Tätä kaikkea edellytetään Suomen kansalaisuuden hakijalta jo nyt – hallitus aikoo lisätä vaatimuksia

Oikeustieteen professorin mukaan hallituksen ohjelmalla on aika vähän tekemistä seksuaalirikoksien torjunnan kanssa.

kansalaisuus
Passi poliisin lupapalvelupisteessä.
Hallitus aikoo tiukentaa Suomen kansalaisuuden myöntämisen ehtoja osana maahanmuuttajien tekemien rikoksien ehkäisyä.Tiina Jutila / Yle

Saako presidentti passittaa toisinajattelijat vankilaan? Pitääkö naisen saada puhua palaverissa tasavertaisesti miehen kanssa? Voiko ventovieraita halata vastoin näiden tahtoa?

Tällaisia kysymyksiä saattavat Suomen kansalaisuutta hakevat joutua tulevaisuudessa pohtimaan. Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) nimittäin esitteli keskiviikkona joukon toimia (siirryt toiseen palveluun)seksuaalirikollisuuden ja maahanmuuttajataustaisten rikollisuuden torjumiseksi. Osa ehdotuksista koski pysyvän oleskeluluvan ja Suomen kansalaisuuden saamisen edellytyksiä.

Harva kuitenkin tietää, mitä Suomen kansalaiseksi pyrkivältä vaaditaan jo nyt.

Ensinnäkin hakijan henkilöllisyyden pitää olla luotettavasti selvitettävissä. Lisäksi vaaditaan riittävä suomen, ruotsin tai viittomakielen taito, riittävän pitkä asumisaika Suomessa ja selvitys toimeentulosta.

Hakijan edellytetään myös maksaneen tunnollisesti julkisoikeudelliset maksut, kuten verot, sakot ja sairaala- tai elatusmaksut.

Yksi kansalaisuuden saamisen edellytyksistä on lain mukaan myös nuhteettomuus. Hakija ei siis saisi olla syyllistynyt rikoksiin tai olla määrätty lähestymiskieltoon.

Maahanmuuttoviraston linja kuitenkin on, että rikokset ja lähestymiskielto eivät ole ehdottomia esteitä kansalaisuuden saamiselle. Se ottaa huomioon muun muassa rikoksen laadun, rangaistuksen ankaruuden ja sen, onko hakija syyllistynyt rikoksiin toistuvasti.

Kansalaisuustesti mittaisi myös asenteita ja arvoja

Hallituksen keskiviikkoisen esityksen mukaan käyttöön otettava kansalaisuustesti on suomalaisittain uusi asia. Tähän asti Suomessa on testattu vain hakijan kielitaitoa.

Mitä kansalaisuustesti käytännössä merkitsisi, ei ole vielä tiedossa, koska kyseessä on vain alustava ajatus. Hallitus lupaa kuitenkin toimenpideohjelmassaan (siirryt toiseen palveluun), että "selvitetään muiden maiden käytäntöjä kansalaisuustestien käytössä ja otetaan Suomeen soveltuva testi käyttöön".

Hallituksen linjauksen mukaan kansalaisuustestin pitäisi mitata yhteiskunnan perustavien sääntöjen sekä perusoikeuksia koskevien arvojen ja asenteiden tuntemusta.

Kansalaisuustesti on ollut käytössä muun muassa Virossa, Saksassa, Itävallassa, Hollannissa, Tanskassa, Britanniassa, Kanadassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa. Espanjassa, Kreikassa ja Unkarissa käytössä on ollut pelkästään suullinen koe.

Viron kaksiosainen kodakondsuseksam koostuu kielikokeesta sekä perustus- ja kansalaisuuslain tuntemusta mittaavasta testistä. Kielenä käytössä on vain viro.

Sekä kielikoetta että kansalaisuustestiä on kritisoitu liiallisesta vaativuudesta. Toisaalta moni vironsuomalainen tai nuoremman polven vironvenäläinen on pitänyt varsinkin kielikoetta aika helppona. Kansalaisuuden myöntämiseksi Viro edellyttää vähintään B1-tason kielitaitoa. Suomessa sitä vastaa yleisen kielitutkinnon keskitason testin läpäiseminen.

Viron kansalaisuustestin on puolestaan väitetty keskittyvän liikaa lainopillisiin kysymyksiin. Arvostelijoiden mielestä sen pitäisi mitata enemmän virolaisten tapojen ja arvojen tuntemusta.

"Aika vähän vaikutusta seksuaalirikoksiin"

Hallituksen toimenpideohjelman kansalaisuuskohtaan kiinnitti huomiota myös Turun yliopiston prosessioikeuden professori Johanna Niemi. Hän pitää Suomen kansalaisuuden saamista jo nykyään verrattain vaikeana.

– Suomessa on monia aika pitkään asiantuntijatehtävissä työskennelleitä henkilöitä, jotka pelkäävät tuota kielikoetta erittäin paljon, koska he eivät osaa tarpeeksi hyvin suomea.

Niemeä pohdituttaa myös suunniteltu kansalaisuustesti, jossa korostuvat suomalaiset arvot.

– Siinä korostetaan, että tasa-arvo on meillä keskeinen arvo. Suomessa on kuitenkin paljon pitkäänkin täällä asuneita ulkomaalaisia, joiden kokemus Suomesta ei välttämättä ole se, että tämä olisi kovin tasa-arvoinen maa, Niemi viittaa.

Kansalaisuuslain muutoksilla voikin hänen mukaansa olla vaikutusta ihmisiin, joihin sitä ei ole tarkoitettu.

– Meillä puhutaan paljon siitä, että tänne pitäisi houkutella osaavaa työvoimaa niille aloille, joihin Suomessa ei ole riittävästi sen alan asiantuntemusta. Tässä on vaara, että se torjuu juuri niitä ihmisiä, joita tänne halutaan.

Hallituksen eilen keskiviikkona esittelemää toimenpideohjelmaa kokonaisuudessaan Johanna Niemi pitää aivan muuna kuin sen nimi antaa ymmärtää.

– Se vaikuttaa maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittiselta julistukselta, jolla on aika vähän tekemistä seksuaalirikosten torjumisen kanssa.

Lue myös:

Näin hallitus aikoo puuttua maahanmuuttajataustaisten rikollisuuteen ja seksuaalirikoksiin – uhkaa aiheuttavat nopeasti säilöön ja karkotusuhka tiukemmaksi

Ministeri Mykkänen: Isis-taistelijoita ei houkutella Suomeen, mutta lähtökohta on, että kansalaisuus säilyy

Mykkänen ehdottaa vastaanottokeskuksiin kokeita suomalaisen yhteiskunnan pelisäännöistä

Sisäministeri Mykkänen olisi valmis viemään kansalaisuuden törkeään seksuaalirikokseen syyllistyneeltä – myös Maahanmuuttovirastossa uskotaan, että kovemmat rangaistukset voisivat auttaa