Tekeekö Kiina mitään ilmastonmuutokselle? Onko kierrätys noloa? - Jenny Matikaisen vastaukset yleisön kysymyksiin

Ilmansaasteet, hiilenpoltto ja lentäminen - mikä saa Kiinan johdon toimiin? Kirjeenvaihtaja Jenny Matikainen vastaa

Ulkomaat
JENNY MATIKAINEN ARKISARJA
Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Jenny MatikainenStina Tuominen / Yle

Kirjeenvaihtaja Jenny Matikaisen Kiinaa ja ilmastonmuutosta pohtiva näkökulmakirjoitus keräsi runsaasti kommentteja ja kysymyksiä.

“Miks mun pitää, kun ei ne kiinalaisetkaan” – Kiina-kortilla pääsee eroon kiusallisesta ilmastotuskasta, mutta se on petkutusta - blogin löydät tästä.

Jenny Matikainen vastaa tässä joihinkin blogin kommenttiosassa esitettyihin yleisön kysymyksiin.

Miksi Kiina luopui yhden lapsen politiikasta?

1. kysymys: – Jos väestönkasvuun ei puututa niin kasvava keskiluokka ympäri maailmaa vie pohjan pois ilmastotalkoiden hyvää tarkoittavilta toimilta. Mutta onko Kiinakin luopunut yhden lapsen politiikasta?

Jenny Matikainen vastaa: – Kiina tosiaan luopui yhden lapsen politiikasta vuoden 2016 alussa. Tosin sääntöjä oli helpotettu jo sitä ennen, ja yhä useammat perheet olivat saaneet hankkia kaksi lasta. Nyt Kiinan on epäilty olevan luopumassa lapsisäännöstelystä jopa kokonaan.

– Syynä on se, että maassa syntyy yhä vähemmän lapsia ja väestörakenne on maan talouden kannalta huolestuttava. Samoin kuin Suomessakin, Kiinassa työikäisten määrä vähenee ja eläkeläisten määrä kasvaa. Kiina ei siis tulevina vuosina ole syypää maailman voimakkaaseen väestönkasvuun, mutta se ei myöskään ole kannustamassa kansalaisiaan vähentämään lapsilukua.

Tekeekö Kiina mitään ilmastonmuutosuhalle?

2. kysymys: – Näkyykö ilmastonmuutoksesta johtuva huoli ”tavallisen” kiinalaisen arjessa, puheissa tai ajatuksissa?

Jenny Matikainen vastaa: – Kovin vähän. Mutta ilmansaasteista puhutaan paljon. Kysehän on osin samoista bensa- ja hiilipäästöistä, jotka vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Näkökulma on täällä arkipuheessa kuitenkin enemmän se, miten saasteet vaikuttavat terveyteen ja arkielämän mukavuuteen.

– Pekingin voimakkaat ilmansaasteet ovatkin varmasti olleet osittain syynä Kiinan päästöpolitiikkaan. Lyhyesti sanottuna: kun saasteet alkoivat toden teolla ärsyttää kiinalaisia, johto koki, että on parempi puuttua asiaan kuin sietää vihaisia kansalaisia.

Onnistuiko hiilenpolton rajoittaminen?

3. kysymys: – Olen kuullut että Kiinassa rajoitettiin hiilenpolttoa muun muassa kotitalouksissa. 1,4 miljardin kiinalaisen tavalla lämmittää asumuksensa on taatusti merkitystä myös koko maapallon ilmastolle. Pitääkö tämä paikkansa?

Jenny Matikainen vastaa: – Kielto pitää paikkansa mutta se ei vaikuttanut läheskään kaikkiin kiinalaisiin.

- Viime talvena rajoituksia oli voimassa Pekingin ympäristössä. Kielto koski pienpolttoa, eli koteja, jotka polttivat hiiltä omissa kaminoissaan lämmittääkseen asuntonsa. Kun hiili kiellettiin, kaikille ei kuitenkaan ollut tarjolla kaasua ja ihmiset palelivat kotonaan sydäntalvella.

– Pohjois-Kiinan suurissa kaupungeissa on keskuslämmitys, jolloin pienpolttokielto ei vaikuta kaupunkilaisten lämmityspäästöihin. Maan etelä-osissa keskuslämmitystä taas ei ole, ja moni lämmittää kotinsa sähköpattereilla tai ilmastointilaitteella.

– Ja suurin osa sähköstä taas tuotetaan hiilellä: Kiina on yhä maailman suurin hiilen tuottaja ja kuluttaja.

Onko meillä mahdollisuutta vaikuttaa?

4. kysymys: – Mutta onko meillä mitään keinoa vaatia Kiinalta muutoksia, jos ei itse tehdä edellä?

Jenny Matikainen vastaa: – Suomalaisten yksilöinä tai Suomen yksittäisenä valtiona on vaikea vaatia Kiinalta muutosta, tehtiin itse edellä tai ei.

