Virolaisnuoret hurahtivat kansantanssiin – 18-vuotias Rene haluaa ainakin kerran elämässään esiintyä Tallinnan tanssijuhlilla

Valmentajan mukaan itsenäisyyspäiväänsä sunnuntaina juhlivassa Virossa kansantanssi on nyt suositumpaa kuin koskaan.

kansantanssit
Pojat tanssivat.
Rene Aleksander Truuts (edessä oik.), Tom Kelt, Villy Tammer ja Marko Krund harrastavat kansantanssia.Stanislav Moshkov

TallinnaTallinnan reaalikoulun juhlasalissa on juuri sellainen hälinä, jonka voi olettaa syntyvän, kun 22 hyvin toisensa tuntevaa lukioikäistä kokoontuu samaan paikkaan.

Mutta kun musiikki alkaa soida, häly on tiessään. Ilmeet muuttuvat keskittyneiksi. Tanssi alkaa.

Nuorille kesäleirejä ja muuta toimintaa järjestävän Tallinnan Õpilasmalev -organisaation kansantanssiryhmä Õmmikad treenaa Tallinnan tanssijuhlille. Tapahtuma järjestetään heinäkuussa.

Tuhansista juhlille harjoittelevista tanssiryhmistä vain osa pääsee mukaan. Valintatulokset kuullaan toukokuun alussa.

Maaliskuussa ryhmä esiintyy raadille, joka arvioi sen tasoa. Ensimmäinen arviointitilaisuus oli jo tammikuussa. Seula on tiukka. Koreografian hallitsemisen lisäksi ryhmän pitää osata esiintyä ilmeikkäästi ja tunteella.

Maaliskuun koe-esiintymiseen on enää kuukausi aikaa, mutta ryhmän jäseniä ei erityisemmin jännitä.

– Uskon, että meillä on hyvät mahdollisuudet tulla valituiksi. Olemme treenanneet niin paljon, kertoo 18-vuotias Rene Aleksander Truuts.

Truuts on harrastanut kansantanssia kaksi vuotta. Harrastus vei heti mennessään.

– Tanssiminen on mahtava tapa viettää pari kertaa viikossa aikaa ystävien kanssa. Aina välillä vedetään hienot kansallispuvut päälle ja esiinnytään. Harrastus auttaa jaksamaan arjessa ja koulussa, hän kertoo.

Kansantassijoita harjoittelemassa.
Õmmikad-kansantanssiryhmän tanssijat ovat lukiolaisia. Ryhmä harjoittelee kaksi kertaa viikossa.Stanislav Moshkov

Kansantanssin suosio räjähti

Õmmikad-ryhmän valmentaja Killu Tiigimäe sanoo, ettei ole koskaan nähnyt Virossa sellaista kansantanssin suosiota kuin nyt.

– Muutama vuosi sitten oli vaikea löytää tanssiryhmiin jäseniä. Nyt ryhmät ovat niin täynnä, etteivät kaikki halukkaat mahdu niihin. Tähänkin ryhmään piti järjestää pääsykoe, kun tulijoita oli niin paljon, Tiigimäe kertoo.

Myös Rene Truuts on huomannut lajin suosion kasvun.

– Kansantanssi on meidän kaveriporukassa suosittu harrastus. Moni kaverini on aloittanut tanssimisen tänä vuonna.

Tiigimäe ja Truuts osaavat vain arvailla syitä harrastuksen suosion kasvuun. Yhdeksi syyksi he veikkaavat Viron satavuotisjuhlavuotta, jota vietettiin viime vuonna.

– Juhlavuoden tapahtumissa nuoret näkivät ehkä tanssiryhmiä ja tajusivat, että sellaisen osana pääsee esiintymään hienoihin paikkoihin, Tiigimäe sanoo.

Kansantassijoita harjoittelemassa.
Tanssinopettaja Killu Tiigimäe (edessä keskellä selin) antaa ryhmälleen ohjeita.Stanislav Moshkov

Toinen syy saattaa hänen mukaansa olla yleinen folkmusiikkibuumi Virossa. Kansanmusiikkiyhtyeistä on tullut muutaman viime vuoden aikana supersuosittuja.

Esimerkiksi useaan kertaan Viron parhaaksi yhtyeeksi valitun Trad.Attack! -folkbändin musiikki soi jatkuvasti maan suurimmilla radiokanavilla. Keikoilla tuhannet ihmiset pogoavat säkkipillin tahdissa.

