työn menneen mahdottomaksi aikataulupaineiden takia.

Tilanne vaikuttaa huolestuttavalta. Pysytäänkö aikataulussa vaikka mikä olisi?

TKL:n bussi seisoo pysäkillä.
Bussikuskien paineita lisäävät etenkin pakkasilla oikuttelevat ovien avausmekanismit. Tuomas Hirvonen / Yle

Bussiliikenteen kilpailuttaminen pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella on ainakin Palkansaajien tutkimuslaitoksen muutama vuosi sitten julkaiseman raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan lisännyt kuskien kiirettä. Raportin mukaan kiire on merkittävä haittatekijä kuljettajien työssä. Kuskit kokevat kilpailutuksen lisänneen työn rasittavuutta.

– Kyllähän työnantajan vaatimus on, että aikataulussa pitää pysyä. Mutta eihän kaikille esteille mitään mahda ja turvallisuus edellä pitää mennä, vakuuttelee Tampereen kaupungin liikennehenkilökunnan pääluottamusmies Tuula Pohjola.

Arkisen aherruksen vaikeutuminen on huomattu myös Länsilinjoilla, joka on yksi yhdestätoista Tampereen sinivalkoisia busseja operoivasta liikennöitsijästä. Länsilinjojen pääluottamusmies Markku Peltolan mukaan kilpailutus ajanut hinnat minimiin ja hintaa paikataan kuljettajien selkänahasta.

– Aikataulut on kiristetty äärimmilleen.

Bussit jäävät aikatauluistaan jälkeen useimmiten kuljettajasta riippumattomista syistä. Tampereella ongelmia aiheuttavat muun muassa raitiovaunutyömaa, hankalat keliolosuhteet ja yleinen liikennemäärän kasvu.

Pahimmillaan edes vessassa ei ehditä käydä.

Markku Peltola

Kuskeilla saattaa olla ongelmia pysyä aikataulussa jo aamun ensimmäisellä linjalla. Tästä syntyy ketjureaktio, joka voi johtaa siihen, että linjaa ajetaan non-stopina. Tuolloin työehtosopimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaiset lepotauot voivat jäädä pitämättä.

– Pahimmillaan edes vessassa ei ehditä käydä, Markku Peltola sanoo.

Tampereen apulaispormestari ja Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja Aleksi Jäntti (kok.) ymmärtää, että kuskit ovat olleet kovilla tänä talvena.

– Vaihtuvat kelit ja työmaiden eri vaiheet voivat tuoda eteen ennakoimattomia hankaluuksia.

Jäntin mukaan pelivaraa aikatauluissa ei juuri ole, mutta poikkeusolosuhteet on pyritty ottamaan huomioon niin hyvin kuin mahdollista.

Aikataulut ovat tiukat, mutta Jäntin mukaan liian harvat vuorovälit eivät ole hyväksi joukkoliikenteelle.

– Suurimman osan ajasta olosuhteet ovat sellaiset, että aikatauluissa voidaan pysyä. Liian löysät aikataulut heikentäisivät palvelutasoa. Tämä on tällaista tasapainoilua.

Apulaispormestari Aleksi Jäntti (kok.)
Apulaispormestari Aleksi Jäntin mielestä monet bussikuskien ongelmat on saatu jo hoidetuksi liikennöitsijöiden, kaupungin ja kuljettajien yhteistyöllä. Hän kuitenkin myöntää, että työtä riittää vielä. Jussi Mansikka/Yle

Jos tauolle jää aikaa, saattaa taukotilan – tai edes vessan – löytäminen olla kiven takana, Markku Peltola huokaa.

– Lempäälässä meni yli vuosi, että päätepysäkille saatiin bajamaja.

Vaikka tilanne on hieman parantunut viime vuosina, on taukotiloja Peltolan mukaan edelleen liian vähän.

– Ei me voida tuolla päätepysäkeillä syödä kylmiä eväitä ja painaa 12-tuntista työpäivää.

Aleksi Jäntin mukaan vastuu taukotilojen järjestämisestä ei ole yksiselitteinen asia. Osasta taukotiloja vastaa liikennöitsijä, osasta kaupunki. Jäntin mukaan lähtökohta pitää olla, että työnantaja vastaa työntekijöidensä sosiaalitiloista.

