Saksa pitää kiinni Nord Stream 2:sta, vaikka kaasuputki herättää myös huolta: "Muka epäpoliittinen kysymys ja pelkästään talousasia?"

Amerikkalaiset muistuttavat saksalaisia putken poliittisista seurauksista, Puola vastustaa hanketta ja Tanska viivyttelee rakennuslupaa.

maakaasu
Nord Stream 2:n kaasuputki ja ventiili Lubminin rantautumispaikassa Greifswaldin ulkopuolella.
Nord Stream 2:n kaasuputki ja ventiili Lubminin rantautumispaikassa Greifswaldin ulkopuolella.Uwe Tautenhahn

LubminMerenpuoleiset putket on jo vedetty Itämereltä hiekkarannan alle tulevalle kaasun vastaanottoasemalle. Nord Stream 2 -maakaasuputken rakennustyöt ovat täydessä käynnissä.

Rakennustyömaa sijaitsee Lubminissa, Greifswaldin itäpuolella Saksassa.

Hiekkakuopassa törröttää kaksi kaasuputken päätä. Rakentajat kaivavat ja valavat monttuja. Valtavat kaasuventtiilit on tuotu paikalle, mutta niitä ei ole vielä asennettu.

Nord Stream 2:n viestintäpäällikön Steffen Ebertin mukaan rakennustyöt ovat aikataulussa.

 Nord Stream 2-yhtiön viestintäpäällikkö Steffen Ebert .
Nord Stream 2-yhtiön viestintäpäällikkö Steffen Ebert.Uwe Tautenhahn

Koko kaasulinjan pituus on 1 230 kilometriä. Kaasuputkia on kaksi, joten yhteensä 2 460 kilometriä putkea lasketaan Itämeren pohjalle.

Noin neljäsosa putkista on jo laskettu. Putket kulkevat 68 kilometriä Saksan aluevesillä ja talousvyöhykkeellä.

Kartta-animaatio Nord Stream 2 -kaasuputken reitistä.
Timo Kallio / Yle Uutiset

Lubminista rakennetaan uusi Eugal-kaasulinja itäiseen Saksaan ja Tšekkiin. Töistä vastaa Gascade-niminen yhtiö.

Tanska on ainoa Itämeren-alueen kauttakulkumaa, joka ei vielä ole myöntänyt lupaa putkilinjan rakentamiselle aluevesiensä läpi. Linjan olisi tarkoitus kulkea Bornholmin saaren eteläpuolelta.

Jos lupaa ei heru, Nord Stream joutuu vetämään putken Bornholmin pohjoispuolelta Tanskan talousvyöhykkeen kautta. Reitti olisi 35 kilometriä suunniteltua pidempi.

Kartta-animaatio Nord Stream 2 -kaasuputken vaihtoehtoisesta reitistä Bornholmin saaren kohdalla.
Timo Kallio / Yle Uutiset

Poliittinen vääntö putkesta kuumenee

Saksassa keskustelu kaasuputkesta on kiihtymässä vajaat kymmenen kuukautta, ennen kuin rakennusprojektin on määrä valmistua.

– En ole koskaan ymmärtänyt, miksi liittokansleri [Angela Merkel] ja liittohallitus tukevat tätä projektia. Olisi ollut korrektia ottaa huomioon eurooppalaisten kumppaneiden intressit, sanoi Joschka Fischer Der Spiegel -lehden (siirryt toiseen palveluun)haastattelussa torstaina.

Fischer oli Saksan ulkoministeri ja varaliittokansleri vuosina 1997–2005. Hän edusti vihreitä.

Hänen päällikkönsä, sosialidemokraattinen liittokansleri Gerhard Schröder toimi sittemmin ensimmäisen Nord Stream -putkiprojektin asiamiehenä Saksassa. Schröderillä oli läheiset suhteet Kremliin.

Kuuntele myös Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma, jossa tutkija Antto Vihma pohtii putken turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia.

Maailmanpolitiikan arkipäivää 23.2.2019

Fischerin mukaan kaasuputki ei ollut Venäjän näkökulmasta alun perinkään mikään talousprojekti, vaan se perusteltiin strategisilla syillä.

Nord Streamilla turvattiin Venäjän pääsy Länsi-Euroopan markkinoille myös siinä tapauksessa, että kaasua ei saataisi Eurooppaan Ukrainan putken kautta.

Kaasuputken hitsausta Lubminissa
Työntekijä hitsaa kaasuputkea Lubminissa.Dan Ekholm / Yle

Fischerin puoluetoveri Jürgen Trittin nosti putkiprojektin esille Saksan parlamentissa liittopäivillä viime viikolla.

Vihreät vastustaa maakaasun käytön lisäämistä, koska kyseessä on fossiilinen polttoaine, mutta myös turvallissuuspoliittisista syistä.

Trittin muistutti, että Venäjän valtio omistaan kaasuyhtiö Gazpromin. Yhtiö tuo Venäjälle verotuloja.

– Sekö muka on epäpoliittinen kysymys ja pelkästään talousasia, Trittin sanoi parlamenttikeskustelussa.

Merkelin lähipiiriin kuuluva elinkeinoministeri Peter Altmaier puolustautui toteamalla, että maakaasun lisätuonti on vastuun kantamista tilanteessa, jossa Euroopan oma kaasuntuotanto vähenee. Hän piti vihreiden kantaa epärealistisena.

