Bernerin meno SEB-pankkiin kertoo ilmiöstä – "Suomalaisten naisjohtajien kysyntä kasvaa maailmalla"

Suomalaisten määrä isojen kansainvälisten yritysten hallituksissa on laskettavissa kahden käden sormilla. Naisilla on tätä nykyä miehiä enemmän merkittäviä hallituspaikkoja ulkomailla.

Anne Berner
Liikenneministeri Anne Berner Matka 2019 -matkamessujen avajaistilaisuudessa Helsingissä 17. tammikuuta 2019.
Liikenneministeri Anne Berner matkamessujen avajaistilaisuudessa tammikuussa 2019.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Viime päivät on kohuttu liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) lähtemisestä ehdolle ruotsalaisen SEB-pankin hallitukseen. Kuohunnan jalkoihin on jäänyt se, miten suomalaisittain harvinaisesta työtarjouksesta on kyse.

Suomalaisista hallitusjäsenistä ulkomailla ei pidetä mitään rekisteriä. Soittokierros yritysten hallitus- ja johtotyötä seuraaville ammattilaisille osoittaa, että heitä ei voi olla monta.

Sari Baldauf johtaa Saksassa

Yksi kuuluisimpia on viime vuonna takaisin Nokian hallitukseen palannut Sari Baldauf. Hän istuu myös saksalaisen mersuja valmistavan Daimlerin hallituksessa. Viime vuonna Baldauf lopetti Deutsche Telekomin hallituksessa.

Vuosikymmen sitten Baldauf oli myös yhdysvaltalaisen tietotekniikkayhtiö Hewlett-Packardin hallituksen jäsen kuusi vuotta.

Tanskassa pitkään asunut Altian hallituksen puheenjohtaja Sanna Suvanto-Harsaae vaikuttaa useissa pohjoismaalaisissa yhtiöissä. Hän kuuluu muun muassa lentoyhtiö SAS:n hallitukseen.

Entinen nokialainen ja nykyinen hallitusammattilainen Kirsi Komi puolestaan kuuluu noin 10 000 ihmistä työllistävän, Ruotsissa ja Norjassa toimivan Humana-hoivayhtiön hallitukseen.

Eläkeyhtiö Elon toimitusjohtaja Satu Huber istuu ruotsalaisen tekniikan kauppaketjun Ahlsellin hallituksessa.

Hallitusammattilainen Maarit Aarni-Sirviö kuului takavuosina ruotsalaisen energiajätin Vattenfallin ja brittiläisen työvaateyhtiön Berendsenin hallituksiin.

Miehillä vähemmän paikkoja

Entinen Nokian ja Koneen johtaja Matti Alahuhta on ruotsalaisten Volvon ja ABB:n hallitusten jäsen. Toinen entinen Nokia-johtaja Olli-Pekka Kallasvuo on jo pitkään kuulunut Telian hallitukseen.

Vuosikymmeniä ulkomailla työskennellyt, entinen Siemensin johtaja Jukka Pertola vetää tanskalaisen vakuutusjätin Trygin hallituksen työtä puheenjohtajana.

Myös menneitä miesten merkittäviä hallituspestejä löytyy joitakin.

Esimerkiksi Tom von Weymarn johti TeliaSoneran hallitusta sen puheenjohtajana vuosina 2004–2010.

Nokian entinen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila puolestaan toimi kahdeksan vuotta öljy-yhtiö Shellin hallituksen puheenjohtajana. Pesti päättyi 2014.

"Suomalaisten naisten kysyntä kasvaa"

Yritysjohtoa rekrytoivan MPS Executive Searchin toimitusjohtaja Roy Herold uskoo, että suomalaisten naisten kysyntä hallitusammattilaisiksi ja yritysten johtoon ulkomailla kasvaa.

Meillä yritykset ovat omaksuneet tasa-arvon aikaisemmin kuin monessa muussa maassa, ja kun naisia kaivataan nyt hallituksiin, käännytään kokeneiden suomalaisnaisten puoleen.

– Sekä naisten että miesten hallitusjäsenyyksistä ulkomailla on se hyöty, että ne lisäävät mielenkiintoa meidän ajattelutapaamme kohtaan ja kertovat, että suomalaista osaamista arvostetaan, Herold summaa.

Hallitusammattilaiset ry:n pääsihteeri Maarit Aarni-Sirviö pitää Anne Bernerin siirtymistä SEB-pankin hallitukseen myös merkkinä terveestä urakierrosta, josta on hyötyä sekä julkiselle että yksityiselle sektorille.

– On hyvä, että meillä liikutaan politiikasta yrityselämään ja päinvastoin, ja että suomalaista näkemystä saadaan ulkomaalaisten yritysten päätöksentekoon, Aarni-Sirviö sanoo.

Ulkomailla tavallisempaa

Hallitusammattilainen Sanna Suvanto-Harsaae huomauttaa, että ulkomailla politiikasta yrityselämään siirtyminen on tavallista. Esimerkiksi Tanskan entinen pääministeri Helle Thorning-Schmidt on vastikään valittu tuulivoimayhtiö Vestasin hallitukseen.

Bernerin tapauksessa mutkia matkaan tuo se, että hän on istuva ministeri.

– Jos Berner olisi nimitetty vuotta myöhemmin, hänen hallituspaikastaan luultavasti iloittaisiin. Valintaprosessi on taatusti ollut pitkä ja tiukka, ja siitä voi olla ylpeä.

Suvanto-Harsaaen mielestä on erityisen merkittävää se, että suomalainen valitaan juuri rahoitusta ja investointeja kanavoivan pankin johtoon.

– Siitä on etua suomalaisille yrityksillekin, että hallituksessa on yksi suomalainen.