Suomen synkimmällä työttömyysalueella yhdessä kunnassa työttömyysaste on alittanut vuosia maan keskiarvon – näin Kontiolahden ihme tehdään

Pohjois-Karjalassa on Suomen korkein työttömyysaste. Huomiota herättävä poikkeus maakunnassa on Kontiolahden kunta.

Työllisyys ja työttömyys
Mies te-toimistossa.
Ismo Pekkarinen / AOP

Kun työttömyystilastot kerran kuukaudessa julkaistaan, Pohjois-Karjalassa tiedetään jo yksi asia etukäteen: alhaisin työttömyysaste on jälleen Kontiolahdessa. Ero lähes kaikkiin maakunnan muihin kuntiin on useita prosenttiyksikköjä.

Vuodesta 2013 lähtien Joensuun naapurikunnassa on ollut alhaisempi työttömyys kuin koko maan työttömyysaste.

Nyt vajaan 15 000 asukkaan kunnassa työttömien osuus työvoimasta on 9,3 prosenttia. Tammikuussa koko maan työttömyysaste oli 9,6 prosenttia ja Pohjois-Karjalassa 13,3 prosenttia, mikä oli jälleen Suomen korkein luku.

Kontiolahti ponnistelee työllistämisen eteen

Yksi keino työttömyyden selättämisessä Kontiolahdessa on se, että kunta aloitti vuonna 2016 omat työllisyyspalvelut.

– Viime vuosina on otettu yhteyttä erityisesti pitkäaikaistyöttömiin ja tavattu heitä henkilökohtaisesti. Myös työnantajille on markkinoitu kunnan työllisyyspalveluja jalkautumalla yrityksiin, kertoo Kontiolahden työllisyyskoordinaattori Virpi Kettunen.

– Kunta on merkittävä työllistäjä palkkatuella. Sieltä sitten saadaan ihmisiä eteenpäin, kun on työttömyys katkaistu. Myös yhteistyö yritysten ja yhdistysten kanssa on erittäin tärkeää, sieltä löytyy tilaisuuksia työttömille ja apua yrityksille, Kettunen selvittää.

Asiakasmäärän kasvaessa työllisyysasioita hoitamaan on tarvittu lisää väkeä. Kontiolahti on palkannut uusia tekijöitä työttömistä.

Ihmiset tarvitsevat henkilökohtaista palvelua.

Virpi Kettunen

– Työllistämistoimenpiteillä on koulutettu vajaakuntoinen asiantuntijaksi ohjaajatehtäviin ja otettu pitkäaikaistyöttömistä henkilöitä, joilla on potentiaalia asiakastyöhön. Teemme itse niin kuin haluaisimme muiden tekevän, Kettunen kehaisee.

Työllisyyskoordinaattorin kokemuksen mukaan pelkästään digitaalisten palveluiden tarjoaminen ei riitä.

– Netissä on hyvä välittää tietoa ja somessa voi markkinoida. Mutta ihmiset tarvitsevat henkilökohtaista palvelua, on kyse työnantajasta tai työnhakijasta, kuunnella heidän tarpeitaan. Ihmisillä on niin monenlaisia tilanteita; monet työttömät tarvitsevat rinnalla kulkijoita, työhön valmennusta ja yhdessä tekemistä, Kettunen korostaa.

Työllisyyskoordinaattori Virpi Kettunen, Kontiolahti
Kontiolahden työllisyyskoordinaattori Virpi Kettunen on huomannut, että sekä työttömät että yrittäjät arvostavat henkilökohtaista kontaktia.Marja-Liisa Kämppi, Yle

Hyvä sijainti ja kaavoitus auttaneet kasvua

Sijainti yliopistokaupunki Joensuun naapurissa on Kontiolahdelle eittämätön etu, joka on osattu hyödyntää. Kunta on vuosia kaavoittanut runsaasti omakoti- ja teollisuustontteja kaupungin reuna-alueille. Kuntaan onkin muuttanut paljon työikäisiä.

– Kontiolahti on vireä, kasvava kunta, jossa on panostettu tosi paljon työllistämiseen. Käytetään esimerkiksi paljon palkkatukea. Kunta ponnistelee työllistämisen kanssa ja on saatu yritykset yhteistyöhön, mikä on iso asia, analysoi johtaja Sirpa Eklund Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimistosta.

Lyhyt matka maakuntakeskukseen on myös Eklundin mielestä avittanut Kontiolahtea.

– Ja Joensuussa on kaikki oppiasteet: toisen asteen opiskelumahdollisuudet, ammattikorkeakoulu ja yliopisto, TE-toimiston johtaja lisää.

Kunnan panos kannattaa laittaa erityisesti yhteistyöhön yritysten kanssa.

Sirpa Eklund

Toisaalta samanlainen sijaintietu on toisella Joensuun naapurilla Liperillä. Sekin on vuosien ajan kaavoittanut asuin- ja yritystontteja Joensuun läheisyyteen, mutta häviää silti työllisyydessä Kontiolahdelle.

Työvoimaviranomainen muistuttaa, että kunta voi itsekin työllistää käyttämällä palkkatukea.

