Moldova käy parlamenttivaaleihin idän ja lännen välissä – Pääpuolueiden kamppailu voi silti olla vain suurta näytöstä

Euroopan köyhimmän maan politiikka on tiukasti yhden oligarkin otteessa, sanoo tutkija. Moldovasta tuli varoittava esimerkki EU:n itäisen kumppanuuden politiikalle.

Ulkomaat
Kaksi naista kävelee vaalijulisteiden ohi talvisella kadulla.
Moldovassa pidetään parlamenttivaalit sunnuntaina 24. helmikuuta.Dumitru Doru / EPA

Kun moldovalaiset käyvät sunnuntaina vaaliuurnille, heillä on periaatteessa mahdollisuus valita, suuntautuuko maa tulevaisuudessa itään vai länteen.

Moldovassa vallitsee nyt eräänlainen kaksoisvalta: Presidentti kuuluu avoimen Venäjä-mielisiin sosialisteihin ja hallitusta johtaa ainakin retoriikassaan länsisuuntautunut Demokraattinen puolue.

Presidentti Igor Dodonin sosialistit lupaavat tiivistä yhteyttä Venäjään ja moldovalaisten työläisten ja tuotteiden pääsyä Venäjän markkinoille. Dodon on vieraillut lukuisia kertoja Moskovassa presidentti Vladimir Putinin luona.

Hallitseva Demokraattinen puolue puolestaan lupaa jatkaa uudistuksia tiellä kohti Euroopan unionia ja länttä.

Tälla tavalla itäeurooppalainen Moldova olisi vain osa laajempaa geopoliittista kamppailua entisen Neuvostoliiton alueen maiden suunnasta.

Vaalien ei kuitenkaan odoteta avaavan Moldovan politiikan takalukkoa.

Monet asiantuntijat näkevät tilanteen jops synkemmin: Kuten monissa entisen Neuvostoliiton maissa myös Moldovassa vallalle on päässyt eräänlainen imitaatiodemokratia (siirryt toiseen palveluun).

Pääpuolueet ovat vain kulisseja, joiden takana jylläävät vallakkaiden liikemiesten, niin sanottujen oligarkkien, edut – Moldovan tapauksessa vieläpä vain yhden oligarkin, maan rikkaimman miehen Vladimir Plahotniucin.

– Oikeastaan sosialistit ja demokraatit ovat keskeisiä status quon, vallitsevien olojen, säilyttämisen kannattajia, Suomen Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau sanoo.

Vladimir Plahotniuc puhuu puhujanpöntön takaa.
Demokraattista puoluetta johtava Vladimir Plahotniuc on Moldovan vaikutusvaltaisin mies.Dumitru Doru / EPA

– Maata kontrolloi yksi oligarkki, joka hallitsee kaikkia keskeisiä valtion instituutioita hallituksesta oikeuslaitokseen, Nizhnikau sanoo.

– Sosialistit ovat keskeinen oppositiovoima, mutta kuten monet sanovat, he ovat kulissien takana sopimuksessa Demokraattisen puolueen ja Plahotniucin kanssa ja vain esittävät oppositiota.

Tästä voi pitää merkkinä sitä, että ilman sosialistien tukea hallitseva puolue ei olisi kyennyt ajamaan läpi vuoden 2017 vaaliuudistusta, jonka on arvosteltu pönkittävän Plahotniucin ryhmän valtaa.

Oppositiovoimat tiukilla

Todellisena oppositiona Plahotniucin hallinnolle voi pitää kahden eurooppalaisittain suuntautuneen puolueen perustamaa ACUM-liittoumaa.

Nizhnikau pitää sen mahdollisuuksia kuitenkin vähäisinä.

– Ikävä kyllä tämän blokin kannatuspiikki oli kaksi vuotta sitten Plahotniucin vastaisten protestien huipulla.

Sen jälkeen hallinnon painostus on heikentänyt opposition toimintaa ja laskenut sen kannatusta.

– Plahotniuc sietää heitä vain, koska hän haluaa esittää poliittisen tilanteen ja vaalit demokraattisina.

Jos oppositiovoimat uhkaisivat nousta valtaan, hallinto keksisi keinon estää sen, Nizhnikau arvioi.

Näin esimerkiksi viime vuonna hallinto esti opposition Andrei Năstasen valinnan pääkaupungin Chișinăun pormestariksi.

