Analyysi: Perustuslakivaliokunta nosti tuttuja ongelmia sote-pöytään – Riittääkö aika kunnollisten ratkaisujen löytämiseen?

Päättäjien kovapäisyyttä täytyy vain ihmetellä, erikoistoimittaja Tiina Merikanto hämmästelee.

sote-uudistus
Tiina Merikanto.
Henrietta Hassinen / Yle

Kirjoitan analyysia sotesta ja perustuslakivaliokunnan lausunnosta viidettä kertaa. Niin, sote on ollut viisi kertaa perustuslakivaliokunnan arvioitavana.

Ensimmäisestä kirjoituksesta on kulunut miltei neljä vuotta. Tilanne oli silloin kovin samankaltainen: iso uudistus ja vaalit tulossa muutaman kuukauden päästä.

Edellisen kerran perustuslakivaliokunta lausui valinnanvapauslaista viime kesäkuussa. (siirryt toiseen palveluun)Silloin se edellytti, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnokset pitää tuoda vielä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi.

Nyt perustuslakivaliokunta on sen tehnyt ja esittää yhä useita muutoksia sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnoksiin. Lausunto sisältää parikymmentä vaatimusta, joita on muutettava ennen kuin sote-lakeja voidaan säätää.

Perustuslakivaliokunnan vaatimukset ovat osin vaativia. Ne edellyttävät huolellista juridista analysointia ja mahdollisesti muutoksia valittuihin ratkaisuihin

Maakuntien rahoitusta joudutaan muuttamaan

Yksi keskeinen asia on yhä rahoitus. Poliittisesti sen ratkaiseminen voi olla hankalampaa kokoomukselle kuin keskustalle.

Monet asiantuntijat ovat pitkään epäilleet maakuntien rahoituksen riittävyyttä. Sote-uudistuksen tavoitteena on hillitä kustannusten kasvua 3 miljardilla eurolla vuoden 2030 loppuun mennessä.

Aiemmassa lausunnossaan kesäkuussa 2018 perustuslakivaliokunta edellytti, että maakuntien rahoitus on turvattava, jotta ihmisten palvelut ja perusoikeudet eivät vaarannu.

Marraskuisessa sote-valiokunnan mietintöluonnoksessa rahoitusta muutettiin niin, että valtion olisi korotettava kaikkien maakuntien kokonaisrahoitusta, jos rahoituksen taso olisi riittämätön useammassa kuin seitsemässä maakunnassa tai jos vaikeuksissa olevien maakuntien asukasmäärä on yhteensä enemmän kuin 40 prosenttia koko maan asukasmäärästä.

Tämä rahoitus jäisi pysyväksi kaikille maakunnille.

Lisäksi yksittäisellä maakunnalla olisi oikeus saada lisärahoitusta, jos rahoituksen taso vaarantaisi maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämä rahoitus olisi tilapäistä.

Nyt perustuslakivaliokunta sanoo, että laissa on turvattava ehdotettua paremmin maakuntien rahoitus siten, että mahdollisuus rahoituksen korottamiseen turvaa asianmukaisesti riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen

Perustuslakivaliokunnan esittämiin asioihin tulisi suhtautua kaikella vakavuudella. Laiskan läksyä tuli jo kolmannen kerran tällä hallituskaudella.

Uudistuksen toteutuessa maakuntien rahoitustilannetta pahentaa myös se, että kunnilta maakunnille siirrettävä rahasumma on vuosien varrella pienentynyt. Vuonna 2016 alivaltiosihteerin luku oli noin 17,7 miljardia. Nyt sote-valiokunnan mietinnössä sanotaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdennettavan valtion rahoituksen olevan noin 17,3 miljardia.

Kunnat ovat pienentäneet sosiaali- ja terveydenhuollon budjettejaan samalla kun uudistuksen toteutuminen on viivästynyt. Kuntien näkökulmasta on ollut järkevää minimoida rahamäärää, joka siirretään niiltä maakunnille.

Valtiontukia koskeva ennakkoilmoitus EU:lle yhä tarkastelussa

Perustuslakivaliokunta puttuu jälleen myös paljo tunteita herättäneeseen notifikaatioon. Siis kysymykseen siitä, pitääkö valinnanvapauslaista tehdä valtiontukia koskeva ennakkoilmoitus EU:lle.

Hallitus ei ole pitänyt notifikaatiota tarpeellisena. Se ei esittänyt ennakkoilmoitusta EU:lle tehtäväksi keväällä 2017, jolloin hallitus antoi ensimmäisen valinnanvapausesityksen, eikä keväällä 2018, jolloin eduskunta sai hallituksen toisen valinnanvapauslakiesityksen.

Perustuslakivaliokunta muistutti hallitusta jo 2017 lakiehdotusten erityisen tarkasta EU-oikeudellisesta arviosta.

