Kun Mikko Heikkinen ja Tino Oittinen alkoivat pelata tosissaan, ruutuaika väheni – E-urheilulukiossa keskitytään määrän sijasta laatuun

Sotkamossa on yksi ensimmäisistä urheilulukioista Suomessa, jossa lajiksi voi valita e-urheilun.

e-urheilu
Mikko Heikkinen pelaa Sotkamon e-urheilulukiossa.
Mikko Heikkisen mukaan pelaamisesta on tärkeää pitää lepopäiviä. Mimmi Nietula/Yle

Hotellin kellarikerroksessa on kaksi huonetta täynnä tietokoneita, viimeistä huutoa olevia pelituoleja ja valtavia televisioruutuja. Kaksi nuorta miestä istuu koneiden edessä, täysin uppoutuneina ruudulla liikkuviin hahmoihin. Tino Oittinen ja Mikko Heikkinen ovat Sotkamon urheilulukion ensimmäiset ja ainoat e-urheilijat.

Oittisen peli on FIFA, maailman suosituin jalkapallopeli. Heikkinen puolestaan pelaa fantasiamaailmaan sijoittuvaa ammuskelupeliä, Overwatchia. Nuoret miehet kertovat pelanneensa useita vuosia, mutta urheilulukiossa pelaamisesta on tullut vakavampaa ja tavoitteellisempaa.

– Nykyään pelaamiseen menee vähemmän aikaa, mutta se on tarkempaa ja intensiivisempää, Oittinen sanoo.

Joinain päivinä peliä ei edes avata, toisinaan pelaamiseen voi upota kuusikin tuntia.

– Ihan niin kuin muussakin urheilussa, pitää e-urheilussakin olla välillä lepopäiviä, Heikkinen komppaa.

Tino Oittinen pelaa videopeliä
Tino Oittinen pelaa FIFAa parhaimmillaan kuusi tuntia päivässä. Mimmi Nietula / Yle

Heikkisen ja Oittisen e-urheiluopintoihin kuuluu luentoja terveellisistä elämäntavoista sekä paljon fyysistä treeniä, kuten kuntosaliharjoittelua ja lenkkeilyä. E-urheilukurssit vievät viikosta viitisen tuntia. Kunnosta huolehtiminen on tärkeää, sillä pelaaminen vaatii kropalta paljon.

– Sitä on vaikea selittää, millainen väsymys pelaamisesta tulee. Sellaista uupumusta ei saa aikaan edes 10 kilometrin lenkillä. Silloin on pakko levätä tai lähteä lenkille rentoutumaan, Oittinen kertoo.

– Mitä virkeämpi kroppa on, sitä virkeämpi mieli on pelikentillä, Heikkinen sanoo.

Ruudun ääressä ei höntsäillä

Kilpapelaaminen eroaa kaveriporukassa hauskan pidosta reilusti. Tino Oittinen ja Mikko Heikkinen keskittyvät peliin tarkasti, ja kehittyminen pelaajana on koko ajan miesten mielessä. Pelitekniikoihin heillä ei ole erillistä valmentajaa, eli pelissä kehittyminen on pitkälti kiinni omasta itsestä.

– Kilpapelaamisessa yritetään koko ajan parantaa omaa suoritusta. Omat virheet ja pelitilanteet käydään tarkemmin läpi kuin höntsäpelaamisessa, Oittinen sanoo.

Oittinen ja Heikkinen kokevat olevansa tavallisia lukiolaisia, jotka liikkuvat, tapaavat ystäviään ja välillä viettävät aikaansa pelaamalla.

– Minulle ei koskaan ole sanottu, että pelaan liikaa. Minulla on ollut aina muitakin harrastuksia: olen uinut SM-tasolla, pelannut jalkapalloa ja nykyäänkin pelaan sählyä. Pelien pelaaminen on ollut vain yksi harrastus muiden joukossa, Oittinen sanoo.