Andrei Năstase ja Maia Sandu pitävät tiedotustilaisuutta. Heidän edessään on rykelmä mikrofoneja. Taustalla seisoo kolme miestä kasvot peruslukemilla.
Andrei Năstasen ja Maia Sandun johtama ACUM-liittouma yrittää tarjota vaihtoehdon kahdelle perinteiselle valtapuolueelle.Stringer / EPA

Korruptio sekoitti suhteet EU:hun

Moldova ajautui nykyiseen tilanteeseen Eurooppa-henkisen hallinnon aikana.

Vuonna 2009 Moldovan silloinen kommunistijohto kaatui vaalivilpistä nousseisiin protesteihin. Maan johtoon nousivat länsihenkiset puolueet, jotka lupasivat viedä Moldovan Euroopan unioniin.

– Sen sijaan että olisivat tehneet kansalle, äänestäjäkunnalle ja eurooppalaisille tukijoille lupaamiaan uudistuksia, he jakoivat kaiken vallan keskenään. He säilyttivät pohjimmiltaan vanhan kommunistien rakentaman vallan vertikaalin ja jakoivat kaikki taloudelliset ja ja poliittiset resurssit keskenään, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau kertoo.

Pian oligarkkisten ryhmien edut joutuivat törmäyskurssille ja alkoi kiivas valtakamppailu.

Vuonna 2014 kolmesta moldovalaisesta pankista katosi miljardin dollarin suuruinen summa rahaa. Eräiden arvioiden mukaan tämä vastasi jopa kahdeksasosaa köyhän maan bruttokansantuotteesta.

Tapaus ravisteli Moldovan ja EU:n suhteita.

Entinen pääministeri Vlad Filat joutui vankilaan (siirryt toiseen palveluun), ja niskan päälle pääsi Plahotniuc.

Mallioppilaasta varoittavaksi esimerkiksi

Ennen miljardiluokan skandaalia Moldovaa pidettiin EU:n itäisen kumppanuuden ohjelman mallioppilaana.

Nyt kuva on muuttunut dramaattisesti.

– Hyvin surullinen tosiasia on, että tämä kaikki tapahtui Euroopan tuella. EU antoi rahaa, ja eurooppalaiset johtajat antoivat retorista tukea vaalien aikaan, Nizhnikau sanoo.

– He tietenkin tekivät niin, koska he ajattelivat suojelevansa Moldovaa venäläismielisiltä voimilta ja uskoivat vielä jossain vaiheessa, että joitakin uudistuksia tehdään.

Niinpä EU reagoi Moldovan hallinnon rappioon aivan liian hitaasti.

EU perui rahoitustaan Moldovalle vasta 2018, kun maan hallinto kumosi pääkaupungin Chișinăun pormestarinvaalien tuloksen ja esti opposition Andrei Năstasen nousun pormestariksi.

Kaikki tämä merkitsee, että EU on menettänyt uskottavuuttaan moldovalaisten silmissä ja unionilla on täysi työ rakentaa se uusiksi.

– Moldovan yhteiskunta on täysin väsynyt tilanteeseen, Nizhnikau sanoo.

– Moldovalaiset ovat turhautuneita ja tuntevat tulleensa petetyiksi. He ovat osoittaneet mieltään ja kannattaneet eurooppalaista vaihtoehtoa kymmenen vuoden ajan – mutta seurauksena he ovat vain entistä köyhempiä ja maa on entistä epädemokraattisempi.

Joukko ihmisiä seisoo betonisen pysäkkikatoksen alla ja luona lumisateessa.
Ihmiset odottelivat bussia Moldovan pääkaupungissa Chișinăussa. Moldova on Euroopan köyhin maa.Dumitru Doru / EPA

EU ei ymmärtänyt eliitin aikeita

Ryhor Nizhnikau näkee Moldovan pahana epäonnistumisena EU:n pyrkimyksissä edistää markkinatalouden ja demokratian juurtumista entisen Neuvostoliiton alueelle.

– Se ei kerro hyvää itäisestä kumppanuudesta, joka on tosiasiassa varsin toimimaton. Se on pikemminkin kerho entisen Neuvostoliiton maita Euroopan läheisyydessä kuin mitään muuta, Nizhnikau sanoo.

Syynä epäonnistumiseen ei ole Nizhnikaun mukaan Venäjä tai rahan puute. EU antoi Moldovalle merkittäviä määriä rahallista tukea ja asiantuntija-apua.

