Lapsilla on liian kiire luonnossa liikkumiseen – viidesluokkalainen Helmi Henriksson: "Tosi harva lapsi on enää ulkona"

Koululaiset kokevat, etteivät kiireen takia ehdi liikkua luonnossa niin paljon kuin haluaisivat. Luonto lisää liikettä -hankkeessa tutkitaan, mikä viidesluokkalaisia innostaisi ulkoilemaan.

ulkoilu
Aino Jussila ja Lempi Lintukorpi Tammelan Saaren kasansapuistossa.
Aino Jussila ja Lempi Lintukorpi eivät ainakaan myönnä, että järveltä puhaltava viima olisi haitannut menoa luontoliikuntapäivänä.Kati Turtola / Yle

Tammelalaisen Riihivalkaman koulun viidesluokkalaiset purkautuvat linja-autosta Saaren kansanpuiston parkkipaikalla. Hakkapeliittapäälliköksi pukeutunut luontoalan yrittäjä Joni Hernberg komentaa koululaiset riviin.

– Tällä päivämäärällä kuningas on antanut käskyn värvätä lisää ratsumiehiä eli hakkapeliittasotilaita kuninkaallisiin joukkoihin, ilmoittaa kypäräpäinen Hernberg.

Tehtävänannon jälkeen lapset ryhtyvät laittamaan lumikenkiä jalkaansa ja osa saa ahkion vedettäväkseen. Eräopasopiskelijat lähtevät johdattamaan joukkoa kohti metsää. Edessä on kokonainen koulupäivä ulkona Tammelan Saaren kansanpuistossa.

Riihivalkaman koulun viidesluokkalaiset valitsemassa ahkioita Saaren kansanpuistossa Tammelassa.
Osa Riihivalkaman koulun viidesluokkalaisista veti ahkiota ja kokeili lumikenkiä ensimmäistä kertaa. Kati Turtola / Yle

Luonto lisää liikettä -hanke vie viidesluokkalaiset luontoon

Metsässä koluavat vitosluokkalaiset ovat Metsähallituksen, Eerikkilä Sport & Outdoor Resortin ja Forssan seutukuntien Luonto lisää liikettä (siirryt toiseen palveluun) -hankkeen koehenkilöitä.

Kahden tammelalaiskoulun lisäksi myös ryhmät Helsingistä sekä Tampereelta ovat kokeilleet viime keväästä lähtien erilaisia luontoaktiviteetteja Lounais-Hämeessä.

Ulkoilma on niin raitista ja puhdasta, että tässä tulee aina hyvä mieli.

Lempi Lintukorpi

Tällä kertaa lapset lumikenkäilevät, veistävät jätkänkynttilöitä, tekevät lumirakennelmia ja pelailevat. Tuuli käy navakasti järven selältä, mutta nuotion äärellä lämmittelijöitä ei kuitenkaan ole ruuhkaksi asti.

– Minua ei tämä tuuli haittaa, se on vain pukeutumiskysymys. Ulkoilma on niin raitista ja puhdasta, että tässä tulee aina hyvä mieli, sanoo Lempi Lintukorpi posket punaisina, pipo syvällä päässään.

Lapsillakin on kiire

Luonto lisää liikettä -hankkeen tuloksista ilmestyy kevään aikana tutkimus. Hankkeen tutkijan, liikuntatieteiden tohtorin Elina Hasasen mukaan tähän mennessä saaduista palautteista nousee esiin se seikka, että kiire painaa nykyään jo kouluikäisiä lapsia ja varhaisnuoria.

– Moni sanoo, että liikkuisin luonnossa enemmän, jos olisi aikaa, sanoo Hasanen.

Samaa sanovat tammelalaiskoululaiset. Iltaisin ei oikein ehdi ulkoilemaan. Joku mainitsee silloin tällöin hiihtelevänsä kodin lähellä itse tehdyillä laduilla ja toinen käy ratsastamassa.

– Joskus arkena on kiire. Kavereitten kanssa en yleensä mene arkipäivisin ulos, viikonloppuisin on enemmän aikaa, sanoo nuotion äärellä kuumaa mehua hörppivä Aino Jussila.

Moni sanoo, että liikkuisin luonnossa enemmän, jos olisi aikaa.

Elina Hasanen

Tuomas Virolainen kertoo toisinaan leikkivänsä koiransa kanssa ulkona koulun jälkeen.

– Heitän sille lumipalloja ja sitten se käy hakemassa ne ja syö ne, naureskelee Tuomas.

