Yhä useampi hoitaja on vihainen ja väsynyt, kun kolmivuorotyö nielee koko elämän – kiista hoitajien työvuoroista roihahti Joensuussa

Pitkät työputket, yksittäiset vapaapäivät ja oman elämän hallinnan tunteen menettäminen kuormittavat hoitajia.

vuorotyö
Mari Karhu ja Santeri Lakio tietokoneiden äärellä.
Mari Karhu ja Santeri Lakio päivystämässä Pohjois-Karjalan keskussairaalassa.Heikki Haapalainen / Yle

Työajan tehokkaampaa käyttöä sekä työhyvinvoinnin parantamista, sanoo sairaalan johto. Jaksamista vähentävä ja elämää vaikeuttava ongelmakimppu, sanovat puolestaan hoitajat.

Kyseessä on Pohjois-Karjalan julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavan Siun soten uusi tapa suunnitella työajat hoitajilleen. Sen sisäänajo aloitettiin viime syksynä noin 3000:lle vuorotyötä tekevälle hoitajalle. Mutta nyt suunnittelusta on roihahtanut riita työntekijöiden ja työnantajan välille.

Riita on yksi esimerkki hoitoalan ongelmista. Hoitotyön kuormittavuudesta on uutisoitu aiemminkin (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat). Myös siitä, että hoitajat vaihtavat alaa paremman palkan ja parempien työolojen toivossa (siirryt toiseen palveluun) (Tehy), on keskusteltu.

Hoitajien mielestä suurin ongelma uudessa suunnittelussa on se, että omiin työvuoroihin ei voi vaikuttaa yhtä paljon kuin ennen. Se vaikeuttaa työn ja muun elämän yhteensovittamista kuormittavaa kolmivuorotyötä tekevillä hoitajilla. Myös vapaa-ajan suunnitteleminen on vaikeaa, koska työvuoroja ei pysty suunnittelemaan ennakkoon.

– Ero on kuin yöllä ja päivällä, tiivistää sairaanhoitaja Kirsi Nousiainen, 47, kokemuksensa uudesta ja vanhasta mallista.

– Työn tekemisen ilo on kadonnut, ja minun ja monen työkaverin jaksaminen on koetuksella.

Kirsi Nousiainen
Sairaanhoitaja Kirsi Nousiainen kertoo, että tunnelmat sairaalan osastoilla ovat kireät. "Vanha suunnittelutapa oli työkalu, jolla pystyimme hallitsemaan edes hieman omaa elämäämme. Nyt se on viety pois"Heikki Haapalainen / Yle

Kolme toivetta kolmessa viikossa

Vanhassa, yhteisölliseksi tai autonomiseksi kutsutussa työvuorosuunnittelussa osaston työntekijät suunnittelivat yhdessä esimiesten kanssa omat työvuoronsa siten, että riittävä määrä osaamista ja tekijöitä oli aina paikalla. Hoitaja pystyi vaikuttamaan esimerkiksi siihen, tekeekö hän töitään aamu- vai iltapainotteisesti.

Uusi toimintalähtöinen suunnittelu puolestaan sallii vain kolme toivetta kolmen viikon työvuorolistassa. Toiveet toteutuvat tai sitten eivät. Jos hoitaja haluaa yhden viikonlopun vapaaksi, ei sijaa muille toiveille juuri ole.

– Toiveet eivät toteudu käytännössä kovin usein. Esimerkiksi työkaverini ei päässyt hammaslääkäriin hyvistä perusteluista huolimatta, Kirsi Nousiainen kertoo.

Uudessa suunnittelussa työvuorot tekee keskitetysti suunnittelija yhdessä esimiesten kanssa. Suunnittelijalla voi olla useiden kymmenien hoitajien vuorot työpöydällään. Tarkoituksena on, että työvuorot kohdistetaan entistä tarkemmin siten, että oikea määrä hoitajia on oikealla osastolla oikeaan aikaan.

Johanna Bjerregård Madsen
Siun Soten henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård MadsenHeikki Haapalainen / Yle

Ajatuksena on suunnitella työvuorot potilaiden hoidon tarve edellä, sanoo Siun Soten henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen. Hän myöntää, että muutos on iso ja vaikea

– Tämä kääntää sosiaali- ja terveydenhoidon suunnittelun päälaelleen. Näemme tietojärjestelmistä aiempaa tarkemmin, milloin meillä on eniten potilaita.

Näihin potilashuippuihin ei Bjerregård Madsenin mukaan ole varaa palkata lisää työntekijöitä. Sen sijaan kohdistamalla työvuoroja tarkemmin, saadaan olemassa olevia työntekijöitä hyödynnettyä tehokkaammin.

– Toinen syy uudistukselle on se, että vanha systeemi tuotti kuormittuneisuutta hoitajille.

Tämä näkyi työhyvinvointikyselyissä. Bjerregård Madsen kertoo ymmärtävänsä henkilöstön ikävät kokemukset.

– Mutta emme pärjää toimimalla samoin kuin ennen. Se on fakta.

Hän painottaa, että muilla aloilla, kuten teollisuudessa tai poliiseilla, toimintalähtöinen suunnittelu on jo arkipäivää.

Pohjois-Karjalan keskussairaalan päärakennus
Pohjois-Karjalan keskussairaala.Heikki Haapalainen / Yle

Jaksaminen ja palautuminen vaakalaudalla

Uusi työvuorosuunnittelu on aiheuttanut kohtuuttomia työputkia. Työvuorolistojen vaihtuessa uuteen saattaa päättyvä jakso loppua viiteen työpäivään ja uusi jatkua usealla työpäivällä. Samoin iltavuorosta siirtyminen suoraa aamuvuoroon on lisääntynyt ei-toivottu ilmiö. Lisäksi yksittäiset vapaapäivät pitkien työputkien välissä ovat lisääntyneet, eli kahta vapaapäivää on hankala saada perätysten. Se vaikeuttaa työstä palautumista.