Nizhnikaun mielestä ongelmaksi osoittautuivat kotimaiset eliitit, joille kaikkein keskeisin tavoite on pitää kiinni vallasta ja taloudellisista resursseista.

Pakettiauto ajaa lumisateessa sosialistien vaalijulistetta kuljettaen.
Sosialistien vaalimainontaa Moldovassa.Dumitru Doru / EPA

Vallanpitäjät hyödyntävät lännen ja idän köydenvetoa

Moldovan tilanne on usein nähty esimerkkinä Venäjän ja lännen kamppailusta vaikutusvallasta entisen Neuvostoliiton alueella.

Moldovallakin on alueellaan jäätynyt konflikti, vuonna 1992 Moldovasta irrottautunut Transnistrian alue, jolla on myös venäläisiä joukkoja.

Transnistriaa käytetään Moldovan likaisessa vaalikamppailussa lyömäaseena, mutta muuten se ei ole ajankohtaisin kysymys Moldovassa.

Tutkija Ryhor Nizhnikau katsoo, että Moldovan ja separatistialueen eliitit tulevat oikeastaan hyvin toimeen – Transnistrian varjotalous antaa hyviä mahdollisuuksia julkisuutta välttäviin bisneksiin.

Moldovan sosialistit ovat esittäytyneet Venäjä-suhteiden vaalijoina. Ryhor Nizhnikau katsoo, että Venäjälle käy yhtä hyvin Plahotniucin valta, koska tämä ei ole oikeasti viemässä Moldovaa EU:hun.

Nizhnikaun mielestä EU:n on katsottava aiempaa tarkemmin tapaus tapaukselta, mistä oikeastaan on kyse, kun puhutaan geopoliittisista kamppailuista entisen Neuvostoliiton alueella.

Alueen hallinnot voivat käyttää Venäjän ja lännen vastakkainasettelua oman valtansa pönkittämiseen: Ne voivat esittää itsensä Venäjän aggression uhreina tai länsimaiden lietsomien värivallankumousten kohteena.

– Tässä suhteessa Moldovan hallinto on pelannut menestyksellisesti Venäjä-kortilla lännessä ostaakseen aikaa vallan monopolisoimiseen ja kotimaisten vastustajiensa kukistamiseen, Nizhnikau sanoo.

Dodon ja Putin istuvat tuoleilla takan edessä. Putin puhuu, Dodon kuuntelee. Miehillä on harmaat puvut, Putinilla sininen kravatti ja vaaleansininen kauluspaita, Dodonilla punainen kravatti. Takan reunuksella on iso kultainen kello, jonka päällä on hevoslaumaa ohjaavaa ratsumiestä esittävä patsas.
Moldovan presidentti Igor Dodon on pyrkinyt pitämään yllä tiiviitä suhteita Venäjään. Dodon keskusteli Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa Moskovassa tammikuussa 2019.Dumitru Doru / EPA

Uudistuksilla lyötiin kotimaisia vastustajia

Moldova on hyvä esimerkki siitä, miten eliitit voivat myös käyttää EU:n vaatimia demokratia- ja oikeusvaltiouudistuksia hyväkseen. EU esimerkiksi rahoitti uusien korruptionvastaisten elimien perustamista Moldovaan.

– Sitten Plahotniuc vain asetti lojalistinsa uuden elimen johtoon, ja nämä nostivat syytteitä Plahotniucin poliittisia vastustajia vastaan, Nizhnikau toteaa.

Moldova on siis Euroopan unionille varoittava esimerkki. Samanlaisiin virheisiin ei olisi enää varaa.

– Emme voi toistaa näitä virheitä sellaisissa maissa kuin Ukraina, joka on hyvin vaikeassa tilanteessa, Nizhnikau varoittaa.

Moldova on pieni 3,5 miljoonan asukkaan maa. Ukraina on 45 miljoonan asukkaan maa, jossa konflikti Venäjän ja sen tukemien separatistien kanssa ei ole oikeastaan edes jäätynyt. Ukrainassa käydään maaliskuussa tärkeät presidentinvaalit.

Aiheesta aiemmin:

Moniääninen Eurooppa, Yle Areena: Moldova on vaikean valinnan edessä - mennäänkö itään vai länteen? 18.5.2018

Yle Dokumentit: Vuosisadan pankkihuijaus tuhosi Moldovan ja EU:n rakkaustarinan 19.10.2015

Näkökulma: Moldovan kivikkoinen tie kohti EU:ta 1.12.2014