Railey, 6, ja Aurora, 4, ovat sukupuolineutraalin päiväkodin kasvatteja – “Moni luulee, että haluamme tehdä lapsista homoseksuaaleja"

Tukholmalaisessa Egalia-päiväkodissa ei sanota tyttö tai poika, vaan kaveri. Äidin ja isän sijaan käytetään sanaa vanhempi.

sukupuolten tasa-arvo
Railey käy sukupuolineutraalissa päiväkodissa.
Katso Perjantai-dokkari: Poika nimeltä Railey nyt Areenassa. 6-vuotias Railey on sukupuolineutraalin tukholmalaisen Egalia-päiväkodin kasvatti.

Tiedätkö, mitä eroa on tytöillä ja pojilla?

Tukholmalainen Railey Hector, 6, miettii hetken.

– En, hän vastaa lopulta päätään pudistaen.

Railey ja hänen nelivuotias sisarensa Aurora ovat ruotsalaisen Egalia-päiväkodin kasvatteja. Egaliassa ei sanota tyttö tai poika, vaan kaveri. Eikä äiti tai isä, vaan vanhempi.

Sukupuolineutraalius on läsnä kaikkialla, mutta kyse on paljosta muustakin.

– Pohjimmiltaan kyse on demokratiasta, kiteyttää rehtori Lotta Rajalin.

– Yhteiskuntamme rakentuu vanhoille perinteille ja normeille, jolloin ei ollut samanlaista monimuotoisuutta kuin tänä päivänä. Kaikki muuttuu huimaa vauhtia – kansainvälistyminen, tietoyhteiskunta, globalisaatio, hän luettelee.

Ketään ei saa sortaa

Lotta Rajalin johtaa 17 lasten ja nuorten kasvatusyksikköä Tukholmassa. Niistä kaksi, Egalia (siirryt toiseen palveluun) ja Nicolaigården (siirryt toiseen palveluun) ovat saaneet niin sanotun HBT-sertifikaatin ensimmäisinä Ruotsissa. HBT on lyhenne sanoista homoseksuaalit, biseksuaalit ja transihmiset.

Meidän on kehityttävä, muututtava ja opittava ajattelemaan toisin, Lotta Rajalin sanoo.
- Meidän on kehityttävä, muututtava ja opittava ajattelemaan toisin, Lotta Rajalin sanoo.Matias Väänänen

– Kyse on siitä, että ketään ei saa sortaa seksuaalisen suuntauksen, uskonnon, etnisen taustan, vamman, iän tai sukupuolen perusteella, Lotta Rajalin sanoo.

Sukujuuret Suomessa

Lotta Rajalin on syntynyt Tukholmassa, jonne perhe muutti Suomesta. Raileyn ja Auroran äidillä Riikka Hectorilla on samanlainen tausta. Lasten isä Damian Hector on kotoisin Yhdysvaltain Philadelphiasta.

Railey rakastaa kauniita leninkejä. Egaliassa pojatkin pukeutuvat halutessaan leninkiin. Ja haluavathan he, erityisesti kun tanssitaan.

– Äiti, titta, look, Railey kiljahtaa tanssiessaan uusimmassa, kultakimalteisessa mekossaan.

Hectoreilla puhutaan ruotsia, englantia ja suomea sujuvasti sekaisin.

Kaikille samat oikeudet

Juuri monimuotoisuudesta on Lotta Rajalinin mielestä kyse: elämme uutta aikaa ja maailma muuttuu nopeammin kuin moni ymmärtää.

Hän pitää tärkeänä, että myös varhaiskasvatus ja perusopetus elävät tätä aikaa. Esimerkiksi siten, että Rajalinin johtama 160-päinen henkilökunta puhuu 16 eri kieltä.

– #Metoo-kampanja oli vasta alkua. Me emme voi jatkaa kuten tähän asti on tehty. Kestävää kehitystä tarvitaan myös ihmisyydessä. Kaikille ihmisille pitää löytää paikka, meidän on jaettava tilamme ja annettava kaikille sama arvo ja samat oikeudet, Rajalin kuvailee edessä olevaa urakkaa.

Perheet ovat eri näköisiä

Hectorin perheen lapset päätyivät Egaliaan sattumalta. Railey aloitti perinteisessä päiväkodissa, joka vuoden kuluttua muutettiin Egaliaksi. Monet vanhemmat kavahtivat sateenkaarilipun alla harjoitettavaa uudenlaista toimintaa ja siirsivät lapsensa toisaalle.

