Sairastelevan vanhuksen vointi kohentui, kun hän vihdoin pääsi muuttamaan pois kotoa - "hoivakodissa tein täyskäännöksen elämään päin"

Poika huolestui yksin kotona riutuneen isänsä pärjäämisestä. Nyt vanhus kehuu saavansa hoitokodissaan parasta mahdollista hoitoa.

vanhustenhoito
Hannu Mäkinen
Hannu Mäkinen kertoo saaneensa elämänhalunsa takaisin päästyään muuttamaan pieneen yksityiseen hoivakotiin. Emma Pietarila / Yle

89-vuotias Hannu Mäkinen muutti kaksi vuotta sitten kotoaan Imatralta pieneen yksityiseen hoivakotiin. Kovista reumakivuista kärsineen leskimiehen yksinäinen arki oli lääkehuuruista ja onnetonta.

Vaimon kuoleman jälkeen Mäkinen oli pärjännyt useamman vuoden kotona lapsenlapsensa avustamana. Sitten kivut pahenivat, opiaattipohjaista lääkitystä piti lisätä ja lapsenlapsi muutti toiselle paikkakunnalle.

– Olin sekaisin. Nukuin suurimman osan aikaa enkä syönyt juuri mitään. Olin jokseenkin heitteillä, Mäkinen kuvaa viimeisiä aikojaan Imatralla vuoden 2016 lopussa.

– Minulle tuotiin ruoka päivittäin, mutta en jaksanut syödä sitä. Laihduin muutamassa kuukaudessa toistakymmentä kiloa.

Kuolemaa odotellessa

Mäkinen kertoo olleensa kyllä järjissään jopa pahimpina aikoina, mutta pää oli ajatuksista aikalailla tyhjä.

– Ajattelin, että tämä on menoa. Odotin lähtöä, Mäkinen muistelee hoivakodin huoneessa istuskellessaan.

Huteran vanhuksen poika ehdotti koejaksoa yksityisen yrittäjän ylläpitämässä hoivakodissa.

Silamuskoti
Silamuskoti on perustettu koulukäytöstä poistuneeseen vanhaan hirsirakennukseen.Emma Pietarila / Yle

Poika oli tutustunut pienessä Rautjärven kunnassa sijaitsevaan hoivakotiin jo vuonna 2009, kun koulukäytöstä poistunutta rakennusta remontoitiin uuden yrityksen käyttöön. Mäkisen poikakin oli käynyt muutamissa talkoissa.

Isä-Mäkiselle koejakso Silamuskodiksi nimetyssä yrityksessä oli käänteentekevä.

Täyskäännös elämään päin

– Tulin tänne illalla. Seuraavana päivänä ymmärsin, että elämäni on muuttunut. Voi sanoa, että tein täyskäännöksen elämään päin, Mäkinen kuvailee.

Mäkinen kehuu saavansa hoivakodissa parasta mahdollista hoitoa. Hänen mukaansa yrityksessä työskentelevät hoitajat ovat erittäin ammattitaitoisia ja inhimillisiä. Kokin valmistama ruoka on hyvää ja monipuolista.

Kirjoja
Mäkisen työ Imatran Kaukopään tehtaalla oli kansainvälistä. Hoivakodin kirjahyllyyn hän on tuonut monien kielten oppikirjoja. Emma Pietarila / Yle

Hannu Mäkinen on tehostetun palveluasumisen Silamuskodissa itsemaksavana asukkaana. Hän kertoo maksavansa vajaan 4000 euron kuukausimaksun eläkkeestään sekä säästöillä, joita elämän varrella on kertynyt "lompsan pohjalle".

– Koen, että tämä on ainoa vaihtoehto. Sellainen vaihtoehto, että en mielelläni tästä luovu.

Loppuelämän ratkaisu

Julkisen terveydenhuollon kriteerit tehostetun palveluasumisen paikkoihin ovat tiukat. Hannu Mäkinen ei täytä kriteereitä mutta Silamuskodin asukkaissa on myös Etelä-Karjalan sote-piirin asiakkaita.

Kissa asukkaan sylissä
Kissa viihtyy talon asukkaiden seurassa.Emma Pietarila / Yle

Silamuskodin kuudestatoista hoivapaikasta yksitoista on varattu vanhuksille. Useimmat asukkaista ovat muistisairaita. Yhtä vanhuspaikkaa pidetään valmiina lyhytaikaista tarvetta varten.