– Meillä on vastuu Saksan taloudellisesta ja sosiaalisesta vakaudesta, Altmaier sanoi.

Hallituskumppani sosiaalidemokraattien Klaus Mindrup ei nähnyt mitään syytä kyseenalaistaa kaasuputkea.

– Liittopäivät voi muuttaa monia lakeja, mutta meidän ei pitäisi yrittää hallita fysiikan lakeja, Mindrup sanoi.

Saksa Nord Stream 2-venttiili Lubminissa Saksan rantautumispaikka.
Nord Stream 2 -kaasuputken venttiili Lubminissa.Uwe Tautenhahn

Kemianteollisuus kuluttaa runsaasti kaasua

Saksa tarvitsee energiaa. Maa luopuu ydinvoimasta viimeistään vuonna 2022.

Liittokansleri Angela Merkel teki päätöksen ydinvoiman luopumisesta Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen vuonna 2011.

Hiilivoimasta Saksa puolestaan luopuu asteittain vuoteen 2038 mennessä, jotta maa saavuttaisi ilmastotavoitteet.

Saksa on panostanut voimakkaasti uusiutuvaan energiaan viime vuosina. Tuulivoimalla tuotetaan yli 20 prosenttia Saksan sähköstä (siirryt toiseen palveluun).

Ongelmana on, että välillä on tyyntä. Saksa tarvitsee maakaasua kompensoimaan energiavajettaan.

Lisäksi Saksan kemianteollisuus tarvitsee paljon kaasua. Esimerkiksi kemiajätti BASF käyttää enemmän kaasua kuin koko Tanska yhteensä.

Samalla Euroopan oma kaasuntuotanto vähenee. Esimerkiksi Alankomaat leikkaa tuotantoaan. Tuontikaasun tarve siis kasvaa.

Saksa siirtyy yhä enevässä määrin uusiutuviin energiamuotoihin.
Saksa siirtyy yhä enevässä määrin uusiutuviin energiamuotoihin.Uwe Tautenhahn

Yhdysvallat tarjoaa omaa vaihtoehtoaan

Amerikkalaiset haluavat, että saksalaisten ostaisivat nestemäistä LNG-kaasua Yhdysvalloista. Maan liuskekaasutuotanto tarvitsee vientimarkkinoita.

Tuote kuljetettaisiin laivoilla Saksaan. Yhdysvallat harkitseekin uusien LNG-terminaalien rakentamista.

Yhdysvalloista tuotava LNG-kaasu vähentäisi Saksan riippuvuutta venäläisestä maakaasusta.

Yhdysvaltojen varapresidentti Mike Pence arvosteli jälleen Nord Stream 2 -putkea Münchenin turvallisuuskokouksessa (siirryt toiseen palveluun) viime viikonloppuna.

Saksalaisia ärsyttää, että Yhdysvallat saarnaa heille, miten heidän kuuluisi hoitaa energiapolitiikkansa.

Länsi-Saksa osti kylmän sodan kylmimpinä vuosina 1970-luvulla maakaasua Neuvostoliitosta.

Toimitusvarmuus oli tuolloin hyvä. Jos toimitukset toimivat silloin, miksi putki olisi tänä päivänä niin iso ongelma, saksalaiset tuumaavat.

Saksan ulkopoliittisen instituutin, eli ajatushautomo DGAP:n (Deutsche Gesellschaft für Auswärtige Politik), Venäjä-asiantuntijan Stefan Meisterin mukaan liittokansleri Angela Merkel on aliarvioinut ulkomailta tulevan arvostelun määrän.

– Merkel on odottanut, että kritiikki menisi ohi. Hän ei ennakoinut kumpaakaan vastustusta oikein. Ei presidentti Trumpin, eikä EU-maiden, Meister sanoo.

Tähän päätyvät Nord Stream 2-putket toistaiseksi. Tunneli on porattu mereltä tänne.
Tähän päätyvät Nord Stream 2-putket toistaiseksi. Tunneli on porattu mereltä tänne.Uwe Tautenhahn

Suurin osa saksalaisista kannattaa uutta kaasuputkea

Ulkomaiden vastustuksesta huolimatta saksalaiset kannattavat (siirryt toiseen palveluun) maakaasuputken rakentamista. 67 prosenttia heistä pitää Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin esittämää kritiikkiä perusteettomana.

Vain viidennes saksalaisista ajattelee, että Euroopan ja Saksan turvallisuutta vaarannetaan, kun riippuvuus Venäjän kasvaa.

73 prosenttia saksalaisista pitää Nord Stream 2-putken rakentamista hyvänä asiana. 16 prosenttia on eri mieltä.

Lubminissa Itämeren rannalla rakennustyöt jatkuvat poliittisista keskusteluista huolimatta. Maakaasun on tarkoitus alkaa virrata putkissa loppuvuodesta.

Aihetta käsitellään myös Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelmassa, jossa vieraillaan putkea vastustavassa Tanskassa. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Antto Vihma kommentoi putken turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia. Ohjelma la 23.2. klo 12.10 Yle Radio 1:ssä ja su 24.2. klo 13.30 Yle Radio Suomessa.

Lue myös:

Analyysi: Münchenin turvallisuuskokous ei ratkaissut ongelmia mutta toi ne selvästi esille

Ilmastosyyt saavat Saksan luopumaan hiilen käytöstä – Kaivosmies Christian Leese pelkää, että heidät unohdetaan

Ilmastoniksi: Kylä rakensi oman sähköverkon