Riikka ja Damian Hectorin lapset Railey ja Aurora ovat Egalia-päiväkodin kasvatteja.
Riikka ja Damian Hectorin lapset Railey ja Aurora ovat Egalia-päiväkodin kasvatteja.Matias Väänänen

Riikka ja Damian ovat kiitollisia siitä, että antoivat Egalialle mahdollisuuden. He uskovat lastensa saaneen sieltä uskoa sekä itseensä että tasa-arvoon.

– Päiväkoti on ollut hyvä alusta asti. Etenkin Raileylle on ihan sama, onko kaveri tyttö vai poika vai mikä vaan, Riikka Hector pohtii.

– Itse olen oppinut paljon siitä, miten muut ihmiset elävät. Egaliassa on perheitä, joissa on yksi isä ja kaksi äitiä. Tai kaksi isää ja yksi äiti, tai kaksi äitiä, tai kaksi isää. Lastenkin on hyvä nähdä, että perheet voivat olla erinäköisiä, hän sanoo.

Ei edellytä ehdottomuutta

Hectorit korostavat, että sukupuolineutraalius ei edellytä ehdottomuutta.

– Tulen aina kutsumaan poikaani pojaksi ja tytärtäni tytöksi, mutta jos Railey haluaa prinsessakirjan, hän saa prinsessakirjan. Jos Aurora haluaa leikkiä sotilailla, hän voi leikkiä niillä, Damian Hector sanoo.

Egalia-päiväkodissa ei puututa asiaan, jos lapset puhuvat pojista ja tytöistä. Mutta henkilökunta ei sitä tee. Palomies on pelastaja ja poliisi on poliisi, eikä poliisisetä. Egaliassa tiedostetaan puheen ja odotusten vaikutus lapsiin.

– Jos tytön oletetaan olevan suloinen ja avulias ja pojan rohkea ja villi, niin lapset yrittävät olla sellaisia. Me haluamme näyttää yhteiskunnan kaikista näkökulmista, Lotta Rajalin havainnollistaa.

– Ei 20 tai 50 vuotta sitten ollut tällaista. Meillä on uusi, nopeasti muuttuva yhteiskunta ja meidän on muututtava sen mukana.

Kahdenkymmenen vuoden työ

Lotta Rajalin on työskennellyt asian parissa siitä saakka, kun Ruotsin opetussuunnitelmaan vuonna 1998 lisättiin vaatimus stereotyyppisten sukupuoliroolien häivyttämisestä varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.

Hän kaivaa laukustaan YK:n lasten oikeuksien sopimuksen (siirryt toiseen palveluun), jossa sanotaan, että kaikilla lapsilla kaikkialla maailmassa tulee olla samat mahdollisuudet ja oikeudet sukupuolesta riippumatta.

Rajalin nostaa esille Ruotsin koululainsäädännön (siirryt toiseen palveluun) ja sen jälkeen Yhdenvertaisuuslain (siirryt toiseen palveluun).

- Laki on meidän puolellamme, Lotta Rajalin muistuttaa.
- Laki on meidän puolellamme, Lotta Rajalin muistuttaa.Matias Väänänen

– Tie on ollut kivinen. Moni luulee, että aivopesemme lapsia tai käytämme heitä koekaniineina. On sanottu, että haluamme tehdä lapsista homoseksuaaleja tai transhenkilöitä, hän huokaisee.

– Tavoitteemme on, että jokainen saa olla oma itsensä ja hyödyntää omat voimavaransa. Että kaikki ihmiset hyväksytään eikä ketään sorreta.

Vihapostia ja tappouhkauksia

Sekä päiväkotiin että Lotta Rajalinille tulee edelleen vihapostia ja jopa tappouhkauksia. Välillä vihamyrsky laantuu alkaakseen taas uudestaan.

– Viha kumpuaa tiedon puutteesta. Siksi kerromme ja näytämme mielellämme, mitä teemme. Annamme jokaiselle ihmiselle saman arvon siitä huolimatta, mitä he ovat, Rajalin painottaa.