– Väsymys näkyy jo. Minulle ovat toiset hoitajat soittaneet yöllä hätääntyneenä iltavuoron jälkeen, että onko lääkkeet muistettu antaa. Varmistellaan asioita, sairaanhoitaja Nousiainen sanoo.

Hän kertoo myös, että hoitajien jaksamisongelmiin on reagoitu johdon puolelta pelottelulla. On väläytelty jopa työpaikan vaihtamista tai töiden lopettamista vaihtoehtona.

Mika Kipinä ja Vilja Laurila
Tehyn pääluottamusmies Mika Kipinä ja Tehyn Siun Soten ammattiosaston puheenjohtaja Vilja Laurila-Rontti kertovat viestineensä Siun Soten johdolle saamastaan palautteesta.Heikki Haapalainen / Yle

Tehyn Siun Soten ammattiosaston puheenjohtaja Vilja Laurila-Rontti kertoo, että palautetta tuli varsinkin viime syksynä paljon. Nyt palautteen määrä on vähentynyt, mutta se on edelleen varsin negatiivista. Työvuorosuunnitteluun ei olla tyytyväisiä.

– Ainut positiivinen palaute uudesta suunnittelusta on se, että se on kaikille tasapuolinen. Palautetta on tullut myös, että kaikilla on nyt yhtä huonot työvuorot, hän sanoo.

Lisäksi hän painottaa, että hoitajat ja esimiehet osasivat jo aiemmin suunnitella vuoronsa toiminnan perustella. Ongelmien alkusyy on Laurila-Rontin mukaan se, että hoitajia ja esimiehiä ei kuunneltu, kun uutta työvuoromallia kehitettiin.

– Suunnittelu olisi saatu paremmin ajettua sisään. Nyt sitä viedään väkisin läpi.

Saamansa palautteen takia Laurila-Rontti on huolissaan hoitajien jaksamisesta, motivaatiosta ja hyvinvoinnista. Erityisen vaikeassa asemassa ovat yksinhuoltajat tai vanhemmat, joista molemmat käyvät vuorotöissä. Laurila-Rontin mukaan hoitajia harmittaa myös se, että harrastuksiin sitoutuminen on lähes mahdotonta, koska toiveiden läpimenosta ei ole varmuutta.

– Mitä jos lapsi sairastuu, tai tulee ero? Voidaanko näitä asioita huomioida uudessa järjestelmässä? Ennen työaikoja pystyttiin inhimillistämään tällaisissa tilanteissa, Laurila-Rontti sanoo.

Sairaanhoitaja
Uudistettu työvuorosuunnittelu suututtaa hoitotyöntekijöitä Pohjois-Karjalassa. Tästä on roihahtanut kiista johdon ja hoitajien välille.Heikki Haapalainen / Yle

Hoitajia liikutellaan, riittääkö osaaminen?

Uudistuneen työvuorosuunnittelun myötä hoitajia liikutellaan entistä enemmän osastolta toiselle. Samalla keikkatyöntekijöiden käyttö vähenee. Tässäkin on omat ongelmansa, kertoo Tehyn pääluottamusmies Mika Kipinä.

– Tavoitteena on, että jokaisella hoitajalla olisi kolme eri yksikköä, missä he voivat työskennellä. Keskussairaalan yksiköt vaativat laajaa osaamista, joten epäilen, että yksikään työntekijä ei hallitse kolmea osa-aluetta todella hyvin. Apuna voi sitten tietysti olla.

Henkilöstöjohtaja Bjerregård Madsen puolestaan kertoo, että hoitajien mielivaltaisesta liikuttelusta kulkee huhuja ja pelkoja. Tätä uudistus ei hänen mukaansa tarkoita. Sen sijaan ajatuksena on suunnitella mahdolliset tuuraukset ja resurssien tasaamiset etukäteen suunnitteluvaiheessa.

– Vakituiset hoitajat ovat tähänkin asti tuuranneet toisiaan, koska työntekijäresurssimme ovat epätasaiset.

Pohjois-Karjalan keskussairaala-alue Joensuun Tikkamäellä.
Pohjois-Karjalan keskussairaala.Heikki Haapalainen / Yle

Tekoäly avuksi suunnitteluun

Sekä sairaanhoitaja Nousiainen että Tehyn Laurila-Rontti toivovat, että jatkossa työvuorojen suunnittelussa voitaisiin yhdistää vanhan ja uuden mallin hyviä puolia. Työntekijöillä olisi enemmän sanavaltaa työvuoroihinsa, mutta vuoroja kohdistettaisiin kuitenkin entistä enemmän toiminnan perusteella.

– Pitäisi olla enemmän ymmärrystä, millaista tämä työ on, Nousiainen sanoo.

Vanhan ja uuden mallin yhdistäminen ei kuitenkaan ole mahdollista, toteaa henkilöstöjohtaja Bjerregård Madsen. Suunnitelmissa on kuitenkin tekoälyn käyttäminen apuna työvuorojen suunnittelussa tulevaisuudessa.

Sairaanhoitaja Nousiainen toivoisi lisäksi, että työntekijät uskaltaisivat nostaa ongelmia esiin enemmän. Hän painottaa, että muutosta ei tapahdu, ellei asioista puhuta ääneen.

– Resursseja tämä uudistus ei ole kuitenkaan lisännyt pätkääkään. Päinvastoin. Minusta tuntuu, että meillä on entistä vähemmän tekijöitä.

Miten vuorotyö ja muu elämä sovitetaan parhaiten yhteen? Kerro mielipiteesi. Keskustelu suljetaan 23.2. kello 22.