– Mutta työllisyyden hoidossa kunnan panos kannattaa laittaa erityisesti yhteistyöhön yritysten kanssa: sieltä uusia työpaikkoja, yrityksille investointeja ja yrityksiä kasvu-uralle, Sirpa Eklund tähdentää.

yrittäjä Ville Hämäläinen, FinEq International Oy, Kontiolahti
Yrittäjä Ville Hämäläinen etsii uusia työntekijöitä, mutta toivoisi kunnalta suoraa tukea työllistämiseen.Marja-Liisa Kämppi, Yle

Pitkäaikaistyöttömät ja tiedonkulku kovat haasteet

Kontiolahti on asettanut kovan tavoitteen: työttömien osuus kunnan työvoimasta painetaan alle 9 prosenttiin.

– Kunnianhimoinen tavoite. Työllisyyden hoitoon on panostettu siellä niin paljon, esimerkiksi kuntalisällä, työpaikkoja etsitään monien väylien kautta, yhdistyksissä on kuntouttavaa työtoimintaa. En tiedä, mitä voisi vielä parantaa, Sirpa Eklund TE-toimistosta miettii.

Kontiolahden kunnanvaltuusto päätti silti laittaa omille työllisyyspalveluille tiukan tavoitteen: pitkäaikaistyöttömistä kunnalle lankeava Kelan työmarkkinatukilasku on saatava tänä vuonna 10 prosenttia pienemmäksi. Viime vuonna kuntaosuus oli noin 900 000 euroa.

Työllisyyskoordinaattori Virpi Kettusta mietityttää yli 50-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien iso osuus Kontiolahdessa. Lisäksi työttömissä on hänen mielestään paljon sellaisia, jotka eivät kuuluisi lainkaan työllisyyspalveluiden asiakkaiksi.

Tietosuoja hidastaa.

Virpi Kettunen

– Pitkäaikaistyöttömistä jopa neljäsosa, vähintään 20 prosenttia, on työkyvyttömiä, arvioi Kettunen.

Ihmisten saaminen oikeiden palveluiden piiriin on vaikeaa myös siksi, että tiedonkulku viranomaisilta kuten TE-toimistoista ja Kelalta kuntaan päin on hankaloitunut kiristyneen tietosuoja-asetuksen vuoksi. Siksi työtön ei välttämättä saa tietoa kunnan työllisyyspalveluista eikä kunta puolestaan saa nopeasti tietoa uusista työttömistä ja heidän osaamisestaan.

– Tietosuoja hidastaa; ei voida toimia niin tehokkaasti kuin pystyttäisiin ja haluttaisiin, Virpi Kettunen harmittelee.

Hiihtäjiä ladulla.
Kontiolahti on laittanut uusien asuin- ja teollisuusalueiden lisäksi paljon rahaa muun muassa ampumahiihtokeskuksen rakentamiseen ja ylläpitoon. Satsausta yhteen urheilupaikkaan on arvosteltu, mutta se on myös tuonut kuntaan isoja kansainvälisiä kisoja.Petri Lassheikki / Yle

Yrittäjä toivoo suoratukea työllistämiseen

FinEq International Oy on yhdeksän ihmistä työllistävä metallialan yritys Kontiolahden Lehmossa. Vuonna 2015 perustettu yritys on kääntynyt kunnan puoleen toimitilojen ja henkilöstöasioiden kanssa.

– Yhteistyö on sujunut hyvin. Saadaan hyviä neuvoja ja ideoita, mitä voitaisiin tehdä paremmin, FinEqin toimitusjohtaja Ville Hämäläinen kehuu.

Kasvuhakuisella yrittäjällä on laajennussuunnitelmia. Haussa on nytkin lisää työntekijöitä. Myös kunnan suuntaan on toiveita.

– Rekrytoinneissa yrittäjällä on aina suuri riski, suoraa tukea toivotaan työllistämiseen. Tulee myös toimitilakysymys eteen aika nopeastikin, Hämäläinen kertoo ja miettii jo yhteydenottoa kunnan yrityspalveluihin.

Rekrytoinneissa yrittäjällä on aina suuri riski.

Ville Hämäläinen

Kaikki kunnat eivät kuitenkaan Kontiolahden tavoin sijaitse maakuntakeskuksen tai yliopistokaupungin kupeessa. Työvoima-asiantuntijan mielestä yksi tavoite sopii kuitenkin kaikille.

– Hankkia investointeja ja suuria investointeja. Esimerkiksi Ilomantsi sai nyt Vapon, joka tuo sinne paljon uusia työpaikkoja. SIllä on kerrannaisvaikutusta muihin: logistiikkaan ja palveluihin. Ja se tuo työikäistä väestöä, toteaa johtaja Sirpa Eklund Pohjois-Karjalan TE-toimistosta.

Helpompaa kuin hamuta uusia investointeja maailmalta, on muistaa kunnassa jo toimivat yritykset.

– Tukea niiden toimintojen mahdollista uusiutumista ja saamista entistä suuremmalle kasvu-uralle, Eklund muistuttaa.