Egalian ja Nicolaigårdenin toiminta on kiinnostanut tiedotusvälineitä kaikilta mantereilta siinä määrin, että päiväkotien arki alkoi kärsiä. Oli tehtävä linjaus. Nykyään päiväkodissa ei saan enää kuvata lapsiryhmiä tai henkilökuntaa, ainoastaan yksittäisiä lapsia vanhempien luvalla.

Rauhaa ja turvaa elämään

Tänä syksynä Railey Hector siirtyi Egaliasta tavalliseen esikouluun, jossa valmistaudutaan 7-vuotiaana alkavaan peruskouluun.

Riikka kertoo joskus pelänneensä, että Egaliassa ensimmäiset vuodet varttuneita lapsia kiusataan kun he aloittavat koulun perinteisemmät elämän eväät saaneiden lasten kanssa.

Railey Hector haluaa maailman pisimmät hiukset. Riikka Hector auttaa solmimaan “pitkät, pitkät hiukset”.
Railey haluaa maailman pisimmät hiukset. Riikka auttaa solmimaan “pitkät, pitkät hiukset”.Matias Väänänen

Toistaiseksi kaikki on sujunut hyvin.

– Egalia on antanut lapsille turvallisuudentunteen ja rauhan olla mitä he itse haluavat. Minulle on todella tärkeää tietää, että tyttäreni voi tehdä ihan mitä itse haluaa ja poikani saa olla ihan mitä itse haluaa. Voi olla kovempi tyttö tai pehmeämpi poika ja edetä elämässä siitä huolimatta, Riikka Hector miettii.

Hän ei usko, että Railey ja Aurora edes osaavat kuvailla, mitä eroa on pojilla ja tytöillä.

– He sanovat korkeintaan että toisella on pippeli ja toisilla pimppi, koska olemme puhuneet siitä miksi toinen on eri näköinen kuin toinen.

Kysytään siis vielä kerran Raileylta. Onko pojissa ja tytöissä mitään eroa?

– Ei.

Eli kaikki ovat samanlaisia?

– No ei ihan.

Onko siis olemassa joku ero?

– Kyllä.

Mikä?

– Pippeli ja pimppi vain.

Damian Hectorin mielestä on tärkeää, että sekä Aurora että Railey saavat itse valita mitä ja millä leikkivät.
Damian Hectorin mielestä on tärkeää, että sekä Aurora että Railey saavat itse valita mitä ja millä leikkivät. Matias Väänänen

Katso Perjantai-dokkari: Poika nimeltä Railey nyt Areenassa.

Perjantai: Miten sukupuoli vaikuttaa kasvatukseen? Yle TV1:llä perjantaina 22.2. klo 21.05. Vieraina bloggarit Laura “Mamma rimpuilee” Satamo ja Samuel “Herkkä mies” Jyrinki sekä lastenpsykiatrian professori Kaija Puura. Perjantai-dokkari: Poika nimeltä Railey.

Suomessa Opetushallitus on linjannut, että tasa-arvolain mukaan sukupuolten tasa-arvoa tulee edistää kaikessa opetuksessa ja koulutuksessa. Opetushallituksen julkaisussa Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa neuvotaan käyttämään sanaa sukupuolitietoinen sanan sukupuolineutraalin sijaan. Perustelu on, että “näennäisesti sukupuolineutraali toimintatapa saattaa vaikuttaa syrjivästi tai vahvistaa eriarvoisuutta, jos tosiasiallisesti olemassa olevaa sukupuolinäkökulmaa tai sukupuolittuneisuutta ei ole otettu huomioon”.

Muokattu 21.2.2019 klo 22.20. Korjattu sana transihmiset oikeaan muotoon.

Lue myös:

Suomessa on vallalla yhä jako naisten ja miesten töihin – katso, miten alat ovat juuttuneet sukupuoliin

Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolen tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa (siirryt toiseen palveluun)

Ruotsissa avattiin sukupuolineutraali koulu

Sean Ricks: Sukupuolisensitiivinen prinsessa Ruusunen

Tutkimuksia aiheesta:

Ruotsalaistutkimus Barn vid ”genusneutrala” förskolor har mindre stereotypa attityder (siirryt toiseen palveluun)

Early preschool environments and gender: Effects of gender pedagogy in Sweden (siirryt toiseen palveluun)

Children at Swedish “gender-neutral” preschools are less likely to gender-stereotype (siirryt toiseen palveluun)