Lisää poluilla juoksemista

Hasanen päättelee koululaisten vastauksista, että luonnossa liikkumista ei nykyisin koeta tärkeäksi osaksi arkea. Kaikki muut arkiset toimet menevät ulkoilun edelle.

Samaan pulmaan on kiinnitetty huomiota tuoreessa Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (siirryt toiseen palveluun) -raportissa. Sen mukaan liikkuminen yleensä ei ole koululaisille enää niin merkityksellistä kuin aikaisemmin.

– Näille varhaisnuorille näytetään nyt, että täältä voi saada iloa. Sitten on helpompi mennä luontoon omalla ajallakin, pohtii Hasanen.

Viidesluokkalaisten vastauksista selviää, että melkein kaikki toivoisivat ehtivänsä liikkua luonnossa nykyistä enemmän.

– Siellä luetellaan ihan perusjuttuja, kuten poluilla juoksemista ja kävelyä. Normaaleja juttuja, mitä olisi ihan helppo tehdä, mutta jotka sitten helposti arjessa jäävät vain väliin, kertoo Hasanen.

Mitä lapset edellä, sitä aikuiset perässä

Projektipäällikkö Päivi Pälvimäki Metsähallituksesta kertoo, että meneillään olevassa hankkeessa etsitään luontopalveluita ja -liikkumistapoja, jotka kiinnostavat nimenomaan lapsia. Lasten myötä myös perheen aikuiset voisivat innostua entistä enemmän luontoliikunnasta.

– Tavoite on innostaa lapsia ja nuoria liikkumaan ja saada aikuiset, vanhemmat ja opettajat myös mukaan näkemään sen merkitys, sanoo Pälvimäki.

Luontoliikunnalla on hyvä tulevaisuus edessä.

Päivi Pälvimäki

Pälvimäki sanoo, ettei ole enää niin huolissaan lasten liikkumisesta kuin hän aikaisemmin on ollut, sillä koululaiset lähtevät nopeasti mukaan kokeilemaan uusia liikuntamuotoja. Pälvimäki uskoo myös, että luontoliikuntaan liitettävien mobiilisovellusten myötä into luonnossa liikkumiseen leviää uusille ryhmille.

– Luontoliikunnalla on hyvä tulevaisuus edessä.

Tutkija Elina Hasanen muistuttaa luontoliikunnan hyvinvointivaikutuksista (siirryt toiseen palveluun) ja siitä, että luonnossa liikkuminen ei useinkaan vaadi erityistaitoja.

– Se on suomalaiselle aikuisväestöllekin tärkeä tapa liikkua. Myös sellaisille ihmisille, jotka eivät ole päässeet harrastamaan, joilla ei ehkä ole liikuntataitoja tai on toiminnan rajoitteita.

Yhdessä kavereiden kanssa on kivaa

Helmi Henriksson Riihivalkaman koulun viidenneltä luokalta tietää heti, miksi koulupäivä metsässä on erityisen mukava:

– No, ei tarvi tehdä kouluaineita! Ja muutenkin on kivaa olla koko päivä luonnossa kavereitten kaa. Sitä tulee harvoin tehtyä muuten kuin yksin. Tosi harva lapsi on enää ulkona, ne on vaan niinku kännyköillä ja tv:n ääressä.

Elina Hasanen kertoo, että luonnollisesti toiset aktiviteetit innostavat enemmän kuin toiset, mutta yhdessä luokkakaverien kanssa ulkoileminen on siitä huolimatta aina hauskaa.

– Kun näitä lapsia seuraa tässä, niin heille on hyvin tärkeää, että ollaan yhdessä täällä. Ulkona liikkuminen tuo kaverisuhteisiinkin jotakin uutta, pohtii tutkija.

Tähän mennessä pilottijaksot ovat osoittautuneet menestykseksi.

Heillä on into lähteä uuteen seikkailuun.

Päivi Pälvimäki

– Kun on flunssia ja tauteja liikkeellä, koululaisia harmittaa, jos eivät pääse osallistumaan. He odottavat näitä päiviä ja heillä on into lähteä uuteen seikkailuun, tietää Pälvimäki.

Yhdelle päivän osallistujista, Lempi Lintukorvelle, päivän viimeinen ohjelmanumero on erityinen. Lempi aikoo pulahtaa avantoon ensimmäisen kerran elämässään.

– Siitä tulee huikea kokemus! hän arvelee.