Samankaltaisen viestin perustuslakivaliokunta antoi kesäkuussa 2018. Se sanoi, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan on tarkkaan selvitettävä, voidaanko ehdotettua valinnanvapausjärjestelmää pitää sisällöltään notifiointia edellyttävänä.

Pelkästään lausunnon vaatimusten juridinen analysointi vie aikaa. Onnistuuko se ja vastineen kirjoittaminen näin lyhyessä ajassa, jotta lopputulos on harkittu ja kestävä?

Hallitus pitäytyi aikaisemmassa (siirryt toiseen palveluun) näkemyksessään ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan lopputulema oli, ettei notifikaatiota tarvitse tehdä.

Nyt perustuslakivaliokunnan mielestä sosiaali- ja terveysvaliokunnan on arvioitava vielä notifiointia ja sen merkitystä uudelleen. Mikäli se ei pysty varmistamaan järjestelmän laillisuutta EU-oikeuden näkökulmasta, on valinnanvapauslain soveltamisen aloittamista lykättävä.

Kahden lain kytkennät pois, jos toinen jää säätämättä

Perustuslakivaliokunta linkittää maakunta- ja sotepaketin toiseen isoon maakuntalakipakettin. Tällä toisella lakipaketilla määritellään maakuntien hoitoon tulevat muut kuin sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät. Lisäksi siinä säädetään tulevasta uudesta monialaisesta valvontaviranomaisesta.

Mikäli tämä jälkimmäinen lakipaketti ei ehdi eduskunnasta läpi, tulee näiden lakien väliset viittaukset ja kytkökset poistaa ja muun muassa korjata rahoitusta koskeva laki.

Iso kysymys on, pystytäänkö muutokset tekemään muutamassa viikossa.

Perustuslakivaliokunnan muita muutosvaatimuksia

Valiokunta vaatii myös asiakassuunnitelman sääntelyn täsmentämistä, jälleen kerran.

Lisäksi on muutettava esimerkiksi kunnille maksettavia korvauksia ja tietosuojaa.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Seuraavaksi hallitus antaa vastineensa perustuslakivaliokunnan lausuntoon arviolta tiistaina ja keskiviikkona.

Pelkästään lausunnon vaatimusten juridinen analysointi vie aikaa. Onnistuuko se ja vastineen kirjoittaminen näin lyhyessä ajassa, jotta lopputulos on harkittu ja kestävä?

Osa valiokunnan esiin nostamista asioista ovat helpompia korjata, mutta joukossa on myös kohtia, jotka vaativat paitsi ongelmanratkaisukykyä myös poliittista tahtoa.

Onko aikaa liian vähän?

Tulevat päivät myös näyttävät sen, missä ajassa sosiaali- ja terveysvaliokunta kykenee laatimaan mietintönsä. Onko sote-valiokunnalla riittävästi aikaa kuunnella asiantuntijoita ja läpivalaista tehtyä ratkaisua nimenomaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kannalta? Nyt mietintöjen tekemiseen näyttäisi olevan aikaa reilu viikko.

Puhemiesneuvosto arvioi lähiaikoina, (siirryt toiseen palveluun) lykätäänkö eduskunnan vaalitaukoa. Sen olisi tarkoitus alkaa 15. maaliskuuta.

Eduskunnan arvovallalle ei ole hyvä, jos sote joutuu viime metreillä samanlaisen asiantuntijakritiikin kohteeksi kuin tiedustelulait joutuivat.

Sotea on vuosikaudet leimannut kiire. Niin tässäkin vaiheessa. Perustuslakivaliokunnan esittämiin asioihin tulisi suhtautua kaikella vakavuudella. Laiskan läksyä tuli jo kolmannen kerran tällä hallituskaudella.

Miten ponsia voi jälleen olla näin paljon? Syntyykö tällä aikataululla sellaisia kestäviä ratkaisuja, jotka oikeasti täyttävät tällä kertaa perustuslakivaliokunnan vaatimukset?

Eduskunnan arvovallalle ei ole hyvä, jos sote joutuu viime metreillä samanlaisen asiantuntijakritiikin kohteeksi kuin tiedustelulait joutuivat.

Lisäksi hyvä on muistaa se, että vaikka sote-lait läpäisisivät eduskunnan, se mitä seuraavina kuukausina ja vuosina tapahtuu, riippuu merkittävästi myös huhtikuisten eduskuntavaalien lopputuloksesta.

Lue myös:

Perustuslakivaliokunta esittää lausunnossaan useita muutoksia sote-uudistukseen – “Tässä on kyllä työtä”

Analyysi: Sote-matkan 11 käännettä ja tulos – vai ulos? Onko perustuslakivaliokuntakin vaarassa tahraantua politikoinnista?

EU-professorit tylyinä: Ei valinnanvapautta ilman komission ennakkoarviota

Yhä jatkuva sote-saaga – tässä lyhyesti soten käänteet viime hallituskausilta