Myös kansanmusiikkifestivaalit kuten Viljandi Folk ovat Virossa suosittuja. Virossa on folk-festivaaleilla käymiselle oma verbikin: "folkima" eli "folkata".

Ja sitten ovat tietenkin Tallinnan laulu- ja tanssijuhlat. Moni virolainen haluaa päästä ainakin kerran elämässään esiintymään niille.

Laulu- ja tanssijuhlat ovat megatapahtuma

Joka viides vuosi järjestettävät Tallinnan laulu- ja tanssijuhlat ovat ylivoimaisesti Viron suurin tapahtuma. Niitä aletaan tuottaa jo vuosia ennen juhlia.

Laulujuhlat järjestetään Tallinnan Laululavalla, jota ympäröivälle Laulukentälle mahtuu jopa satatuhatta ihmistä kerrallaan. Kenttä on juhlien aikaan yleensä tupaten täynnä väkeä.

Tanssijuhlat puolestaan pidetään Kalevin stadionilla Tallinnan kantakaupungissa. Kolmeen tanssinäytökseen myydään kuhunkin 10 000 lippua. Kaikki ensi kesän näytökset ovat jo loppuunmyytyjä.

Laulu- ja tanssijuhlien merkityksen ymmärtääkseen pitää ymmärtää Viron historiaa.

Tallinnan Laululava oli 1980-luvun lopussa Viron Laulavan vallankumouksen päänäyttämö. Neuvostoaikana vapaasta Virosta kertovat laulut oli kielletty. Laulava vallankumous alkoi, kun virolaiset kokoontuivat kielloista huolimatta Laululavalle laulamaan laulujaan.

Paikka on siis symbolisesti tärkeä virolaisille – samoin siellä laulettavat vironkieliset laulut.

Virossa on käyty keskustelua siitä, pitäisikö laulujuhlien ohjelmistoon hyväksyä myös venäjänkielisiä lauluja, sillä maan väestöstä lähes kolmasosa puhuu äidinkielenään venäjää. Toistaiseksi ohjelmisto on pysynyt vironkielisenä.

Perinteisestä lähestymistavasta kielii juhlien tämänvuotinen teemakin, "Kotimaa on rakkaimpani". Oman kulttuurin, juurien ja traditioiden merkitys pienelle, itsenäisyytensä hiljattain palauttaneelle maalle on suuri.

Tyttöjä tauolla.
Johanna Poell (edessä makuulla), Liisbet Kuul, Karmen Karus, Doris Lepmets, Hannelore Juurikas ja Eike Teder ovat tauolla, kun ryhmän pojat treenaavat omaa tanssiaan.Stanislav Moshkov

"Kansallispuvusta tulee juhlava olo"

Laulujuhlien tavoin myös tanssijuhlilla vaalitaan perinteitä. Juhlien tiedottaja Andi Einaste kertoo, että juhlatoimikunta käy jatkuvasti keskustelua siitä, kuinka paljon tapahtumaa voidaan uudistaa.

– On esimerkiksi pohdittu, voisiko esiintyjillä olla päällään muutakin kuin kansallispuvut. Mutta vedämme rajan siihen. Jos hyväksyisimme nyt farkut tai lyhyet hameet, kahdenkymmenen vuoden päästä juhlilla ehkä tanssittaisiin bikineissä.

Tanssijuhlilla kaikki tanssivat siis kansallispuvuissa. Õmmikad-ryhmän jäsenille se sopii. Vaikka tänään he ovat pukeutuneet t-paitoihin, shortseihin ja lyhyisiin hameisiin, kansallispuku kuuluu heidän mielestään esiintymisiin.

– Siitä tulee juhlava olo, ryhti suoristuu ja tanssi näyttää paremmalta, Rene Truuts sanoo.

Tallinnan laulu- ja tanssijuhlat viettävät tänä kesänä juhlavuottaan, kun Laulujuhlat täyttää 150 vuotta ja Tanssijuhlat 85 vuotta. Laulu- ja Tanssijuhlat pidetään 4.–7. heinäkuuta.

Viro juhlii 101-vuotispäiväänsä tämän viikon sunnuntaina 24. helmikuuta.

Kansantanssijoita.
Virolainen kansantanssiryhmä esiintyi kansallispuvuissa tammikuussa 2018.Dmitri Kotjuh / AOP