– Sekä kaupungin että liikennöitsijöiden pitää tiedostaa ongelma ja sopia taukotila-asioista jo sopimusta tehdessä. Se vaatii avointa vuorovaikutusta kaikilta osapuolilta.

Työvuorot uuvuttavat

Valtakunnallisesti isoin ongelma liittyy työvuoroihin. Suomalaisia kaupunkiliikenteen bussikuskeja rasittavat epäsäännölliset ja pitkät työvuorot. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton sopimussihteeri Jyrki Halvari sanoo, että työehtosopimus sallii nykyisellään liian pitkät yhtäjaksoiset työvuorot.

– Työnantaja myös käyttää maksimipituutta hyväkseen.

TKL:n bussikuski Jari Lehtonen.
TKL:n bussikuski Jari Lehtosen mukaan aikatauluista yritetään pitää kiinni, mutta kouhottamaan ei lähdetä: jos ollaan myöhässä, niin sitten ollaan. Tuomas Hirvonen / Yle

Lyhimmillään kuskin työpäivä on viiden tunnin mittainen. Kun kuskin työpäivään liitetään esimerkiksi keikka Tampereelta Ikaalisiin, niin työpäivästä tulee kaukoliikennesidonnainen, jolloin työpäivä voi venähtää jopa 14-tuntiseksi.

– Työvuoroihin tarvittaisiin lisää panostusta, Tuula Pohjola toteaa.

Markku Peltolan mukaan häneltä kysytään usein, miten niin pitkän päivän jaksaa tehdä.

– Kukin jaksaa miten jaksaa, mutta väsymys pahenee koko ajan.

Mää tykkään, rakkaudesta lajiin.

Tuula Pohjola

Kaupunki voi tilaajan roolissa vaikuttaa aikatauluihin, kalustoon ja teiden kunnossapitoon. Aleksi Jäntti painottaakin, että vastuu työntekijöiden hyvinvoinnista ja työvuorojen suunnittelusta on työnantajalla eli liikennöitsijällä.

– Tietenkin jos voimme jotenkin vaikuttaa, niin autamme. Kaupungin keinot ovat aika rajalliset, mutta uskon että ajan myötä saamme tähän parannusta aikaan.

"Eteenpäin on menty"

Tampereen bussikuskien työoloista on käyty keskustelua julkisuudessa jo pitkään. Kesällä 2017 kymmenet kuskit allekirjoittivat Aamulehdessä julkaistun (siirryt toiseen palveluun) mielipidekirjoituksen, jossa he listasivat liudan työhönsä liittyviä ongelmia.

Kuskeja hiersivät tekniset ongelmat ja huono kommunikaatio tilaajan eli Tampereen Joukkoliikenteen (Joli) kanssa. Joli vastaa Tampereen seudun bussien reiteistä ja niiden aikatauluista.

– Uskon ja toivon, että nuo asiat on saatu kuntoon ja eteenpäin on menty, Jäntti sanoo.

Työn raskas maine näkyy jo siten, että alaa vaivaa jo vakava työvoimapula (siirryt toiseen palveluun) (Tamperelainen). Moni on vaihtanut alaa muun muassa viime vuosina piristyneen teollisuuden puolelle.

Busseja Tampereen keskustorilla.
Moni bussikuski vaihtaa jo alaa – ei paremman palkan, vaan inhimillisimpien työaikojen perässä. Tuomas Hirvonen / Yle

Sekä Tuula Pohjola ja Markku Peltola ovat panneet merkille, että uusia kuskeja ei oikein tahdo löytyä.

– Kävin omasta kiinnostuksestani katsomassa kuljettajien rekrytointitilaisuutta. Koulutukseen hakevien keski-ikä vaikutti olevan lähempänä viittäkymmentä, Peltola kertoo.

Ilmiö tunnistetaan myös edunvalvontajärjestössä, toteaa AKT:n Jyrki Halvari.

– Ala ei kiinnosta enää nuoria.

Tuula Pohjola ymmärtää, että osalle kuskeista työ tuntuu raskaammalta kuin toisille. Pohjola muistuttaa, että bussikuskina olo ei ole niin kamalaa, kuin ongelmavyyhdistä voisi saada kuvan.

– Mää tykkään, rakkaudesta lajiin.

Lisää aiheesta:

Bussikuskit pelkäävät työssään – "Mä vielä tapan sut! Sä et tiedä, missä jengeissä mä liikun!"