Vanhusten lisäksi Silamuskodissa on paikat viidelle kehitysvammaiselle asukkaalle. Aluehallintavirastoon ei ole tehty Silamuskotiin liittyviä valituksia.

Hannu Mäkiselle paikka Silamuskodissa on loppuelämän ratkaisu.

– Olen tänne tullut ja tänne haluan jäädä, Mäkinen vastaa kysymykseen elämän loppumiseen liittyvistä ajatuksistaan.

Hannu Mäkinen
Hannu Mäkinen kertoo saavansa hoivakodissaan erittäin hyvää ja inhimillistä kohtelua.Emma Pietarila / Yle

Pienen hoivakodin arvot

Rautjärven Silamuskodin kaltaisia vanhusten tehostettua palveluasumista tarjoavia pieniä yrittäjävetoisia hoivakoteja ei ole enää monta. Kun yrittäjä Eeva Siitonen kumppaneineen perusti Silamuskodin vuonna 2010, lähikunnissa oli yhteensä kahdeksan vastaavanlaista paikkaa.

Nyt Etelä-Karjalan sote-piirin alueella mihinkään ketjuun kuulumattomia yrittäjävetoisia hoivakoteja on jäljellä kolme. Osa pienistä yrityksistä on viime vuosina siirtynyt hoiva-alan sijoitusyhtiöiden omistukseen. Silamuskodin yrittäjä Eeva Siitonenkin kertoo saaneensa ostotarjouksen Esperi Carelta.

Eeva Siitonen
Yrittäjä Eeva Siitonen kutsuu itseään mieluiten Silamuskodin "äidiksi" tai "emännäksi".Emma Pietarila / Yle

Kauppoja ei syntynyt.

– Ennemmin kaadumme saappaat jalassa, kuin myydään jollekin isommalle, jolla on arvot jossakin muussa kuin ihmisyydessä, Eeva Siitonen perustelee.

Arvo on sana, joka vilahtelee Siitosen puheessa usein. Hänen mukaansa yrityksessä työtä tehdään arvot edellä ja arvovalinnasta on kyse esimerkiksi silloin, kun talon asukkaan saattohoidosta aiheutuu tavallista enemmän työvoimakustannuksia.

Paljon perusteita itsenäisenä pysymiselle

Itsenäisenä pysymiselle on muitakin perusteita kuin hoitotyön laatu. Siitosen yrityksellä on muutaman tuhannen asukkaan Rautjärvellä huomattava työllistävä vaikutus.

– Suurimmat työllistäjät ovat kunta ja tehdas, mutta me tulemme heti niiden jälkeen, Siitonen laskee.

Tuija Juga auttaa asukasta juomaan
Silamuskodissa sairaanhoitajana työskentelevä Tuija Juga pitää työnsä parhaana puolena sitä, että työn saa tehdä huolella.Emma Pietarila / Yle

Silamuskodissa on neljätoista vakituista työntekijää. Sen lisäksi paikka tarjoaa tilapäisesti työtä noin viidelle sijaiselle.

Kotikunnan asiat ovat Siitoselle tärkeitä. Hänestä tuntuu hienolta, kun pystyy synnyttämään ja ylläpitämään työpaikkoja vähenevien asukkaiden paikkakunnalla. Sekin tuntuu tärkeältä, että voi keskittää hoivakodin ostokset oman pitäjän ruokakauppaan.

Erikoisuutena Eeva Siitonen mainitsee vielä, että hoivakoti ostaa säännöllisesti järvikalaa muutamalta lähiseudun kalastajalta.

Arvojen ja kotiseutuhengen lisäksi Silamuskodin liiketoiminnan myynnin hoiva-alan sijoitusyhtiöille estää myös raha. Koulukäytöstä poistuneeseen vanhaan rakennukseen oli kymmenen vuotta sitten tehtävä noin puolen miljoonan euron remontti, ennen kuin sinne saattoi perustaa hoivakodin.

– Arvelen, että hoivajätti viihtyisi tässä vuokralaisena vain hetken, jos edes sitä. Sen jälkeen meillä olisi käsissämme arvorakennus ilman liiketoimintaa, Siitonen avaa maaseutuyrittäjän huolta.

Kyltti
Hoivayrityksen toimintaa ohjaavat arvot on kirjoitettu kaikkien nähtäville tuvan seinälle on. Emma Pietarila / Yle

Keskustelu aiheesta on auki artikkelin lopussa tänään kello 22 saakka.