Esport Center Vuokatissa
Vuokatissa sijaitseva Esports Center on kainuulaisen e-urheilun päämaja. Mimmi Nietula / Yle

Suomessa osa-aikaisesti tai kokopäiväisesti pelaa kilpaa noin 20–30 e-urheilijaa. Urheilulukioon pääseminen on nostanut Oittisessa ja Heikkisessä esiin haaveet ammattilaisuudesta.

– En olisi koskaan ajatellut, että ammattilaisuus olisi itselle mahdollisuus, Heikkinen sanoo.

– Kyllähän e-urheilulukioon pääseminen oli hieno juttu, ei kaikilla ole tällaista mahdollisuutta, Oittinen sanoo.

Kainuussa tehdään pioneerityötä

E-urheilukoulutuksia ei ole vielä paljon Suomessa (siirryt toiseen palveluun)(SEUL), mutta Suomen elektronisen urheilun liiton puheenjohtaja Joonas Kapiainen uskoo, että koulutusten määrä lisääntyy lähivuosina. Tällä hetkellä liiton tavoitteena on luoda mahdollisuuksia e-urheilun ohjaamistoiminnalle ja valmentamiselle, jotta koulutuksia saadaan lisää. Kapiaisen mukaan koulutuksen tarve on reilusti suurempi kuin nykyinen tarjonta.

– Meillä on velvollisuus edistää koulutuksen yleistymistä Suomessa. Toivomme, että muukin kuin pelaamiseen liittyvä toiminta tulisi koulutuksiin. Syventävän koulutuksen määrää pitää lisätä.

Mies pelaa Overwatch-peliä
Mikko Heikkisen peli on maagisen näköinen OverwatchMimmi Nietula/Yle

Aiemmin ainoastaan Ruoveden lukiossa on ollut mahdollisuus yhdistää e-urheilu ja lukiokoulutus. Sotkamon urheilulukio aloitti e-urheilulinjan syksyllä 2018.

Kainuuseen on keskittynyt paljon e-urheilijoita. Sotkamon urheilulukion lisäksi Vuokatti-Ruka urheiluakatemia ja Kajaanin ammattikorkeakoulu tarjoavat koulutusta ja mahdollisuuksia kehittyä e-urheilun alalla.

– Kainuu on osoittanut paikkansa pioneerityön parissa. Toivon kasvun jatkuvan sekä Kainuussa että sen ulkopuolella vastaavalla tavalla, mutta Kainuu näyttää hyvin suuntaa muille toimijoille, SEUL:n puheenjohtaja Joonas Kapiainen sanoo.

En kutsuisi itseäni urheilijaksi, vaan kilpapelaajaksi.

Tino Oittinen

E-urheilu nostaa profiiliaan Suomessa tasaiseen tahtiin. Suomalaiset e-urheilijat niittävät mainetta maailmalla, kättelevät presidenttiä linnan juhlissa ja valtaavat otsikoita muiden lajien ammattilaisten tavoin. Viimeisin taidonnäyte todistettiin viime viikonloppuna, kun suomalainen ENCE raivasi tiensä toiselle sijalle Puolan Katowicen Major-turnauksessa.

– Tuntuu välillä, ettei tämä ole urheilua. Tämä on e-urheilua. En kutsuisi itseäni urheilijaksi, vaan kilpapelaajaksi, Tino Oittinen sanoo.

Mitä kilpapelaajalta vaaditaan? Oittisen ja Heikkisen mukaan paljon kokemusta, hyvää kuntoa, mielenhallintaa ja tahtoa.

– Pitää olla oikeasti halu tehdä duunia, kuunnella luennoilla ja käydä treeneissä. Se on se voittamisen tahto, Oittinen sanoo.

Pitäisikö e-urheilua tuoda kouluihin enemmänkin? Voisiko se tulla jopa lajiksi liikuntatunneille? Voit keskustella e-urheilukoulutuksesta kello 22.00 saakka.