– Mutta asiaa voi ajatella näin: Kiina on nyt siinä vaiheessa, jossa yhä useampi kansalainen saa nauttia keskiluokkaisesta elämästä. Heidän ei enää tarvitse miettiä, mistä huomiseksi saadaan ruokaa ja katto pään päälle. Sen sijaan he hankkivat autoja, elekroniikkaa ja lomamatkoja.

– Kun nämä tarpeet on tyydytetty, tulee toivottavasti aika, kun yhä useampi miettii asiaa myös kestävyyden kannalta. Kun kiinalaiset matkustavat ulkomailla, vaikkapa Suomessa, he usein kehuvat puhdasta luontoa ja raitista ilmaa. Kun he näkevät, miten asiat ovat muualla, se saa heidän kiinnittämään huomiota siihen, miten asiat ovat kotimaassa.

– Eli toivon, että voimme vaikuttaa esimerkin kautta.

Mihin muoviroska päätyy?

5. kysymys: – Muoviroskan vähentämisen luulisi olevan mahdollista keskusjohtoisessa Kiinassa. Onko mitään tehty mitään merien roskaamiselle?

Jenny Matikainen vastaa: – Kiina on asettanut rajoituksia kaupoissa jaettaville muovikasseille. Osassa kaupoista muovikassit ovatkin nykyisin maksullisia, mutta esimerkiksi verkkokaupassa käytettävän muovikääreen määrä on valtava.

– Viime vuonna Kiina kielsi ulkomailta tuotavan muovijätteen. Aiemmin monet Euroopan maat ja Yhdysvallat olivat ulkoistaneet muovinkierrätyksensä Kiinaan. Asiantuntijat toivoivat kiellon vaikuttavan niin, että länsimaat tehostaisivat omia kierrätystekniikoitaan.

– Sen kuitenkin pelätään johtavan siihen, että muoviroska laivataan muualle Kaakkois-Aasiaan. Näin myös näyttää osittain tapahtuneen.

Onko kierrätys kiinalaisista noloa?

6. kysymys: - Kiertotalous on merkittävä päästöjen vähentäjä. Miten kiertotalousajattelu on edennyt Kiinassa?

Jenny Matikainen vastaa: – Kiertotalous ei ainakaan yksilön arjen tasolla ole Kiinassa kovinkaan pitkällä. Esimerkiksi käytettyjä käyttötavaroita ei myydä juuri missään.

– Kaverini kertoi jopa päiväkodin kirpputorista, jonne vanhemmat ostavat myyntiin uusia leluja, koska olisi liian noloa myydä jotain käytettyä. Täytyypä palata tähän, kun olen saanut kaivettua hieman lisätietoa vastausta varten.

Voiko lentämistä vähentää?

7. kysymys: – Nyt Suomeenkin houkutellaan kiinalaisia matkailijoita, vaikka nämä lennot tietysti tuottavat yhtä paljon päästöjä kuin suomalaisten vastaavat lennot. Onko mahdollista vähentää kiinalaisten lentämistä?

Jenny Matikainen vastaa: – Varmasti keinoja olisi. Tällä hetkellä en kuitenkaan usko, että sellaisia oltaisiin lähivuosina ottamassa käyttöön.

– Moni kiinalainen haaveilee vasta ensimmäisestä ulkomaanmatkastaan - itse asiassa vasta noin kymmenellä prosentilla kiinalaisista on passi.

– Matkailulla on Kiinassa vielä hyvä maine: ulkomaanmatkailu on paitsi mukavaa, myös osoitus siitä, että olet menestynyt elämässäsi. Kiinalaiset ovat siis monille lentoyhtiöille ja matkailuyrittäjille vasta löydetty kultakaivos.

– Maan sisällä lentojen suosimiseen vaikuttaa sekin, että välimatkat ovat pitkiä. Junamatkailu on yksinkertaisesti liian hidasta. Kiina kyllä rakentaa vauhdilla uusia luotijunayhteyksiä, mikä saattaa lisätä junamatkailua.

Torjuuko Kiinan johto vaatimukset?

8. kysymys: – Onko Kiinassa mahdollista esittää vaatimuksia päättäjille ilmastonmuutokseen vedoten?

Jenny Matikainen vastaa: – Kiinassa kaiken kaikkiaan päätöksentekoon vaikuttaminen on vaikeaa. Mutta kuten edellä kävi ilmi, ihmisten huoli ilmansaasteista on varmasti ollut vaikuttamassa Kiinan päästöpolitiikkaan.

– Maan johdon kritisointi on vaikeaa ja esimerkiksi mediassa sitä ei näe, sillä media on valtiojohdon alainen tai vähintään sen tarkkailussa.

– Myös netin keskustelupalstoilta ja sosiaalisesta mediasta liian kovat sanat ja arvostelut siivotaan. Mutta johto haistelee kuplivia signaaleja: sille on tärkeää pitää kansa tyytyväisenä.